LEHTIKUVA
Tarkastusvaliokunnan tilaama tuore selvitys harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatoimista 2010–2014 paljastaa suuria puutteita. Vakavat koordinointiongelmat ovat leimanneet harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa. Valtiontalouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt tähän ongelmaan huomiota jo yli 10 vuotta sitten. Tarkastusvaliokunnan tilaaman selvityksen tekemiseen ovat osallistuneet verotusneuvos Markku Hirvonen, oikeustieteen tohtori, dosentti Kalle Määttä ja professori Anne Alvesalo-Kuusi.
Tarkastusvaliokunta vastaanotti harmaata taloutta koskevan selvityksen tiistaina.
Harmaan talouden torjumiseen käytettävät määrärahat täytyy pitää vähintään nykytasolla myös seuraavalla vaalikaudella. Näin toivovat eduskunnan tarkastusvaliokunnan perussuomalaisten valiokuntavastaava Pirkko Ruohonen-Lerner ja jäsen Olli Immonen.
– Harmaan talouden torjuntaan on osoitettu 20 miljoonan euron vuotuinen määräraha. Summalla on palkattu mm. 92 talousrikostutkijaa poliisissa, 21 tullivirkailijaa, 30 syyttäjää ja 24 henkilöä tuomioistuimiin talousrikosjuttujen käsittelyn nopeuttamiseen. Tätä määrärahaa täytyy jatkaa myös tulevaisuudessa, Ruohonen-Lerner painottaa.
Panostukset hintansa väärtejä
Panostukset ovat maksaneet itsensä takaisin. Näiden lisäresurssien poistuminen vuoden 2015 jälkeen merkitsisi tutkijoiden mukaan vakavaa takaiskua talousrikosten ja harmaan talouden torjunnassa.
Hallintarekisteri huolettaa
Raportin mukaan harmaata taloutta on torjuttu tehokkaasti rakennusalalla. Rakennusalalla ovat käännetty arvonlisäverojärjestelmä, veronumero ja työmaiden ilmoitusvelvollisuus vähentäneet kilpailuhaittoja selvästi.Tästä huolimatta yli puolet alan yrityksistä katsoo, että harmaa talous haittaa kilpailua yhä vähintään kohtalaisesti tai merkittävästi.
Tarkastusvaliokunta aloittaa ensi viikolla asiantuntijoiden kuulemisen selvityksen pohjalta. Maaliskuussa valmistuvaan mietintöön liittyen odotetaan puolueiden lausuvan näkemyksensä mm. harmaan talouden torjunnan rahoituksen jatkosta.
Artikkeliin tehty lisäyksiä 23.1.2015 klo 14.02.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Brutaaleja graffiteja julkisilla paikoilla, joissa veitsi on isketty Riikka Purran rintaan. Mielenosoituksessa banderolli, jonka kuvassa leikataan Purralta pää, tappouhkauksia sosiaalisessa mediassa ja kannustuksia tehdä perättömiä ilmiantoja ministeri Purrasta mielenterveyshuoltoon. Nyt riittää, vaatii perussuomalaisten naisjärjestö - ajojahdin on päätyttävä!
