KOLUMNI Tarkoituksellisesti levitettyjen harhaanjohtavien tai valheellisten uutisten ja disinformaation ongelma on korostunut digiaikana. Komissio esitti huhtikuussa 2018 niitä vastaan lisätoimia, kuten disinformaatiota koskevia EU:n käytännesääntöjä, tukea riippumattomalle faktantarkastajaverkostolle ja toimia laadukkaan journalismin ja medialukutaidon edistämiseksi.
Komission nimittämän korkean tason asiantuntijaryhmän raportissa disinformaatio määritellään virheelliseksi, paikkansa pitämättömäksi tai harhaanjohtavaksi tiedoksi, joka on suunniteltu tai esitetty tai jota edistetään voiton tavoittelemiseksi tai yleisen vahingon tarkoitukselliseksi aiheuttamiseksi. Tällainen disinformaatio ei koske vain verkkoympäristöä, vaan voi olla läsnä myös sanomalehtien ja kirjakustantamoiden toiminnassa. Liikevaihdon kasvattamiseksi tietojen totuudellisuudesta ollaan joskus valmiita tinkimään, sillä kilpailu alalla on kova.
Väärien tietojen julkaisemisen taustalla voi olla myös poliittinen vahingoittamistarkoitus. Jopa tietokirjoissa on mahdollista kertoa totuutena keksittyjä ja valheellisia tarinoita ilman, että faktoina esitettyjä väitteitä tarkistetaan etukäteen millään tavalla. Usein valheelliset tiedot leviävät ”valetietokirjoista” esimerkiksi sanomalehtiin ja lukuisiin verkkojulkaisuihin, jolloin valheellisen tiedon oikaisu on käytännössä lähes mahdoton tehtävä.
Tein elokuun lopulla kirjallisen kysymyksen komissiolle, jossa kysyin, tunnistaako komissio valeuutisten ja disinformaation levittämisen mahdollisena ongelmana myös perinteisessä mediassa, kuten sanomalehdissä, kirjakustantamoissa ja televisiossa. Kysyin myös, aikooko komissio esittää faktantarkastusverkostoa disinformaation torjumiseksi myös niin sanotulle perinteiselle medialle. Mielenkiinnolla odotan vastauksia.
Pirkko Ruohonen-Lerner
Euroopan parlamentin jäsen, PS/ECR
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso esittää, että Suomi ryhtyy välittömästi palauttamaan työttömiä maahanmuuttajia kotimaihinsa, koska heillä ei ole hyvää syytä olla Suomessa.
Pappisvallan vastaiset mielenosoitukset ovat Iranissa levinneet yli sataan kaupunkiin. Siitäkin huolimatta, että valtakoneisto on katkaissut internet- ja puhelinyhteydet. Kuvat rajuista väkivaltaisuuksista leviävät maailmalle satelliittiyhteyksien kautta ja ne ovat aivan muuta, kuin Iranin virallisten kanavien välittämä näkymä tapahtumista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.
Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.
Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.
Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.
Iranin uusimman kansannousun symboliksi on noussut kuva, jossa nuori nainen sytyttää savukkeensa uskonnollista johtajaa esittävällä julisteella. Enää tupakan sytykkeeksi kelpaava, liekehtivä ajatolla Ali Khamenei on nyt ikoni, jota levitetään urakalla sosiaalisessa mediassa eri versioina.
Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.
