

LEHTIKUVA
Raatikainen: Vastaanottokeskukset valvontaan, lisää poliiseja kaduille
Perussuomalaisten poliisikansanedustaja Mika Raatikainen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen yleisen järjestyksen turvaamisesta.
Raatikainen viittaa vuodenvaihteessa Saksassa tehtyihin, organisoituihin hyökkäyksiin, joiden tekijät olivat ulkomaalaistaustaisia ja uhrit enimmäkseen naisia.
– Kyse ei näyttänyt olevan pelkästään sattumanvaraisesta iskusarjasta tai uudenvuoden riehakkuudesta vaan järjestäytyneestä toiminnasta eri kaupungeissa. Tuhansia ulkomaalaistaustaisia miehiä kokoontui yhteen ja jakautui kymmenien ryhmiin tekemään samantyyppisiä hyökkäyksiä suunnilleen samaan aikaan, Raatikainen huomauttaa.
Hyökkäyksiä suunniteltiin myös Suomeen
Sisäministeri Petteri Orpo myönsi, että Suomen keskusrikospoliisilla oli tiedustelutietoa, jonka mukaan samanlaisia hyökkäyksiä suunniteltiin myös Suomeen (Verkkouutiset 7.1.2016).
– Uudenvuoden vastaanoton aikaan Senaatintorilla oli ollut noin 2 000 irakilaismiehen joukko. Poliisin mukaan Helsinkiin saapui uuden vuoden viettoon turvapaikanhakijoita ympäri Suomea. Rautatieaseman asematunnelissa oli noin kello 23 aikaan jopa 1 000 irakilaista turvapaikanhakijaa, Raatikainen sanoo.
– Poliisi poisti paikalta useita kymmeniä henkilöitä ja jo alkuillasta otettiin useita henkilöitä kiinni poliisilain perusteella. Poliisille on ilmoitettu jälkeenpäin kolmesta ahdistelutapauksesta, joista kahdesta on tehty rikosilmoitus. Jälkikäteen on tullut tietoon, että tällaista olisi keskustan alueella tapahtunut laajemminkin.
Suomessa liian vähän poliiseja
Sisäministeri Orpo vahvisti Yle Radio 1:n haastattelussa, että uudenvuodenaattona Kirkkonummella kiinni otetut turvapaikanhakijat olisivat yllyttäneet Suomesta turvapaikkaa hakeneita vastaavanlaiseen häirintään kuin Saksassa. Poliisi otti Aavarannan vastaanottokeskuksesta kiinni kuusi irakilaismiestä epäiltynä julkisesta kehottamisesta rikokseen.
– Valtion perustehtäviin kuuluu vastata ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Poliisin resursseja ollaan vähentämässä, vaikka Suomessa poliisien määrä suhteessa väkilukuun on maailman pienimpiä. Asukasluvun kehitykseen suhteutettuna Ruotsissa, Tanskassa ja Irlannissa poliisimäärät ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Suomessa on 2000-luvulla ollut hieman yli 1,5 poliisia tuhatta asukasta kohti, ja suunta on ollut vähenevä, Raatikaista huolettaa.
– Muissa Pohjoismaissa poliisien määrä suhteessa väkilukuun on nousussa, kun Suomessa suunta on vakaa tai hieman laskeva. Muista Suomen kaltaisista maista Virossa on yli 2,5 poliisia tuhatta henkilöä kohti. Jotta poliiseja olisi yhtä paljon kuin esimerkiksi Ruotsissa, tarkoittaisi se noin 9 600 uuden poliisin palkkaamista.
Uusia iskuja saattaa tulla hyvinkin pian
Raatikaisen mielestä Saksan tapahtumissa kyse saattoi olla kokeilusta, jolla pyritään järkyttämään yhteiskuntarauhaa ja samalla testaamaan viranomaisten toimintavalmiuksia tulevissa vastaavissa iskuissa.
– Tällä kertaa Suomessa iskut kyettiin torjumaan, mutta on mahdollista, että uusia yrityksiä tulee hyvinkin pian. Suomessa on useita kaupunkeja, joissa on kymmeniä tai satoja turvapaikanhakijoiden ryhmiä. Jos nämä joukot saadaan mobilisoitua, Saksan tapahtumat voivat toistua. On täysin mahdollista, etteivät viranomaisten resurssit silloin riitä.
– On korkea aika, että viranomaiset alkavat toimia. Kaikkia vastaanottokeskuksia pitäisi voida valvoa tehokkaasti ja poliisien määrää lisätä huomattavasti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eerola: Haluaako Rinne yhä terveyspalvelut laittomasti maassa oleskeleville?

Savio: Poliisien työturvallisuus vastaanottokeskuksissa varmistettava

Puolustusministeri: Ei Tahrinin aukiota Suomeen

Nuorten tyttöjen ahdistelua peitelty Ruotsissakin – ruotsidemokraattien pelossa?

Ruoho: Lasten ja naisten turvallisuusuhkien vähättelyn on loputtava!

Saksassa kuohuu – mielenilmaukset riistäytyneet käsistä

Oinonen: ”Jos liikkuminen on turvallista, niin millä selitetään jatkuvat raiskaukset ja ahdistelut?”

Packalén turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista: ”Tilastot harhaanjohtavia”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää