Punavihreän Ylen päätoimittaja ei löydä Ylestä punavihreää kuplaa – ei vakuuta somea: ”Kalakaan ei näe akvaarion ulkopuolelle ja luulee, että puheet vedettömästä maailmasta ovat ääriainesten juttuja”

Toimittajien punavihreyden ja poliittisen aktivismin kiistäminen on muuttunut suomalaisen journalismin perushokemaksi niissä tilanteissa, joissa asiasta on kysytty. Yleisradion juuri nimitetylle päätoimittajalle Panu Pokkiselle ja hänestä nimityshaastattelun tehneelle Helsingin Sanomille huomautetaan sosiaalisessa mediassa, että omia poliittisia vinoumiaan on usein hankala havaita oman kuplan sisäpuolelta.

Yleisradio on nimittänyt uutis- ja ajankohtaistoiminnan uudeksi päätoimittajaksi upseerin ja yhteiskuntatieteiden maisterin Panu Pokkisen. Hän on työskennellyt talossa jo pidempään, aiemmin Ylen urheiluosaston esimiehenä sekä sitä ennen muun muassa Iltalehden päätoimittajana.

Nimitysuutiseen kytkeytyvässä Helsingin Sanomien tuoreessa haastattelussa Pokkinen luonnehtii Yleisradion toimituskulttuuria ja toimittajien poliittista suuntautuneisuutta tavalla, joka useimpien tavan kansalaisten on helppo tunnistaa sumuttamiseksi.

Pokkiselta kysytään näkemystä johtamansa toimituksen punavihreydestä. Pokkinen väistää kysymyksen pihvin ja vastaus on kaunisteltu.

– Kun katson Ylen tekemää journalismia, niin minulla ei ole mitään syytä sanoa, etteikö se täyttäisi tasapainoisuuden vaateita varsin hyvin tälläkin hetkellä, Pokkinen lausuu.

HS on otsikoinut juttunsa sanoilla ”Ylen tuleva päätoimittaja ei löydä Ylestä punavihreää kuplaa” ja samoilla vakuutteluilla juttua jaetaan myös somessa.

Media | Ylen uusi päätoimittaja Panu Pokkinen on upseeri, joka ei löydä Ylestä punavihreää kuplaa https://t.co/5vWT42faJj

— Helsingin Sanomat (@hsfi) June 5, 2024

Toimittajien missiona poliittinen aktivismi

Sosiaalisen median käyttäjille uuden Yle-pomon vakuuttelut eivät – tietenkään – mene läpi. Kommenteissa huomautetaan muun muassa, että Neuvostoliitossakaan viranomaiset eivät koskaan löytäneet kiusallisien asioiden – kuten ydinonnettomuuden – olemassaolosta mitään merkkejä.

Neuvostoliiton johto ei löytänyt viitteitä Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta, vaikka moni muu löysi.

Ylen puolueettomuuden ja objektiivisuuden arvioiti kuuluu asiakkaille eikä maksetulle pomolle.

Jos Ylen objektiivisuudesta herää epäily, niin silloin on itsekritiikin aika.

— Janne Lehtinen (@janneleht) June 5, 2024

Ylen toimituksen punavihreys onkin itsestäänselvyys, minkä voi havaita pelkästään seuraamalla eri alustoilla Ylen juttuaiheiden vyörytystä, joissa usein käsitellään esimerkiksi ilmastonmuutosta, transseksualismia, kasvissyöntiä tai monikulttuurisuutta. Feministisellä otteella, totta kai.

Suomalaisen median punavihreyttä on tarkasteltu myös Katleena Kortesuon tietokirjassa Journalismin kuolema. Kirjan yksi johtopäätöksistä on, että moni toimittaja on ottanut missiokseen poliittisen aktivismin.

Anarkistiryhmä Elokapinan performansseja Yle tunnetusti seuraa intensiivisellä tarkkuudella, täysin kritiikittömästi, minkä vuoksi Yle voidaan nähdä myös Elokapinan markkinointia tukevana mainosalustana.

Punavihreää kuplaa ei voi havaita kuplan sisältä

Yle-pomo Pokkiselle ja hänestä jutun tehneelle Hesarille huomautetaan osuvalla vertauksella, että omia poliittisia vinoumiaan on usein hankala havaita oman kuplan sisäpuolelta.

Kalakaan ei näe akvaarion ulkopuolelle ja kuvittelee, että puheet ilmasta ja vedettömästä maailmasta ovat ääriainesten juttuja.

— Sulo Hiidenkivi (@Suloihin) June 5, 2024

Ei se taida sisältäpäin näkyä. pic.twitter.com/76qFk3qx3Z

— Juha Merentie 🇺🇦🇫🇮 (@merentie) June 7, 2024

Vähätteleekö Yle ihmisiä, joilta puuttuu korkeakoulututkinto?

Ilta-Sanomat uutisoi torstaina Ylen toimituksen sisäisestä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta, joka on sisällöltään kuin punavihreän ideologian tai woken kaikenkattava oppikirja. IS:n tietojen mukaan Ylen työntekijät ovat myös pitäneet kirjaa siitä, millaisia ihmisiä heidän sisällöissään esiintyy. Näihin tietoihin on kirjattu mm. merkintöjä sukupuolesta, iästä, ihonväristä, yhteiskunnallisesta asemasta, ajatuksista ja jopa kehoista.

Ylen väistyvän päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan Ylen toimituksessa puhutaan runsaasti ”koulutuksellisesta enemmistöstä” eli niistä suomalaisista, joilla ei ole korkeakoulututkintoa. Näkökulmaa voi pitää vahvasti elitistisenä niitä kymmeniätuhansia suomalaisnuoria kohtaan, jotka valmistuvat esimerkiksi ammattikoulusta, ja joista monet tekevät vuosikymmenien työuran – ja joiden verokertymällä Ylen elitistisen toimituskunnan palkka myös viime kädessä maksetaan.

Vailla korkeakoulututkintoa olevien suomalaisten korostaminen Ylen sisällä on hivenen kummallinen näkökulma kun ottaa huomioon, että korkeakoulututkinto puuttuu myös Ylen nykyiseltä toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta. Hän on koulutukseltaan ylioppilas.