Perussuomalaiset vaativat hallitukselta vastauksia Uniper-skandaaliin liittyen. Eduskunnan talousvaliokunta kokoontuu tänään keskustelemaan asiasta.

– Suomalaisille veronmaksajille on aiheutumassa miljardien, jopa yli kymmenen miljardin menetykset, mikä tuhoaa yhteistä omaisuuttamme merkittävästi ja vaarantaa julkisen taloutemme kestävyyden. Tästä voi pahimmassa tapauksessa tulla Suomelle maksettavaa yli kaksi kertaa se mitä elpymisvälineeseen jouduimme kippaamaan. Sillä erotuksella, että nyt tukisimme rikasta Saksaa! Hallituksen on avattava tätä asiaa eduskunnalle, sanoo kansanedustaja Veikko Vallin, talousvaliokunnan jäsen ja perussuomalaisten talousvaliokuntaryhmän vastaava.

Perussuomalaiset eivät hyväksy nyt esitettyä puolustusta, että vaikeudet johtuvat Venäjän hyökkäyssodasta.

– Eduskunnan on saatava tietää Uniperin ja Fortumin todellinen tilanne sekä Saksan hallituksen näkemykset asiasta, jotta suomalaisten poliitikkojen aiempia toimenpiteitä, hallituksen nyt käymiä neuvotteluita sekä tulevia päätöksiä mahdollisista lisämenetyksistä muun muassa Fortumin tai Uniperin pääomittamisen muodossa voidaan arvioida tosiasioiden pohjalta, vaatii perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.

Kuka päätti, kuka kantaa vastuun?

Tapaus herättää myös kysymyksiä suomalaisten valtionyhtiöiden yritysjohdon, Suomen hallitusten ja omistajaohjaustoimintojen pätevyydestä ja vastuista.

– Kuka päätti, kuka antoi luvan ja kuka kantaa vastuun. Toivottavasti ei käy niin, että Saksan hallitus ensin kansallistettuaan Uniperin ja häädettyään suomalaisen omistajan, poikkeustila julistetaan, Uniperin tappioputki katkeaa ja liiketoiminta alkaa taas kannattaa, sanoo kansanedustaja Ville Vähämäki.

– Tilanteen selvittämiseksi olemme laatineet hyvin perusteellisen kysymyspatteriston ministerin ja hallituksen vastattavaksi, toteaa kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Sakari Puisto.

Näihin kysymyksiin vaaditaan vastauksia

Perussuomalaiset lähetti ministeri Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraiselle (sd) listan tärkeitä kysymyksiä, joihin hallitukselta vaaditaan pikaisia vastauksia:

Fortum myönsi tammikuussa 2022 Uniperille noin 8 miljardia euroa konsernirahoitusta lainojen ja takauksien muodossa. Fortumin pörssitiedote antoi ymmärtää tilanteen olevan poikkeuksellinen ja rahoituksen menevän Uniperin kasvaneisiin johdannaissopimusten vakuusvaatimuksiin, jotka Uniper saisi tai voisi saada takaisin, kun kaasun ja sähkön myyntisopimukset raukeavat tai markkinahinnat laskevat.

– Onko Fortum saanut selvityksen mihin tammikuussa Uniperille annettu rahoitus on käytetty?

– Jos oli jo tiedossa, että rahat menevät kiinteiden toimitussopimusten kunnioittamiseen, eli saksalaisten energiatukiin, miksi Fortum tai valtioneuvosto eivät vaatineet rahoituksen ehtona kiinteähintaisten sopimusten purkamista? Rahojen lähetettyä tämä mahdollisuus vaikuttaa Saksan poliittisiin päätöksiin menetettiin. Tammikuussa oli jo ilmeistä, että Venäjä uhkaa Ukrainan sodan eskalaatiolla ja että energiahintojen kalleus etenkin Fit for 55-paketin myötä tulee jatkumaan.

– Mikä Uniperin johdannais- ja fyysinen positio energiamarkkinoilla on? Kuinka paljon ja millaisia sopimuksia Uniperilla on, ja mitkä ovat yhtiön herkkyydet hinta-, forward käyrä- ja volatiliteettimuutoksille?

– Kuinka paljon ja kuinka pitkään voimassa olevia kiinteän hinnan sähkö- ja maakaasutoimitussopimuksia Uniperilla on? Kysymys on oleellinen pohdittaessa Uniperin tulevia tappioita ja rahantarvetta.

– Arvio, kuinka paljon ja kuinka kauan Uniper tulee nykyisistä vielä voimassa olevista kiinteän myyntihinnan sopimuksistaan häviämään rahaa kaasun ja sähkön nykyisellä ja vaihtoehtoisilla hintatasoilla?

– Millä edellytyksillä Uniper pystyisi irtautumaan nykyisistä kiinteän hinnan myyntisopimuksista, ja miksi Suomi hyväksyy Saksan toiminnan, jossa Saksa teeskentelee, että mitään poikkeuksellista ei ole tapahtunut, estäen siten Uniperia irtautumasta kiinteän hinnan myyntisopimuksista?

– Onko edellä mainittujen oleellisten tietojen vaatiminen Suomen ja Saksan välisten neuvottelujen lähtökohta?

Arvioitiinko vihreän siirtymän riskit?

Fortumin Uniper-osto virallistettiin tammikuussa 2018 ja EU hyväksyi kaupan kesäkuussa 2018. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa oli alkanut jo 2014, ja vihreä siirtymä ja siitä seuraava fossiilisten energialähteiden hintojen nousu olivat jo tuolloin tiedossa.

– Aliarvioiko Fortum tai valtioneuvosto Venäjään ja vihreään siirtymään liittyvät todennäköiset riskit?

– Antoiko Uniper riskeistä oikean kuvan jo ennen kauppaa?

– Onko Uniper tiedottanut myöhemmin Fortumia vaikeuksistaan riittävästi ja aikaisessa vaiheessa?

– Onko Fortum tiedottanut valtioneuvoston omistajaohjausyksikköä riittävästi ja aikaisessa vaiheessa?

– Onko valtion omistajaohjausyksikkö tiedottanut valtioneuvostoa riittävästi ja aikaisessa vaiheessa?

– Onko valtioneuvosto tiedottanut eduskuntaa riittävästi ja aikaisessa vaiheessa?

– Jos kaikki ovat havainneet ja tiedottaneet ongelmista ajoissa, kenen on taloudellinen ja poliittinen vastuu esimerkiksi Uniperin luotottamisesta?

Miksi Fortum maksoi jättiosingot?

Fortumin oma pääoma oli ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa noin 8,7 miljardia euroa. On todennäköistä, että Uniper ei pysty maksamaan Fortumilta saamaansa rahoitusta takaisin.

– Kuinka paljon Saksan valtio aikoo tästä rahoituksesta palauttaa Suomelle? Ja jos Uniperilta tai Saksan valtiolta ei saada mitään tai saadaan hyvin vähän, joudutaanko Fortum pääomittamaan Suomen valtion kustannuksella? perussuomalaiset kysyvät.

– Miksi Fortum maksoi 500 miljoonan osingot alkuvuonna 2022, kun energiasektorin ja erityisesti Uniperin vaikeudet olivat jo tiedossa? Uniper varoitti Nord Stream 2-alaskirjauksesta 11.8.2020 ja energian kallistuminen oli selvästi havaittavissa jo syksyllä 2021. Millä perusteilla tilannetta pidettiin väliaikaisena?

SUOMEN UUTISET