Valtamedia ei mielellään tuo esiin sitä, että juutalaisviha on palannut Saksaan muslimimaahanmuuttajien toimesta. Räikeimpiä vihatekoja juutalaisia vastaan media ei kuitenkaan kehtaa jättää kertomatta. Viesti vesitetään väitteellä, jonka mukaan tilastot osoittaisivat äärioikeiston olevan useimpien antisemitististen vihatekojen takana. Tilastot johtavat harhaan: äärioikeisto merkitään tekijäksi aina, jos poliisilla ei ole tekijästä mitään tietoa.
Helsingin Sanomat on uutisoinut juutalaisvastaisuudesta näyttävästi viime viikkoina. Jukka Perttu kirjoittaa 18. huhtikuuta Saksaa kuohuttaneesta tapauksesta, jossa ei-juutalainen kulki Berliinin kaduilla juutalaisten perinnepäähine päässä, ja joutui kolmen nuoren arabin pahoinpitelyn kohteeksi. Yksi tekijöistä osoittautui myöhemmin 19-vuotiaaksi Syyriasta kotoisin olevaksi.
Artikkelin lopuksi lukijaa muistutetaan todellisesta uhasta:
Virallisten tilastojen mukaan viime vuoden tammi–elokuussa lähes 93 prosentissa Saksassa raportoiduista antisemitistisistä rikoksista takana oli kuitenkin äärioikeisto, vaikka on arveltu, että kasvava muslimiväestö voisi lisätä hyökkäyksiä juutalaisia vastaan, Reuters kertoo.
Hip hop -duo juutalaisia vastaan
Huhtikuun 20. päivä Anna-Liisa Kauhanen kirjoittaa rap-duosta, jonka voittamasta musiikkialan palkinnosta nousi älämölö sanoituksien ja musiikkivideoiden juutalaisvastaisuuden takia. Mainitsematta jäi taiteilijoiden aiempi kääntyminen islaminuskoon.
Maahanmuuttajien juutalaisvastaiset hyökkäykset ja juutalaislasten kiusaaminen koulussa ovat herättäneet vilkkaan keskustelun Saksassa. Muslimimaista Saksaan muuttavien hatarat tiedot Saksan historiasta ja juutalaisvainoista haastavat antisemitismin vastaisen työn
Lukijaa muistutetaan todellisesta uhasta:
Kun katsoo tilastoja antisemitistisistä rikoksista ja välikohtauksista, isoin ongelma Saksassa ovat muslimimaahanmuuttajien sijaan saksalaiset uusnatsit ja äärioikeiston juutalaisvastaisuus. Viime vuonna tehtiin 1 453 antisemitististä tekoa tai hyökkäystä. Näistä 1 377 tapauksessa epäilty tekijä oli äärioikeistolainen.
Huhtikuun 22. päivä toimittaja Laura Halminen kirjoittaa vetoomuksesta:
Vetoomuksessa kerrotaan juutalaisen joutuvan Ranskassa muslimia 25 kertaa todennäköisemmin hyökkäyksen kohteeksi. Väkivallasta syytetään suorasanaisesti radikaali-islamisteja. Vetoomus myös syyttää mediaa vaikenemisesta ja vaatii toimia, ennenkuin ”Ranska ei enää ole Ranska”.
Hesarin artikkelin puolivälissä mainitaan Ranskan Kansallinen rintama-puolueen osallistuneen juutalaisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen marssiin. Rivinvaihdon jälkeen Hesari mainitsee uusnatsit ilman selkeää yhteyttä artikkelin aiheeseen. Tuliko Le Penistä natsit mieleen?
Artikkeli kertaa samalla aiemmin Saksassa tapahtuneita sattumuksia, ja muistuttaa taas todellisesta uhasta:
Uutistoimisto Reutersin mukaan saksalaiset tilastot kertovat, että viime vuoden tammi–elokuussa lähes 93 prosentissa Saksassa raportoiduista antisemitistisistä rikoksista takana oli kuitenkin äärioikeisto, vaikka on arveltu, että kasvava muslimiväestö voisi lisätä hyökkäyksiä juutalaisia vastaan.
Lopuksi mainitaan vielä Hitlerin syntymäpäivä ja kuinka sitä kokoontuu tänäkin vuonna juhlistamaan joukko uusnatseja.
Toimittaja Minttu Mikkonen puolestaan kertoo lyhyesti mielenosoituksista 25.4.
Lukijaa muistutetaan todellisesta uhasta:
Viime vuonna Saksassa tehtiin 1 453 antisemitististä tekoa tai hyökkäystä. 1 377 tapauksessa epäilty tekijä oli äärioikeistolainen.
Nyt hetkinen ja haloo. Peukalosääntö on, että jos tilastodata näyttää liian hyvältä ollakseen totta, niin se ei ole totta.
Saksan parlamentin laajassa juutalaisvastaisuutta käsittelevässä julkaisussa poliisin rikostilastointitavasta ei ole mairittelevaa sanottavaa. Raportin sivuilla 33-34, alaviite a-kohdassa kerrotaan syistä, miksi äärioikeisto näkyy virallisessa tilastossa virheellisesti yliedustettuna.
The Wall Street Journal kirjoittaa Saksan kohtaavan uuden juutalaisvastaisuuden muodon maahanmuuttajien suunnalta. WSJ noteeraa Hesarin mainitseman virallisen tilaston, mutta toteaa sen juutalaisjärjestöjen ja rikosuhrijärjestöjen mielestä harhaanjohtavaksi, koska kaikki rikokset, joissa tekijää ei tunneta, merkitään äärioikeiston tekosiksi.
Opettajaliiton johtaja Heinz-Peter Meidinger kertoo WSJ:lle koulujen olevan keskeinen ongelma. Erityisesti Berliinissä maahanmuuttajien osuus oppilaista on 70-100 prosentin luokkaa. Opettajat eivät saa kontaktia vanhempiin, jotka eivät osaa saksaa, ja arabimaista ja Turkista tulleet linkittävät juutalaiset mielikuvissa suoraan Israeliin ja Lähi-idän konflikteihin.
Bloombergin kolumnisti Leonid Bershidsky kirjoittaa Saksalla olevan uusi juutalaisvastaisuuden muoto: näkyvä osuus maahanmuuttajista ei integroidu. Bershidsky väittää Saksan lakaisseen kiusallista ongelmaa maton alle vuosien ajan, ja kertoo, miksi muslimitaustaisten tekemät juutalaisvastaiset teot eivät näy virallisissa tilastoissa.
Berdishkykin toteaa poliisin merkitsevän viharikoksen äärioikeistotaustaiseksi silloinkin, kun motiiveista tai tekijöistä ei ole mitään tietoa. Esimerkiksi alussa mainittu päähinettä kantaneiden kimppuun käyminen olisi todennäköisesti merkitty äärioikeiston tekemäksi tai tavalliseksi pahoinpitelyksi, ellei uhri olisi ollut arabi ja ymmärtänyt hyökkääjänsä puheita.
Euroopan unioni laati vuonna 2013 juutalaisille suunnatun kyselytutkimuksen koetuista ja havaituista rikoksista ja syrjinnästä. Väkivallan tai sen uhan osalta juutalaiset itse raportoivat tekijöiksi pääasiallisesti muslimit, ja kaikissa muissa maissa paitsi Saksassa äärivasemmistolaiset mainittiin useammin kuin äärioikeistolaiset. Samaa lähdemateriaalia käsitteli myös Johannes Enstad Oslon yliopistolta.
Samaa kritiikkiä poliisin tilastoja kohtaan esitti Ann-Christin Wegener raportissaan, ja analysoi lisäksi kommentointia sosiaalisessa mediassa. Juutalaisvastaisista kommenteista puolet tunnistettavista kirjoittajista oli uusnatseja ja puolet arabi- ja turkkilaistaustaisia, kun taas äärivasemmistolaisten kommentteja oli häviävän vähän.
Berliinin kaupunki on niin tyytymätön poliisin tilastointikäytäntöön, että se on yhdessä juutalaisjärjestöjen kanssa alkanut kerätä omaa tilastotietoa juutalaisiin kohdistuneista rikoksista.
Toimittajan kommentti:
Miksi Saksan rikospoliisi tilastoi juutalaisvastaisia rikoksia näin leväperäisesti? Aiheen luulisi olevan historiallisista syistä tärkeä ja arka Saksassa. Onko kysymys ammattitaidottomuudesta, missä tilastointitapaa ei ole päivitetty niistä päivistä, jolloin äärioikeisto oli käytännössä ainoa uhka? Vai onko taustalla poliittista ohjausta? Miksi me emme saa Hesarista lukea sitä, minkä Bloomberg, WSJ ja muut laatujulkaisut huomaavat tilastoinnista?
Oliko tarkoitus puuttua juutalaisvastaisuuteen vai puhua mieluummin kovasti hitlereistä, ettei tarvitsisi puhua vaikeista asioista, kuten maahanmuutosta ja integraation epäonnistumisen hintalapusta?
Eduskuntavaalit lähestyvät. Muista äänestää ja puhu tutuillesikin äänestämisestä. Ja tarkista jatkossa luvut itse – lehdet eivät sitä puolestasi tee.
Juhani Huopainen