Saksa – pelottavan vahva?

Kriisimaista on kuulunut alkukesästä joukko hyviä talousuutisia. Aiemmin pelkästään murheelliset raportit ovat hallinneet otsikoita. Suomen talouden rapistuminen tänä vuonna kertoo kuitenkin, että myös vähän paremmin menestyneet maat ovat haavoittuvaisia. Saksankin kauppaluvuissa eurokriisi jo näkyy, ja tämä luo osaltaan epävarmuutta. Toisaalta Saksassa on panostettu sisämarkkinoihin, ja kestävyys on löytynyt sitä kautta. Kaiken lisäksi EKP on tehnyt kaiken kuviteltavissa olevan rauhoittaakseen tilannetta kesän 2012 melskeestä.

Mistä on pienet
saksalaispankit tehty?

Kaikki suuret euroalueen pankit ovat tulossa mukaan yhteiseen pankkivalvontaan. Aikeissa on vielä loppuvuodesta tehdä näille kunnon stressitesti. Ei liene aivan sattumaa, että nimenomaan Saksassa pienet rahoitusalan yritykset haluttiin jättää pimentoon. Saksassa landesbankeiksi kutsuttuja pieniä paikallisia pankkeja on ajautunut kriisin aikana valtaviin ongelmiin. Saksan pankit ovat saaneet julkista tukea vuodesta 2010 syyskuuhun 2012 asti jo 646 miljardia euroa. Tämä on jopa huomattavasti enemmän kuin mitä Yhdysvalloissa varattiin pankkikriisiin heidän asuntokuplansa puhjettua.

New York Timesin artikkelin mukaan nimenomaan landesbankit ovat ongelmana. Poliittiset puolueet ovat päässeet pesiytymään niihin, ja hyväveli-kerho elää ja voi hyvin. Seitsemän pientä pankkia yhdistettiin yhdeksi jättipankiksi. Fuusiossa nimetty Bankia onkin nyt yksi suurimmista ongelmapesäkkeistä euroalueen pankkien joukossa. Tästä voi päätellä, ettei suurempi ja vahvempi toimija ole oikotie onneen, vaan ratkaisevaa on pankkien taseiden sisältö. Saksalaiset landesbankit ovat kauhoneet holveihinsa kaikenlaista epäilyttävää arvopaperia Yhdysvaltain subprime-lainoista Kreikan valtiolainoihin.

Poliittisten puolueiden ja paikallishallintojen ollessa kytköksissä näihin pankkeihin, on vaikeampi luottaa Saksan haluun korjata ongelmaa. Toisin kuin kriisimailla, Saksalla on ollut laittaa julkista rahaa näihin pankkeihin. Epäilemättä Saksan voidaan ajatella haluavansa ratkaista asiat mielummin hissukseen omin voimin, eikä saada epämääräistä huomiota ja kyseenalaista nostetta EKP:n pankkivalvonnan tuodessa esille ongelmia. Saksan imago kärsisi tällaisesta. Financial Timesin pääkirjoituksessa huomautettiin, että Saksan tulee tukea ongelmapankkien tunnustamista siitäkin huolimatta, että negatiivinen julkisuus voisi kohdistua heidän omiin pankkeihinsa. Tesiten on oltava luotettavia, ja että luottamuksen saavuttaminen on nyt kaikkein tärkeintä.

Saksa euroalueen jarrumiehenä?

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kävi maalailemassa sekin hieman synkempiä pilviä Saksan tilanteesta. Saksakaan ei ole immuuni euroalueen epävarmuuden jatkuessa. Epävarmuus johtaa yritysten investointien lykkääntymiseen. Saksan talousluvuista onkin ruvennut kuulumaan vuodenvaihteen tietämiltä joitakin soraääniä, eikä pelkästään aiemmin tutuksi tulleita vahvoja lukuja.

IMF:n Saksan maajohtajan Subir Lallin mukaan Saksa ei saisi nyt poliittisilla valinnoillaan toimia jarrumiehenä. Miten asia sitten tulee myydyksi säästäväisyydestään tunnetuille saksalaisille? Tässä onkin politiikkojen varsinainen päänsärky. IMF ei kuitenkaan näe Saksaa taloudellisessa mielessä euroalueen ongelmamaana.

Demografia ei lupaa Saksalle hyvää

Financial Timesin Tony Barber muistuttaa uutiskommentissaan  lukijoitaan siitä, ettei Saksan vahvuus tule näillä näkymin säilymään. Vaikka Saksa on nyt euroalueen väkirikkain maa, tulee Ranska ohittamaan Saksan. Saksassa on sisäistetty tilanne, ja nyt yhteiskunta aikoo tarjota pienille lapsille päivähoitopaikkoja, jotta saksalaisten perhe- ja uraelämä eivät menisi ristiin.

Barber nostaa esille Saksan heikon infrastruktuurin tilan. Huolto on lähes olematonta. Huomion saa myös se, että opetukseen ja tuotekehittelyyn käytetään Saksassa poikkeuksellisen vähän rahaa.

Yhdessä asiassa Saksa kuitenkin päihittää monta muuta euromaata. Työttömyys on kolmen vuoden aikana (kesäkuu 2010 – kesäkuu 2013) pudonnut Saksassa 1,7 prosenttiyksikköä, kun puolestaan monessa euromaassa on luvut räjähtäneet käsiin. Koko euroalueella kolmen vuoden aikana työttömyys on kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä.