Helsingissä kaavaillaan rajuja muutoksia ruoka-apuun – kaupunginvaltuutettu Rantanen: ”Milloin tämä kauhukomedia päättyy?”

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hyväksyä selvityksen vaihtoehtoisten keinojen löytämisestä leipäjonoille. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Mari Rantasen mielestä päätös on järjetön.

Rantasen mielestä kaupunki on ”keksimässä pyörää uudelleen” perustamalla uuden organisaation toimintaa varten.

– Aloitetaan homma alusta ja otetaan touhuun mukaan sellaisia tahoja ja ihmisiä, jotka eivät ole olleet toiminnassa mukana.

– Ja se kyllä näkyy tässä esityksessä: homma maksaa ensimmäisenä vuonna 781 000 euroa ja seuraavina vuosina yli 300 000 euroa, Rantanen puuskahtaa.

Ruoka-apurahat auttajien palkkoihin

Rantanen sanoo, että sen sijaan, että tämä raha olisi käytetty heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen, nyt varat menevät auttajien palkkoihin.

– Tuetaan hävikkiruokaloita ja ravintoloita, on siinä mukava Arskan tulla Pitkänsillan alta syömään kalliolaisen hipsterin kanssa, jutun juurta varmaan löytyy. Molemmat ovat varmaan katsoneet ravintelipaikan älypuhelimen ladattavasta applikaatiosta, jonne Arska voi rekisteröityä ja sitten nähdä mistä pöperöä saa ilmaiseksi.

– Ihan olisin vain kysynyt, milloin tämä kauhukomedia päättyy? Rantanen kirjoittaa blogissaan.

Miksi muuttaa toimivaa mallia?

Rantanen teki sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa palautusesityksen, jota kukaan ei kuitenkaan kannattanut. Hän jätti asiassa eriävän mielipiteen.

Rantanen painotti esityksessään, ettei selvitys ole tuonut varsinaisesti esiin nykyisen järjestelmän vikoja, jonka vuoksi koko ruoka-avun jakaminen tulisi rakentaa lähes kokonaan uudelleen – ja entistä kalliimmalla.

– Sen sijaan, että rahaa käytettäisiin hallinnon ja uusien työntekijöiden palkkaamiseen, olisi mielekkäämpää käyttää tämä raha köyhien auttamiseen, ruoka-apuun tai täydentävään toimeentulotukeen, Rantanen ehdotti.

– Selvitys ei esitä nykyisten resurssien käyttämistä asiakasohjaukseen, vaan kaupunki haluaa rakentaa uuden järjestelmän tähän. Jalkautuva ja etsivä sosiaalityö voisi olla jo olemassa olevana toimintana sopiva tapa.

Apua ilman uskonnollista toimintaa

Rantasen mielestä selvitys ei ota huomioon sellaisia asiakkaita, jotka eivät halua palveluja tai apua.

– Vaikka kyseessä on todennäköisesti pieni joukko, tulee ihmisellä olla mahdollisuus valita ruoka-apu ilman tarjottuja palveluja, mikäli ihminen näin haluaa. On hyväksyttävä, että kaikki ihmiset eivät halua olla osa yhteisöllistä ruokailua tai osa yhteisöllistä ruoka-apua.

– Ruoka-avun ja siihen liittyvän ruoanjakelun tulee jatkossakin olla ilmaista, eikä siitä saa periä maksua. Asiakas voitaisiin tunnistaa Kela-kortilla. Ruoka-apua on saatava ilman uskonnollista toimintaa avun taustalla, Rantanen painottaa.

Kännyköillä ei auteta heikompiosaisia

Sinänsä leipäjonojen poistaminen ulkona jonottamisesta on Rantasen mielestä erinomainen tavoite, kunhan sen itsetarkoitus ei ole siirtää kaupungin heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä pois kaupunkikuvasta.

– Selvityksessä ei saatu ruoka-avun käyttäjiä mukaan kehitystyöhön. Käyttäjien mielipiteet ruoka-avun jakelusta ovat korvaamattomia palveluita kehitettäessä ja niitä olisi kerättävä ennen kuin kaupunki esittää selvityksen hyväksymistä ja toimeenpanoa.

– Erilaiset applikaatiot älykännyköihin ja niiden hyödyntäminen juuri heikoimmassa asemassa oleville on kyseenalaista. Mikäli tarkoitus ei ole suunnata ruoka-apua ja hävikkiruokaa aivan muille kuin kaikkein köyhimmille, ei ruokajakelu voi olla kännykkäsovelluksen takana, vaan ruoka-avun jakelun tulee olla tiedossa muiden kanavien kautta. Selkeintä on se, että tietyissä paikoissa ruoka-apua on saatavilla joka viikko samaan aikaan.

Rantanen sanoo, että ruoka-avun ja sen jakelun osalta olisi hyvä lisätä yhteistyötä eri organisaatioiden kesken ja keskittää esimerkiksi varastointia, mutta tässäkin olisi hyvä käyttää hyödyksi nykyisten toimijoiden kokemusta ja osaamista, mikäli toimijoilla ei ole tosiasiallisia ongelmia toiminnassaan tai taloudessaan.