

Pirkko Ruohonen-Lerner ja Mika Niikko perussuomalaisten ehdokkaiksi eurovaaleissa
Perussuomalaisten puoluehallitus on nimennyt Pirkko Ruohonen-Lernerin sekä Mika Niikon ehdokkaiksi eurovaaleihin. Helsinkiläinen Ruohonen-Lerner työskentelee parhaillaan meppinä Euroopan parlamentissa. Hän on toiminut europarlamentaarikkona vuosina 2015-2019 ja uudestaan vuodesta 2023 alkaen. Sitä ennen hän toimi kansanedustajana vuodesta 2007 alkaen. Vantaalta kotoisin oleva Mika Niikko toimi kansanedustajana vuosina 2011-2023. Nykyisin hän työskentelee yrittäjänä ja useissa luottamustehtävissä.
Pirkko Ruohonen-Lerner
Perussuomalaisten istuva meppi Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) hakee jatkokautta Euroopan parlamentissa. Hän on toiminut europarlamentaarikkona vuosina 2015-19 ja uudestaan keväästä 2023 alkaen. Aiemmin Ruohonen-Lerner on toiminut kansanedustajana 2007-2015. Ennen poliittista uraansa hän työskenteli muun muassa useita vuosia toimittajana, tilitoimistoyrittäjänä ja verohallinnossa.
Veronkierron kitkemistä ja korruption torjuntaa
Ensimmäisellä meppikaudellaan Ruohonen-Lernerin päätyö oli veronkierron, talousrikosten ja rahanpesun kitkeminen. Tätä työtä hän teki neljä vuotta talous- ja raha-asioiden valiokunnassa ECONissa, PANA-tutkintavaliokunnan varapuheenjohtajana ja TAX3-erityisvaliokunnan jäsenenä.
Kuluneella kaudella Ruohonen-Lerner on osallistunut työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan EMPLin ja talousarvion valvontavaliokunnan CONTin työhön. Hän oli mukana myös ING2-erityisvaliokunnassa, joka käsitteli vihamielisten ulkomaisten toimijoiden, erityisesti Venäjän ja Kiinan, pyrkimyksiä sekaantua demokraattisiin prosesseihin EU:ssa.
Qatargate-korruptioskandaalin seurauksena ING2-valiokunnan toimialaa laajennettiin myös tekemään suosituksia avoimuutta, lahjomattomuutta, vastuuvelvollisuutta ja korruption torjuntaa koskevien Euroopan parlamentin sääntöjen uudistamiseksi.
Aktiivisimpia suomalaismeppejä
Parlamentin jokaisessa täysistunnossa äänestetään useista kymmenistä asiakokonaisuuksista. Vuoden aikana mepit äänestävät täysistunnoissa noin 6 000 kertaa. Tämän lisäksi mepit äänestävät tuhansia kertoja omissa valiokunnissaan.
Äänestettävät asiat vaihtelevat suurista pieniin, esimerkiksi ympäristö-, talous- ja turvallisuusasioista rautatieliikenteen tilastoihin. Pieneltä vaikuttava asia voi olla toiselle suuri ja tärkeä. Toisinaan äänestykset ovat todella täpäriä ja eroa saattaa olla yksikin ääni.
– Täysistunnossa jokainen napinpainallus on merkityksellinen. Siksi jokaiseen asiaan on paneuduttava.
Kuluneen vuoden aikana Ruohonen-Lerner on pitänyt täysistunnoissa 26 puheenvuoroa, joka on kaikista suomalaismepeistä kolmanneksi eniten. Kirjallisia kysymyksiä hän on jättänyt samoin kolmanneksi eniten eli 8 kpl. assistEU.eu-sivuston kokoamien tietojen mukaan hän on osallistunut täysistuntoihin 100-prosenttisesti ja äänestyksiin 96-prosenttisesti. Nämä lukemat ovat korkeimmat kaikista suomalaismepeistä.
– Usein sanotaan, että mepit eivät Euroopan parlamentissa edusta kotimaataan vaan poliittista ryhmäänsä. Itselleni on kuitenkin kaikissa äänestyspäätöksissä tärkeintä nimenomaan Suomen kansallinen etu.
Kohti parempaa EU:ta
Ruohonen-Lernerin mukaan EU:n sisämarkkinat tarjoavat Suomelle tärkeitä mahdollisuuksia kaupankäynnissä. Lisäksi EU:n yhteistyö turvallisuuden ja puolustuksen aloilla voi vahvistaa Suomen turvallisuutta erityisesti tänä aikana, kun Venäjä käy kolmatta vuotta brutaalia hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan.
– EU:n sääntely menee usein liiallisuuksiin. Viime vuosien aikana EU:ssa on laadittu äärimmäisen kunnianhimoista ilmasto- ja ympäristölainsäädäntöä, jonka vaikutukset Suomelle ovat mittavat ja täysin kohtuuttomat. Esimerkkinä tästä on paljon puhuttu ennallistamisasetus, jonka etenemisen Suomen hallitus onneksi pysäytti neuvostossa Hollannin, Italian, Puolan, Unkarin ja Ruotsin kanssa.
EU:n perusongelmana Ruohonen-Lerner pitää sitä, että se ei halua pysyä toimivaltuuksissaan vaan jatkuvasti on haalimassa päätösvaltaa jäsenvaltioilta. Kansallisen päätösvallan asteittainen valuminen Brysseliin on todellinen uhka Suomen itsemääräämisoikeuden kannalta. Lisäksi talous- ja rahaliittoon kuuluminen rajoittaa hänen mukaansa mahdollisuuksiamme reagoida taloushaasteisiimme.
– Itselleni on erittäin tärkeää, että päätöksenteko pysyy mahdollisimman pitkälti kansallisissa käsissä, lähellä kansalaista. EU:n tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä sotkea lonkeroitaan jokaiselle politiikan sektorille.
Kansalliskonservatiivit nosteessa
Tulevat vaalit tulevat olemaan erittäin merkittävät. Ennakkoasetelmat lupaavat erittäin vahvaa tulosta niille voimille, jotka suhtautuvat kriittisesti EU:n syvenevään integraatioon ja toimivallan siirtoon Euroopan unionille.
Perussuomalaiset kuuluvat Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR) -nimiseen kansalliskonservatiiviseen ryhmään, jolle povataan hyvää tulosta vaaleissa.
Jokainen ECR-meppi on sitoutunut ns. Prahan julistukseen, jossa määritellään ryhmän perusperiaatteet. Kaikki ryhmän valtuuskunnat pitävät tärkeinä kansallisvaltion suvereenisuutta ja vastustavat EU:n kehittämistä liittovaltion suuntaan. Hyvien USA- ja Nato-suhteiden korostaminen ja hallittu maahanmuutto ovat tärkeitä yhteisiä teemoja. Ukrainan tukemisen suhteen ryhmä on myös yksimielinen. Myös mm. vapaa yrittäjyys, vapaa ja reilu kilpailu, yksilönvapaus, kestävä ja puhdas energiahuolto ja perheen merkitys yhteiskunnan kulmakivenä ovat jaettuja arvoja.
– Näissä vaaleissa on ensimmäistä kertaa todellinen mahdollisuus lyödä parlamentin perinteinen vasemmistoliberaalien ja sosialistien valta-asetelma. Tähän tarvitaan jokaisen ääntä.
Mika Niikko
Olen Mika Niikko. Omaan vahvan kokemuksen ulkopolitiikassa. Vuosien aktiivisen eduskuntatyön tuloksena olen saanut luotua hyvät kansainväliset suhteet ja haluan antaa panokseni Isänmaan hyödyksi Euroopan parlamentissa.
Suomen pitää seistä lujasti omalla pohjalla eikä liiaksi luottaa vieraan apuun. Omavarainen ja aidosti itsenäinen Suomi pärjää niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Suomalaisen mepin tärkein tehtävä on puolustaa Suomen suvereniteettia, jota EU kaventaa toistuvasti sääntelyä lisäämällä. Isänmaallinen Euroedustaja ei hyväksy liittovaltiokehitystä, yhteisiä velkoja, tukipaketteja ja vielä vähemmän tulonsiirtounionia. Suomen kansallinen etu, turvallisuus ja elämäntapa tulee laitaa edelle kaikissa päätöksissä. Siten on luonnollista, ettei myöskään turvapaikanhakijoiden automaattista jakamista maiden kesken voi hyväksyä saati polttomoottorilla toimivien ajoneuvojen kieltoa.
Nykyisin toimin yrittäjänä ja olen varakansanedustaja. kahdentoista vuoden aikana toimiessani kansanedustajana tartuin rohkeasti asioihin. Omaan hyvät vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot, jotka ovat välttämätöntä kansainvälisessä politiikassa toimiessa. Muutoin vaikuttamistyö jää helposti julkisuudessa huuteluksi, mikä ei johda muutoksiin, jotka Suomen hyväksi ovat välttämättömiä.
Ulkopolitiikan saralta olen toiminut kolme vuotta Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana sekä EU asioita vastaavan Suuren valiokunnan jäsenenä reilu neljä vuotta. Muita merkittäviä kansainvälisiä ulkosuhteita käsittävää työtä olen tehnyt mm. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenenä, Parlamenttienvälisen liiton IPU, Suomen ryhmän johtokunnassa sekä Kansainvälisten asiain foorumin jäsenenä.
Meppinä tulisisin jatkamaan samalla linjalla ajamalla tiukkoja Venäjä-pakotteita niin kauan, kunnes Venäjä vetäytyy Ukrainasta. Suomessa sijaitsee EU:n pisin ulkoraja suhteessa Venäjään ja sen vahvistamiseen tulee EU:n osallistua nykyistä vahvemmin. Myös siirtolaisten välineellistämisen estäminen toteutuu tiukalla maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikalla. Euroopan paras ennaltaehkäisevä toimi islamisoitumisen ehkäisemiseksi on kristillisten arvojen ja ihmiskuvan pohjalta tehtävä työ.
Omavaraisuutta vahvistamalla pääsemme irti Kiina-riippuvuudesta, samoin kuin pääsimme lyhyessä ajassa eroon Venäjän energiariippuvuudesta. Eritoten energia, ruoka-, lääke- ja lannoitetuotantoa, kuten myös puolustusteollisuutta tulee vahvistaa. Energian edullisuus on avainasemassa EU:n kilpailukyvylle sekä työllisyyteen. Näillä teemoilla työskentelen Brysselissä Suomen hyväksi mikäli äänestäjä tähän arvokkaaseen tehtävään valtakirjan luovuttaa.
“Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun.” Augustin Ehrensvärd Suomenlinnan perustajan sanat Suomelle
Nimettyjä PS-eurovaaliehdokkaita on nyt kuusitoista. Aiemmin nimetyt ehdokkaat ovat Sanna Antikainen, Johanna Ekman, Vilhelm Junnila, Kaisa Garedew, Simo Grönroos, Joonas Kiviranta, Ari Koponen, Lauri Laitinen, Arto Luukkanen, Teija Makkonen, Mauri Peltokangas, Sebastian Tynkkynen, Veikko Vallin ja Nanna Väätäinen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset nimesi lisää eurovaaliehdokkaita

Perussuomalaiset nimeää eurovaaliehdokkaita kevään vaaleihin – katso nimet täältä

Putinin asiamiehet Brysselissä paljastettava – Ruohonen-Lerner vaatii ennen eurovaaleja julkiseksi tietoa siitä, ketkä ehdokkaista ovat saaneet venäläistä rahaa

Perussuomalaiset nimesi lisää eurovaaliehdokkaita – Juvonen ja Polvinen kisaan mukaan

Sara Seppänen ja Ilpo Heltimoinen eurovaaliehdokkaiksi – perussuomalaisten ehdokaslista on nyt täynnä

Junnila: Kaikki äänestämään eurovaaleissa – ”Liian kauan olemme katselleet sivusta, kun joku muu päättää meidän puolestamme”
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.


















