

Pirkko Ruohonen-Lerner ja Mika Niikko perussuomalaisten ehdokkaiksi eurovaaleissa
Perussuomalaisten puoluehallitus on nimennyt Pirkko Ruohonen-Lernerin sekä Mika Niikon ehdokkaiksi eurovaaleihin. Helsinkiläinen Ruohonen-Lerner työskentelee parhaillaan meppinä Euroopan parlamentissa. Hän on toiminut europarlamentaarikkona vuosina 2015-2019 ja uudestaan vuodesta 2023 alkaen. Sitä ennen hän toimi kansanedustajana vuodesta 2007 alkaen. Vantaalta kotoisin oleva Mika Niikko toimi kansanedustajana vuosina 2011-2023. Nykyisin hän työskentelee yrittäjänä ja useissa luottamustehtävissä.
Pirkko Ruohonen-Lerner
Perussuomalaisten istuva meppi Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) hakee jatkokautta Euroopan parlamentissa. Hän on toiminut europarlamentaarikkona vuosina 2015-19 ja uudestaan keväästä 2023 alkaen. Aiemmin Ruohonen-Lerner on toiminut kansanedustajana 2007-2015. Ennen poliittista uraansa hän työskenteli muun muassa useita vuosia toimittajana, tilitoimistoyrittäjänä ja verohallinnossa.
Veronkierron kitkemistä ja korruption torjuntaa
Ensimmäisellä meppikaudellaan Ruohonen-Lernerin päätyö oli veronkierron, talousrikosten ja rahanpesun kitkeminen. Tätä työtä hän teki neljä vuotta talous- ja raha-asioiden valiokunnassa ECONissa, PANA-tutkintavaliokunnan varapuheenjohtajana ja TAX3-erityisvaliokunnan jäsenenä.
Kuluneella kaudella Ruohonen-Lerner on osallistunut työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan EMPLin ja talousarvion valvontavaliokunnan CONTin työhön. Hän oli mukana myös ING2-erityisvaliokunnassa, joka käsitteli vihamielisten ulkomaisten toimijoiden, erityisesti Venäjän ja Kiinan, pyrkimyksiä sekaantua demokraattisiin prosesseihin EU:ssa.
Qatargate-korruptioskandaalin seurauksena ING2-valiokunnan toimialaa laajennettiin myös tekemään suosituksia avoimuutta, lahjomattomuutta, vastuuvelvollisuutta ja korruption torjuntaa koskevien Euroopan parlamentin sääntöjen uudistamiseksi.
Aktiivisimpia suomalaismeppejä
Parlamentin jokaisessa täysistunnossa äänestetään useista kymmenistä asiakokonaisuuksista. Vuoden aikana mepit äänestävät täysistunnoissa noin 6 000 kertaa. Tämän lisäksi mepit äänestävät tuhansia kertoja omissa valiokunnissaan.
Äänestettävät asiat vaihtelevat suurista pieniin, esimerkiksi ympäristö-, talous- ja turvallisuusasioista rautatieliikenteen tilastoihin. Pieneltä vaikuttava asia voi olla toiselle suuri ja tärkeä. Toisinaan äänestykset ovat todella täpäriä ja eroa saattaa olla yksikin ääni.
– Täysistunnossa jokainen napinpainallus on merkityksellinen. Siksi jokaiseen asiaan on paneuduttava.
Kuluneen vuoden aikana Ruohonen-Lerner on pitänyt täysistunnoissa 26 puheenvuoroa, joka on kaikista suomalaismepeistä kolmanneksi eniten. Kirjallisia kysymyksiä hän on jättänyt samoin kolmanneksi eniten eli 8 kpl. assistEU.eu-sivuston kokoamien tietojen mukaan hän on osallistunut täysistuntoihin 100-prosenttisesti ja äänestyksiin 96-prosenttisesti. Nämä lukemat ovat korkeimmat kaikista suomalaismepeistä.
– Usein sanotaan, että mepit eivät Euroopan parlamentissa edusta kotimaataan vaan poliittista ryhmäänsä. Itselleni on kuitenkin kaikissa äänestyspäätöksissä tärkeintä nimenomaan Suomen kansallinen etu.
Kohti parempaa EU:ta
Ruohonen-Lernerin mukaan EU:n sisämarkkinat tarjoavat Suomelle tärkeitä mahdollisuuksia kaupankäynnissä. Lisäksi EU:n yhteistyö turvallisuuden ja puolustuksen aloilla voi vahvistaa Suomen turvallisuutta erityisesti tänä aikana, kun Venäjä käy kolmatta vuotta brutaalia hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan.
– EU:n sääntely menee usein liiallisuuksiin. Viime vuosien aikana EU:ssa on laadittu äärimmäisen kunnianhimoista ilmasto- ja ympäristölainsäädäntöä, jonka vaikutukset Suomelle ovat mittavat ja täysin kohtuuttomat. Esimerkkinä tästä on paljon puhuttu ennallistamisasetus, jonka etenemisen Suomen hallitus onneksi pysäytti neuvostossa Hollannin, Italian, Puolan, Unkarin ja Ruotsin kanssa.
EU:n perusongelmana Ruohonen-Lerner pitää sitä, että se ei halua pysyä toimivaltuuksissaan vaan jatkuvasti on haalimassa päätösvaltaa jäsenvaltioilta. Kansallisen päätösvallan asteittainen valuminen Brysseliin on todellinen uhka Suomen itsemääräämisoikeuden kannalta. Lisäksi talous- ja rahaliittoon kuuluminen rajoittaa hänen mukaansa mahdollisuuksiamme reagoida taloushaasteisiimme.
– Itselleni on erittäin tärkeää, että päätöksenteko pysyy mahdollisimman pitkälti kansallisissa käsissä, lähellä kansalaista. EU:n tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä sotkea lonkeroitaan jokaiselle politiikan sektorille.
Kansalliskonservatiivit nosteessa
Tulevat vaalit tulevat olemaan erittäin merkittävät. Ennakkoasetelmat lupaavat erittäin vahvaa tulosta niille voimille, jotka suhtautuvat kriittisesti EU:n syvenevään integraatioon ja toimivallan siirtoon Euroopan unionille.
Perussuomalaiset kuuluvat Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR) -nimiseen kansalliskonservatiiviseen ryhmään, jolle povataan hyvää tulosta vaaleissa.
Jokainen ECR-meppi on sitoutunut ns. Prahan julistukseen, jossa määritellään ryhmän perusperiaatteet. Kaikki ryhmän valtuuskunnat pitävät tärkeinä kansallisvaltion suvereenisuutta ja vastustavat EU:n kehittämistä liittovaltion suuntaan. Hyvien USA- ja Nato-suhteiden korostaminen ja hallittu maahanmuutto ovat tärkeitä yhteisiä teemoja. Ukrainan tukemisen suhteen ryhmä on myös yksimielinen. Myös mm. vapaa yrittäjyys, vapaa ja reilu kilpailu, yksilönvapaus, kestävä ja puhdas energiahuolto ja perheen merkitys yhteiskunnan kulmakivenä ovat jaettuja arvoja.
– Näissä vaaleissa on ensimmäistä kertaa todellinen mahdollisuus lyödä parlamentin perinteinen vasemmistoliberaalien ja sosialistien valta-asetelma. Tähän tarvitaan jokaisen ääntä.
Mika Niikko
Olen Mika Niikko. Omaan vahvan kokemuksen ulkopolitiikassa. Vuosien aktiivisen eduskuntatyön tuloksena olen saanut luotua hyvät kansainväliset suhteet ja haluan antaa panokseni Isänmaan hyödyksi Euroopan parlamentissa.
Suomen pitää seistä lujasti omalla pohjalla eikä liiaksi luottaa vieraan apuun. Omavarainen ja aidosti itsenäinen Suomi pärjää niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Suomalaisen mepin tärkein tehtävä on puolustaa Suomen suvereniteettia, jota EU kaventaa toistuvasti sääntelyä lisäämällä. Isänmaallinen Euroedustaja ei hyväksy liittovaltiokehitystä, yhteisiä velkoja, tukipaketteja ja vielä vähemmän tulonsiirtounionia. Suomen kansallinen etu, turvallisuus ja elämäntapa tulee laitaa edelle kaikissa päätöksissä. Siten on luonnollista, ettei myöskään turvapaikanhakijoiden automaattista jakamista maiden kesken voi hyväksyä saati polttomoottorilla toimivien ajoneuvojen kieltoa.
Nykyisin toimin yrittäjänä ja olen varakansanedustaja. kahdentoista vuoden aikana toimiessani kansanedustajana tartuin rohkeasti asioihin. Omaan hyvät vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot, jotka ovat välttämätöntä kansainvälisessä politiikassa toimiessa. Muutoin vaikuttamistyö jää helposti julkisuudessa huuteluksi, mikä ei johda muutoksiin, jotka Suomen hyväksi ovat välttämättömiä.
Ulkopolitiikan saralta olen toiminut kolme vuotta Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana sekä EU asioita vastaavan Suuren valiokunnan jäsenenä reilu neljä vuotta. Muita merkittäviä kansainvälisiä ulkosuhteita käsittävää työtä olen tehnyt mm. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenenä, Parlamenttienvälisen liiton IPU, Suomen ryhmän johtokunnassa sekä Kansainvälisten asiain foorumin jäsenenä.
Meppinä tulisisin jatkamaan samalla linjalla ajamalla tiukkoja Venäjä-pakotteita niin kauan, kunnes Venäjä vetäytyy Ukrainasta. Suomessa sijaitsee EU:n pisin ulkoraja suhteessa Venäjään ja sen vahvistamiseen tulee EU:n osallistua nykyistä vahvemmin. Myös siirtolaisten välineellistämisen estäminen toteutuu tiukalla maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikalla. Euroopan paras ennaltaehkäisevä toimi islamisoitumisen ehkäisemiseksi on kristillisten arvojen ja ihmiskuvan pohjalta tehtävä työ.
Omavaraisuutta vahvistamalla pääsemme irti Kiina-riippuvuudesta, samoin kuin pääsimme lyhyessä ajassa eroon Venäjän energiariippuvuudesta. Eritoten energia, ruoka-, lääke- ja lannoitetuotantoa, kuten myös puolustusteollisuutta tulee vahvistaa. Energian edullisuus on avainasemassa EU:n kilpailukyvylle sekä työllisyyteen. Näillä teemoilla työskentelen Brysselissä Suomen hyväksi mikäli äänestäjä tähän arvokkaaseen tehtävään valtakirjan luovuttaa.
“Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun.” Augustin Ehrensvärd Suomenlinnan perustajan sanat Suomelle
Nimettyjä PS-eurovaaliehdokkaita on nyt kuusitoista. Aiemmin nimetyt ehdokkaat ovat Sanna Antikainen, Johanna Ekman, Vilhelm Junnila, Kaisa Garedew, Simo Grönroos, Joonas Kiviranta, Ari Koponen, Lauri Laitinen, Arto Luukkanen, Teija Makkonen, Mauri Peltokangas, Sebastian Tynkkynen, Veikko Vallin ja Nanna Väätäinen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset nimesi lisää eurovaaliehdokkaita

Perussuomalaiset nimeää eurovaaliehdokkaita kevään vaaleihin – katso nimet täältä

Putinin asiamiehet Brysselissä paljastettava – Ruohonen-Lerner vaatii ennen eurovaaleja julkiseksi tietoa siitä, ketkä ehdokkaista ovat saaneet venäläistä rahaa

Perussuomalaiset nimesi lisää eurovaaliehdokkaita – Juvonen ja Polvinen kisaan mukaan

Sara Seppänen ja Ilpo Heltimoinen eurovaaliehdokkaiksi – perussuomalaisten ehdokaslista on nyt täynnä

Junnila: Kaikki äänestämään eurovaaleissa – ”Liian kauan olemme katselleet sivusta, kun joku muu päättää meidän puolestamme”
Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”
Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle
SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.















