
PS: Kalastuslakiesityksessä on useita kipukohtia
Eduskunta saa kevään kuluessa käsiteltäväkseen uuden kalastuslakikokonaisuuden. Jos suunniteltu aikataulu pitää, on lain tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Lauri Heikkilä, Reijo Hongisto ja Pirkko Mattila näkevät esityksessä ongelmakohtia, joihin tulee puuttua.
– Jo lainsäätämisprosessissa on lainsäätäjän näkökulmasta katsottuna epäkohta: lakiin liittyvän asetuksen antovaltuuksien tulisi sisältää kaikki kestävän kalastuksen järjestämiseen tarvittavat ohjausvälineet. Lakia täydentävänä ja täsmentävänä merkittävistä seikoista säätävä asetus tulisi saattaa lainsäätäjän tietoon samanaikaisesti lakiesityksen kanssa, Mattila sanoo.
– Vaikka uuden lain lähtökohtana on edelleen vesialueen omistajalle kuuluva kalastusoikeus, helpotettaisiin kaupallisten kalastajien eli ammattikalastajien kalaan pääsyä ELY-keskuksen myöntämän alueellisen luvan avulla, ilman vedenomistajan lupaa. Tässä perussuomalaiset näkevät selvän epäkohdan aikaisempaan lakiin nähden. Huolena on, että uusi käytäntö synnyttäisi kaupallisten kalastajien sekä muiden kalastajien välille suuria ristiriitoja. Toisaalta tällainen päätös ei välttämättä edistäisi kalakantojen kestävää käyttöä ja hoitoa tietyillä vesialueilla. Esitetty malli myös lisäisi ELY-keskusten hallintoa varsin tuntuvasti, Hongisto toteaa.
Perussuomalaiset eivät hyväksy jokamiehenmaksua
Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset eivät myöskään pidä järkevänä sitä, että uudessa kalastuslaissa vapaa-ajankalastajien tai kotitarvekalastajien saaliin myyntiä rajoitettaisiin viiteen kiloon päivässä.
– Tämä olisi selvä heikennys aikaisempaan nähden, koska esimerkiksi monilla syrjäseuduilla kalastus tuo lisätuloja perheisiin. Nyt ehdotettu kilomäärärajoitus ei edesauttaisi muuta kehitystä kuin mahdollisesti harmaata taloutta maassamme. Alkuperäinen lain tarkoitus lienee kuitenkin ollut toinen, Heikkilä huomauttaa.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä haluaa nostaa uuteen lakiin sisältyvänä epäkohtana esille myös kalastuksenhoitomaksun (35 euroa), jonka maksaisivat aiemmasta poiketen kaikki täysi-ikäiset kalastajat – mukaan lukien 65 vuotta täyttäneet, jotka harjoittavat muuta kuin ongintaa ja pilkintää.
– Perussuomalaiset eivät hyväksy tällaista ”jokamiehenmaksua”, jota täytyy punnita uudestaan ainakin seniorikansalaisten osalta, kolmikko painottaa.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.