

LEHTIKUVA
Riikka Purra EU:n turvapaikkaprosessista: Suojelu ja sen tarjoaminen voidaan tuottaa kolmansissa turvallisissa maissa
Yleisradion Kaksikielinen vaalikeskustelu sujui kautta lähetyksen julkiselle palvelulle tyypillisesti tiedostavissa tunnelmissa. Sota Gazassa ja palestiinalaisten hätä kuumotti, mutta Israelilla on ymmärtäjänsä. Ruanda-malli ja EU:n maahanmuuttopolitiikka kirvoitti sekin kielenkantoja.
Ylen ruotsinkielinen vaalikeskustelu oli ilmeisen tarpeellisesti muutettu nimeltään ”Kaksikieliseksi vaalikeskusteluksi”, sillä toinen kotimainen näyttäisi olevan useammallakin puoluejohtajalla rankasti ruosteessa. Katsojalle tuli mieleen, liekö pakkoruotsin pänttäämisessä enää mitään mieltä.
Vaalikeskustelu itsessään kulki tuttuja latuja Euroopan turvallisuudesta Ukrainan sodan kautta pakolaispolitiikkaan ja ilmastokysymyksiin.
”Ukraina tarvitsee aseita ja ammuksia”
Sotilaiden lähettämistä Ukrainaan maataan puolustavien avuksi piti selvänä ainoastaan vihreiden Sofia Virta. Hän perusteli kantaansa sillä, että ”meidän ei pidä kertoa Venäjälle, mitä me emme tule tekemään, jotta Ukraina voi voittaa”.
Li Anderssonin mielestä Suomesta tulisi suoraan sekaantumisen myötä Venäjän sotatoimien ”legitiimi kohde”. Ylipäänsä Ukrainan tukemisessa taloudellisesti ja asein on vielä paljon tekemistä ja siksi joukkojen lähettämisestä puhuminen on spekulointia.
– Ukraina tarvitsee aseita ja ammuksia, Ukraina tarvitsee taloudellista tukea, painotti Riikka Purra.
Kysymyksiä mahdollisista esteistä Ukrainan tukemiselle herätti se, että Venäjään ymmärryksellä suhtautuvasta Unkarista on tulossa EU:n puheenjohtajamaa heinäkuun alusta.
Gazan tilanne katastrofaalinen
Gazan tilannetta kaikki osallistujat pitivät katastrofaalisena ja tulitauon saaminen alueelle nähtiin välttämättömäksi. Kukaan ei tuonut esille sitä, että tilanne Gazassa on juuri sellainen, joka saa ihmiset liikkeelle kohti parempia oloja ja Eurooppaa.
– Tulitauko ja avun saaminen perille on aivan ensimmäinen asia, mitä pitää tehdä, totesi pääministeri Petteri Orpo.
Sosialidemokraattien Antti Lindtmanin mielestä Palestiinan valtion tunnustaminen pitäisi ”nostaa pöydälle”. Kristillisten Sari Essayah on sitä mieltä, että Palestiinan valtion tunnustaminen olisi ”kuin lahja Hamasille, joka on terroristijärjestö”.
Turvapaikanhaku kolmansiin maihin
Essayah tukee europarlamenttiryhmä EPP:n näkemystä siitä, että turvapaikkaprosessi pitäisi siirtää kolmanteen EU:n ulkopuoliseen maahan.
– Kannatan turvapaikan hakemisen keskittämistä EU:n ulkorajoille ja yhteistyötä turvallisten kolmansien maiden kanssa.
– Me tarvitsemme yhteistyötä kolmansien maiden kanssa ja voimme järjestää siten, että turvapaikkaa voi hakea myös turvallisesta kolmannesta maasta käsin, muotoili Petteri Orpo.
– Hallituksen linja tässä on juuri se, mikä meidän EU-avaintavoitteissammekin kerrotaan eli kestävällä tavalla edistämme EU-tasolla sitä, että suojeluprosessi ja sen tarjoaminen voidaan tuottaa kolmansissa turvallisissa maissa, linjasi Riikka Purra.
Suojelua aidosti sitä tarvitseville
– Kyse on siitä, kykeneekö Eurooppa vastaamaan miljoonien ja miljoonien ihmisten tarpeeseen päästä Eurooppaan. Uskon, että tällaiset kolmannessa maassa tapahtuvat mallit tulevat joka tapauksessa tulevaisuudessa olemaan se malli, johon mennään.
– Se tarkoittaa sitä, että ihmiset, jotka aidosti hakevat kansainvälistä suojelua, he saavat sitä jossakin muussa maassa. Tämä on melko tavalla oleellista, Purra muistutti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- aidosti suojelua tarvitsevat Palestiinan valtion tunnustaminen Kaksikielinen vaalikeskustelu Ruanda-malli terroristijärjestö Hamas turvapaikkaprosessin vieminen EU:n ulkopuolelle Petteri Orpon hallitus Sofia Virta EU:n maahanmuuttopolitiikka Ukrainan sota Harry Harkimo Petri Honkonen laittomat siirtolaiset Gaza EU:n puheenjohtajuus Riikka Purra Sari Essayah Antti Lindtman Unkari Petteri Orpo Turvapaikanhakijat Li Andersson Venäjä pakkoruotsi maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihervasemmistolta lisää löperöä maahanmuuttopuhetta puoluejohtajien EU-tentissä – perussuomalaisten Purra tyrmää: ”Siirtolaispaine Eurooppaan voidaan ratkaista vain torjumalla se”

Laura Huhtasaari EU:n maahanmuuttopolitiikasta: ”Poliitikkojen tehtävä on taata omien kansalaistensa turvallisuus ja tätä suomalaiset meiltä odottavat”

Epäilty terrori-isku Saksassa: Veitsimies hyökkäsi islamisaatiota vastustavaan puhetilaisuuteen

Massasiirtolaisuus on noussut eurooppalaisten nuorten suurimmaksi peloksi ilmaston ja ympäristön sijasta

Riikka Purra miljoonista EU:n alueelle haluavista maahanmuuttajista: Euroopan velvollisuus ei ole tarjota parempaa elämää kaikille
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.