– On yhdentekevää, saapuuko kouluttamaton henkilö Suomeen työperusteisesti vai turvapaikanhakijana. Eri ryhmien kohdalla on joitakin eroja, mutta käytännössä lopputulos on samankaltainen: maahanmuuttaja kuormittaa sosiaalijärjestelmää ja palveluita. Mikäli hän työllistyy, työllistyminen tapahtuu vahvasti tuetusti tai halpamarkkinoille, muistutti perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra Työmiehen tuumaustunnilla.

Perjantain tuumaustunnilla julkaistiin Suomen Perusta -ajatuspajan raportti, joka osoittaa, että halpatyövoima käy erittäin kalliiksi Suomen julkiselle taloudelle.

Tuumaustunnilla aiheesta laajemmin puhui myös perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra, joka esitti, kuinka työperäinen maahanmuutto liittyy myös humanitaariseen maahanmuuttoon ja samalla suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen sekä talous- ja sosiaalipolitiikkaamme.

Suomeen pyrkii enimmäkseen kouluttamattomia henkilöitä

Purran mukaan ongelmat aihetta käsittelevässä julkisessa keskustelussa ovat räikeitä.

– Tärkeimpänä esimerkkinä on, että meillä puhutaan osaajista, veronmaksajista ja huoltosuhteen korjaajista, vaikka oikeasti saamme halpatyövoimaa palvelualoille, sosiaaliturvan varassa eläviä perheitä ja yhä vääntyneemmän taloudellisen huoltosuhteen muiden maahanmuuton ongelmien lisäksi. Ja tämä pääasiassa siksi, että Suomeen saavutaan maista, joista ei tule koulutettuja osaajia.

– Meitä on vuosikaudet aivopesty siihen, että Suomi nimenomaan tarvitsee maahanmuuttajia tekemään töitä. Joko siksi että meillä on joko työvoimapula, meitä on liian vähän tai irvokkaimmillaan, koska suomalaisia ei kiinnosta työnteko, ja niin edelleen. Media ei useinkaan välitä kyseenalaistaa poliitikkojen väitteitä tässäkään asiassa tai vaatia asiantuntijoita perustelemaan näkemyksiään selkein tutkimustuloksin. Niinpä menemme hyvin paljon mielikuvien varassa, Purra totesi.

Matala koulutustaso periytyy

Purra korosti, kuinka perussuomalaiset suhtautuu kriittisesti Suomelle haitalliseen maahanmuuttoon, riippumatta siitä, millä statuksella ihmiset tänne saapuvat.

– On siis maamme kannalta sangen yhdentekevää, saapuuko afganistanilainen tai nigerialainen kouluttamaton henkilö maahan työperusteisesti vai turvapaikanhakijana. Eri ryhmien kohdalla on joitakin eroja, esimerkiksi sen suhteen, millaisiin kotouttamispalveluihin pääsee tai on velvoitettu, mutta käytännössä lopputulos on surullisen samankaltainen: maahanmuuttaja kuormittaa sosiaalijärjestelmää ja palveluita. Mikäli työllistyy, työllistyy hän vahvasti tuetusti tai halpamarkkinoille tai itse itseään kasvattavaan maahanmuuttokoneistoon.

– Maahanmuuttajien koulutustaso on matala myös seuraavilla sukupolvilla, tulot eivät kehity, he ovat kantaväestöön nähden huomattavan pienituloisia ja tukiriippuvaisia maasta toiseen. Suomeen saapuva maahanmuutto lisää siis huono-osaisuutta, Purra muistutti.

Humanitaarinen ja työperäinen maahanmuutto kiihdyttävät toisiaan

Erityinen ongelma on myös siinä, että eri kanavat, humanitaarinen ja työperäinen maahanmuutto, kiihdyttävät toisiaan.

– Ne tekevät sitä ihan luonnostaan, koska kyse on globaalista siirtolaisuudesta, jossa kehittyvistä maista siirrytään paremman elintason ja konfliktien takia länsimaihin. Toisaalta Suomessa harjoitettava maahanmuuttopolitiikka pahentaa oleellisesti tilannetta ja nimenomaan toimii vetotekijänä sellaiselle maahanmuutolle, joka on Suomelle haitallista.

– Olemme viime aikoina kuulleet, että hallitus aikoo tarjota töihin tuleville heti sosiaaliturvan, vaikka ansiotulot olisivat alle 700 euroa kuussa. Toisaalta ministeri Kai Mykkänen (kok.) on kehunut ideaansa, jossa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet saisivatkin jäädä maahan työperusteella. Maahanhan suurin osa kielteisen päätöksen saaneista joka tapauksessa jää – koska heidän annetaan jäädä – mutta tämä työvippaskonsti on jotakin uutta, Purra sivalsi.

Tulonsiirrot paisuvat perheenyhdistämisten myötä

Purra muistutti, että kansainvälinen turvapaikkajärjestelmä ei ole tarkoitettu massasiirtolaisuuden elintasokanavaksi eikä tuottamaan halpoja työntekijöitä.

– Suomalaisia poliitikkoja, oikealla, vasemmalla tai ministeriaitiossa, kuuntelemalla voisi kuitenkin saada käsityksen, että juuri siihen se on tehty.

– Kukaan ei kuitenkaan elä, etenkään pääkaupunkiseudulla, 700 euron tuloilla. Ei edes 1 200 euron tuloilla. Elämiseen vaaditaan sosiaaliturvaa, tulonsiirtoja, palveluita ja koko ajan jatkuvasti paisuvaa maahanmuuttokoneistoa. Esimerkiksi Espoossa jopa 43 prosenttia toimeentulotukipäätöksistä tehdään maahanmuuttajataustaisille. Kun suoritetaan perheenyhdistäminen, vaadittujen tulonsiirtojen ja palvelujen ja muiden ongelmien määrä moninkertaistuu.

Valtio maksaa verorahoista surkean palkan kompensaation, siitä syystä että kaikilla on Suomessa oikeus säälliseen tulotasoon.

– Kyseessä on ensinnäkin selvä tiettyyn osaan elinkeinoelämää kohdistettava tukimuoto, yritystuki, joka mahdollistaa alhaiset palkat ja estää niiden normaalin kehittymisen. Toisekseen – vähän riippuen alla vaikuttavasta ideologiasta – kyse on näennäisestä maailmanparantamisesta, jonka senkin lasku lankeaa suomalaiselle veronmaksajalle, Purra sanoi.

Monikulttuuristumisen ongelmat kohdistuvat koko yhteiskuntaan

Matalapalkka-alojen kasvun ja monikulttuuristumisen ongelmat eivät kohdistu ainoastaan suomalaisiin duunareihin vaan koko yhteiskuntaan ja sen perusrakenteisiin.

Purra huomautti, että suurimman taakan kantaa, kuten maahanmuuton tapauksessa aina, pieni- ja alempi keskituloinen tavallinen suomalainen, jonka taloudellinen liikkumavara ei mahdollista edes maahanmuuton muilta haitoilta suojautumista.

– Maahanmuutto jouduttaa tuotannon palveluvaltaistumista ja tuotannon työvoimavaltaistumista. Tämä on täydellisessä ristiriidassa sen kanssa, että haluamme Suomeen korkean osaamisen ja teknologian työpaikkoja, pääomaintensiivisyyttä, innovaatioita. Samoin se on ristiriidassa rakennemuutoksen kanssa, sillä Suomesta, kuten muistakin länsimaista, on kadonnut satojatuhansia alhaisen osaamisen työpaikkoja ja katoaa koko ajan lisää.

– Se, että meillä on yhä halvempaa kotisiivousta, pizzaa, hiustenleikkuuta, pian kengänkiillottajia ja muita ison maailman ammatteja on myös ristiriidassa suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan liitettyjen monien arvojen kanssa. Me pääsimme jo kerran kotiapulaisista ja piioista – tuommeko ne takaisin? Me pääsimme luokkayhteiskunnasta – haluammeko sen takaisin, vielä vahvasti etnisenä versiona? Pitääkö meidän tuoda WC-vahdit takaisin, kuten Keski-Euroopassa, jotta saamme luku- ja kirjoitustaidottomille työpaikkoja? Purra kysyi.

Ovatko poliitikot oikeasti huolestuneita yhteiskunnan polarisaatiosta?

Purra osoitti, että kehitysmaista tuotavan maahanmuuton kannattajat haluavat Suomeen kahdet, jopa useammat erilliset työmarkkinat.

– Tämä on täysin käsittämätöntä tilanteessa, jossa jokainen poliitikko ja keskustelija on sitä mieltä, että eriarvoistuminen ja yhteiskunnallinen polarisaatio ovat merkittäviä ongelmia, joihin pitää puuttua. Miksi sitä sitten tahallisesti kiihdytetään ja tuottamalla tuotetaan? Olisiko niin, että kaikki poliitikot tai keskustelijat eivät sittenkään ihan oikeasti ole huolestuneita eriarvoistumisesta tai polarisaatiosta?

– Samalla kun suomalaisella on yhä heikommat kannustimet tulla näille samoille työmarkkinoille, ulkomaalaisella on yhä suuremmat kannustimet saapua juuri Suomeen. Sosiaaliturva ja avoin yhteiskunta toimivat vetotekijöinä, Purra sanoi.

Hän huomautti, että mitä enemmän Suomeen suuntautuu maahanmuuttoa, sitä mahdottomammaksi käy ylläpitää hyvää sosiaaliturvaa, hyviä työehtoja ja hyvää palkkakehitystä.

– Maksajat eivät riitä koska saajia on yhä enemmän. Mitä tekee oikeisto – vaatii tietysti sosiaaliturvaan ja palveluihin leikkauksia, vaatii työehtoihin heikennyksiä ja vaatii maahanmuuttajille entistä alempia palkkoja heikon tuottavuuden vuoksi. Juuri näitä kaikkia meidän maassamme tällä hetkellä todistetaan, kuten kaikki ovat varmasti huomanneet.

– Samalla kun kotouttamisrahaa pannaan maahanmuuttajalähiöihin, ikänsä veroja maksaneen suomalaisen palvelut heikkenevät. Samalla kun maahanmuuttajan lapset pitää saada päiväkotiin tai varhaiskasvatukseen, jotta tapahtuu kotoutumista eli integroitumista eli halpatyömarkkinoille työllistymistä, myös suomalaisen perheen mahdollisuuksia hoitaa lastaan kotona heikennetään.

Matalia palkkoja kompensoidaan sosiaaliturvalla

Yhä useampi poliitikko, talousasiantuntija, jopa nobelisti ja viime päivinä myös koulutettujen etujärjestö Akava ovat yllättäen vaatineet maahanmuuttajille alempaa palkkaa.

– Logiikka on oikea. Tuottavuus on huono, joten palkan pitää joustaa alaspäin. Mutta sosiaaliturva, jolla palkkaa kompensoidaan, veronmaksajan rahalla, ei maahanmuuttajien kohdalla jousta alaspäin. Vastaan tulevat perustuslaki ja yhdenvertaisuus ja moralistien huuto.

– Sen sijaan koko sosiaaliturvajärjestelmäämme ollaan juuri uudistamassa. Julkituotu tavoite on saada se vastaamaan paremmin työn murrosta ja sitä, että sosiaaliturva ja työ voidaan helpommin yhdistää. Kyseessä on juuri se prosessi, jota olen edellä kuvannut, Purra totesi.

Suomalaiselle veronmaksajalle maahanmuutto siten maksaa koko ajan yhä enemmän, niin suorien kuin epäsuorien kustannusten kautta.

– Tämä on osa sitä noidankehää, jossa Suomi on. Hyvinvointiyhteiskunta ja säädellyt työmarkkinat eivät voi toteutua avoimen maahanmuuton maailmassa, täysin riippumatta siitä, puhummeko turvapaikanhakijoista vai kehittyvistä maista saapuvasta työperustaisesta maahanmuutosta vai ehkä opiskelijoista, jotka käyvät pokkaamassa ilmaisen koulutuksen ja samalla sosiaaliturvan ja perheenyhdistämisen etuudet, Purra totesi.

SUOMEN UUTISET