Perussuomalaisten kansanedustaja Veera Ruoho piti eilen tunteikkaan puheen naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlaistunnossa. Puhe alla kokonaisuudessaan.
Suomalainen demokratia oli reilut sata vuotta sitten erinäköistä kuin tänään. Tuolloin äänimäärä vaaleissa riippui pitkälti omaisuudesta; mitä enemmän omaisuutta, sitä enemmän ääniä. Naisilla ei ollut oikeutta asettua ehdolle tai äänestää säätypäivillä. Tänä päivänä jokaisella meistä on vain yksi ääni varallisuudesta riippumatta – hyvä niin. Kansalaisen ääni on hänen omansa, eikä se voi olla väärä.
Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ja oikeuden asettua ehdolle kaikissa vaaleissa vuonna 1906. Se ei ollut itsestäänselvyys, sillä naisten äänioikeutta vastustivat sen aikaiset konservatiivit. Lopulta naisten äänioikeus ja oikeus ehdokkuuteen menivät eduskuntauudistustyöryhmässä helpohkosti läpi.
Kyseinen uudistustyöryhmä oli perustettu eduskunnassa vuotta aikaisemmin ajatuksella, että perustetaan maahamme yksikamarinen eduskuntalaitos. Naisten äänioikeudelle oli myös sivistyneistön keskuudessa vankka tuki. Sekin auttoi, että jo tuon ajan Suomessa naisilla oli keskeinen asema sekä perheyhteisössä että työelämässä – heidän panoksensa tiedettiin välttämättömäksi. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 valittiin 19 naista kansanedustajaksi.
Naisilla iso vastuu sotien aikana
Sotavuosina naiset saivat entistä suuremman vastuun isänmaan hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toimivuuden ylläpitämisessä miesten ollessa rintamalla itsenäisyyttämme puolustamassa. Tuolloin naiset joutuivat hoitamaan niin perinteiset työnsä kuin myös miehille kuuluneet työt sekä sotatoimialueella että kotirintamalla.
Tämä oli yksi ratkaiseva lenkki siinä suuressa ketjussa, jolla Suomi selvisi sodista. Näiden kriisivuosien jälkeen suomalaisten naisten asema ja arvostus nousivat entisestään.
Suomi toimii esimerkkinä
Tänään Suomi on talousongelmistaan huolimatta yksi maailman kehittyneimmistä, vauraimmista, vakaimmista ja tasa-arvoisimmista valtioista. Haasteitakin on, mutta tilanteemme on kansainvälisesti vertaillen yhä varsin hyvä. Naiset ovat myös rikkoneet monet “lasikatot” niin politiikan kuin liikemaailmankin saralla, ja monessa muussakin asiassa.
Suomessa on tavallista sekin, että naisille ovat avoimina useat sellaiset ammatit ja tehtävät, joihin kaikissa maissa naisilla ei ole pääsyä. Esimerkkinä voidaan mainita kansainväliset siviilikriisinhallinnan erityisasiantuntijan tehtävät maailman eri kriisipesäkkeissä kuten Balkanilla, Lähi-idässä ja Afrikassa, jossa itsekin olen toiminut sekä ihmiskaupan tutkijana että poliisikomentajana.
Kokemuksesta voin kertoa, että suomalaista tasa-arvoa arvostetaan maailmalla. Olemme tasa-arvon edelläkävijöitä. Sen vuoksi meidän pitää vielä vahvemmin ponnistella kaikkea sukupuoleen perustuvaa syrjintää, alistamista ja väkivaltaa vastaan. Omalla esimerkillämme voimme vaikuttaa paljon.
Miten on, näemmekö, että kuten juuri nyt Pakistanissa, Suomessa voitaisiin tehdä lakialoite siitä, että naista saa kevyesti lyödä, jollei hän tottele miestään, pukeudu kuten mies vaatii ja niin edelleen epätasa-arvoisesti perustelluin syin käyttää laillisesti väkivaltaa? Emme varmasti. Onkin syytä ymmärtää, että tasa-arvokysymykset, jotka meille ovat itsestäänselvyyksiä, eivät ole sitä kaikille muille.
Tunisiassa poliisi ei saa edes äänestää
Tasa-arvoon voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä, mutta myös koulutuksella ja kotikasvatuksella. Jälleen esimerkki: kasvoin kodissa, jossa tasa-arvo oli luonnollista. Vasta muu maailma asetti joskus kummallisia kysymyksiä: voiko tyttö harrastaa kamppailulajia? Voiko nainen olla poliisi?
Taannoin tapasin kunnioitetun kansanedustaja Anttilan johdolla tunisilaisia naisparlamentaarikkoja. Yksi heistä, jonka aviomies on poliisi, innostui siitä, että Suomessa poliisikin voi päästä kansanedustajaksi. Heillä poliisit eivät voi edes äänestää.
Kiitämme Suomen naisia
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kiittää Suomen naisia heidän tekemästään työstä suomalaisen – tasa-arvoisen – yhteiskunnan hyväksi. Heidän ansiostaan voimme tänään juhlistaa maamme naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlapäivää, jota omalta osaltaan juhlistaa aiemmissa puheenvuoroissa mainittu rahapalkinto.
Veera Ruoho
kansanedustaja (ps.)
