

Matti Matikainen
”Perussuomalaisille on julkisuus tuttua. Venytämme poliittisen korrektiuden rajoja”
Samalla, kun perussuomalaiset nousivat hallitukseen kahdennenkymmenennen toimintavuotensa kunniaksi, täytyy puolueen omaksua myös uusia, entistä maltillisempia toimintamalleja.
– Meidän on kahdenkymmenen oppositiovuoden jälkeen omaksuttava uusia toimintamalleja ja ajatustapoja. Meidän on totuteltava kompromisseihin ja mielenmalttiin, mutta samalla pitkäjänteiseen tekemiseen. Sanalla sanoen, meidän on osoitettava kykenevämme toimimaan valtionhoitajapuolueena, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho ppainotti puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kotkassa.
”Osa tavoitteista osoittautui keskenään ristiriitaisiksi: hallitukseen piti mennä, mutta Kreikkaa ei saanut tukea. Molempia ei voinut saada.”
Eduskuntaryhmä pohtii päivän aikana kokouksessaan muun muassa sitä, miten puolueen jäsenten kannattaa toimia julkisuudessa nyt, kun puolue on hallituksessa.
Yhteys kansaan säilytettävä
– Edellisen vaalikauden perintö on kuitenkin raskas, eikä korjaannu hetkessä. Mutta vaalikausi on kuitenkin Suomelle ratkaisun hetki, viimeinen hetki tehdä korjaukset, joita maamme tarvitsee. Muuten korjaukset tekee joku toinen: EU-komissio, troikka tai markkinavoimat, Terho korosti.
Hän uskoo korjausliikkeen alkaneen. Hallitus on päätöskykyinen ja hallitusohjelma on hyvä.
– Yhteyden kansaan täytyy säilyä. Se onnistuu vain jalkatyöllä: ihmisten näkemyksiä täytyy kuunnella. Aatteemme ja ihanteemme eivät saa unohtua, vaikka joudummekin käytännön päätöksissä tekemään päivittäisiä kompromisseja, Terho puntaroi.
– Se, että tässä kohdassa tyydymme saavutettavissa olevaan kompromissiin, se ei tarkoita, että olisimme lakanneet tavoittelemasta jotakin suurempaa, Terho tähdensi.
Kaikkea ei voi saada
Hän vakuutti puolueen osoittautuvan lupaustensa mittaiseksi. Vaikka vaikeaa se on: osa tavoitteista osoittautui keskenään ristiriitaisiksi: hallitukseen piti mennä, mutta Kreikkaa ei saanut tukea. Molempia ei voinut saada.
– Hyvien, mutta ristiriitaisten tavoitteiden väliltä tehty valinta on kaikkein vaikein, Terho murehti.
Pakolaispiikkiä on vaikeaa perustella
Terho puhui myös kansainvälisestä turvapaikanhakijoiden tulvaa. Perussuomalaiset varoittivat pitkään turvapaikanhakijoiden turvasta, mitä pidettiin pelotteluna, mutta mitä ei enää kiistä kukaan.
Hän korosti, kuinka turvapaikkojen myöntäminen kytkeytyy kansainvälisiin sopimuksiin, jolloin Suomi ei voi asettaa itse pakolaisten määrään tai kustannuksiinkaan kattoa.
– Yksi vuosi vastaanottokeskuksessa maksaa noin 15 000 euroa. On vaikeaa perustella, miksi tällaisessa asiassa on piikki auki, kun muissa asioissa säästetään kipeästi, Terho aprikoi.
– Kansainvälinen lainsäädäntö muuttuu hitaasti, joten siksi on tärkeää tehdä kaikki sellainen mahdollisimman hyvin, mistä voimme vielä päättää kansallisesti, Terho sanoi.
Hakemusten käsittelyä täytyy nopeuttaa, vetovoimatekijät täytyy selvittää ja EU:ssa täytyy noudattaa Dublinin sopimusten periaatetta eli turvapaikat käsiteltävä ensimmäisessä tulomaassa.
Toimiiko nykyinen järjestelmä?
Terho kysyi, voidaanko nykyistä turvapaikkajärjestelmää hallita mittakaavaltaan ja voidaanko sitä suunnitella taloudellisesti vastuullisesti?
– Tuottaako nykyinen järjestelmä hankaluuksien vastapainoksi omalle maallemme vastaavaa hyötyä, vai tuottaisiko sama raha paremman tuloksen, jos se käytettäisiin pakolaisten lähtömaissa?
– Ja auttaako apu sen tarvitsijoita tasapuolisesti, vai jääkö lähtöalueille jäävä suuri enemmistö toisarvoiseen asemaan? Ratkaiseeko se pakolaisuuden alkusyytä, vai jääkö se ratkaisematta, Terho kysyi.
Näihin kysymyksiin täytyy hakea vastaukset.
Julkisuudessa on kylvetty
Terho naurahti, että perussuomalaisille on julkisuus tuttua. ”Ei ole tylsää päivää meidän toimistolla.” Viestintä on politiikassa tärkeää ja sitä voi tehdä monella tyylillä. Puolue on tehnyt aika hyvin, kun puolue on päässyt tyylillään pitkälle. Huomiosta ei ole puutetta, vaan puolue on esiintynyt jatkuvasti ykköspuheenaiheena.
– On tietoinen valinta, että puhumme eri tavalla kuin vanhat puolueet ja venytämme poliittisen korrektiuden rajoja, Terho huomautti.
Mutta hän korosti viestien yhtenäisyyden, asiallisuuden ja yksiselitteisyyden merkitystä valtionhoitajapuolueelle. Terho kehotti myös malttiin toimittajia kohtaan Veikko Vennamon sanoin: ”Kirjoita mitä kirjoitat, kunhan kirjoitat”.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sampo Terhon kesäkokouspuhe kokonaisuudessaan – ”Me opimme joka päivä, me teemme ja vaikutamme joka päivä”
Viikon suosituimmat

Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

Kun kepun Kaikkonen sanoi Ylen Ykkösaamussa, että Suomeen ei kaivata ”pummeja ja rikollisia” maahanmuuttajia – Yleä ei voinut vähempää kiinnostaa
Yleisradio suhtautuu joustavasti asioiden ja tapahtumien totuudenmukaiseen kuvaukseen, minkä lisäksi Yle soveltaa kaksia eri sääntöjä siihen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saa puhua: keskustalainen saa Ylen alustoilla lausua sellaista, mikä perussuomalaisen sanomana saa aikaan pöyristymisefektin.

Yle julkaisee valejuttuja, lokaa valheillaan Purraa – tällaisilla perusteilla Yle kieltäytyy korjaamasta tympeitä virheitään
Jo vuosikausien ajan Yleisradio on pitänyt linjanaan, että ”väestönvaihto”-sanan käyttäminen on varma merkki äärioikeistolaisesta salaliittoteoriasta. Tämä näkemys on itsessään kiistanalainen, mutta Ylen uuden tulkinnan mukaan nyt myös ”väestön vaihtuminen”-sanojen käyttäminen tarkoittaa tukea äärioikeistolaiselle salaliittoteorialle. Termiä on aiemmin pidetty neutraalina ja Yle käyttää sitä itsekin. Valtiovarainministeri Riikka Purra syyttää nyt Yleä valehtelusta. Sosiaalisessa mediassa Ylen uutistoimituksen uusi linjaus herättää suurta kummastusta. Erityisavustaja Matias Turkkila kirjoittaa.

Suomen Perusta teki faktantarkistuksen valtamedian faktantarkistajille – lopputulos ei yllätä
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Mielenterveystyötä tekevä järjestö antoi 400 000 euron pääomalainan yksityiselle ravintolayhtiölle – samaan aikaan järjestöpomo valitettelee lisäresurssien puutetta
Mieli ry:n puheenjohtaja harmitteli Helsingin Sanomille, että hallituksen säästöt vaikeuttavat järjestöjen mahdollisuutta auttaa. Samaan aikaan Mieli ry:lla on kuitenkin ollut satojen tuhansien eurojen edestä ylimääräistä rahaa yksityisen ravintolatoiminnan tukemiseen.

Mistä väestönvaihdossa on oikeasti kyse – Ylen ja Ilta-Sanomien faktantarkistajilla faktat hukassa ja lähteet kateissa
Valtamedia on jauhanut viikkokaupalla villejä spekulaatioita salaliittoteorioista sen jälkeen, kun perussuomalaisten Teemu Keskisarja puhui väestönvaihdosta. Tosiasiassa väestönvaihdossa ei ole sen enempää salaista kuin liittoakaan, ja teorian sijaan se on paremminkin havainto. Väestönvaihto käsitteenä muistuttaa huonon maahanmuuttopolitiikan pitkävaikutteisista ja käytännössä peruuttamattomista vaikutuksista.