

LEHTIKUVA
Saksassa eurovaaleihin aikoo osallistua ulkomaalais- ja muslimivihasta voimaansa ammentava liitto
Eräs arvoituksellisimmista Saksassa EU-vaaleihin yrittävistä ryhmistä on Turkin presidenttiä ja hallituspuoluetta lähellä oleva islamilainen Dava-liitto. Kesäkuussa pidettäviin vaaleihin ovat valmistumassa myös ilmastoliimaajat, leninistit, äärioikeistolaiset ja eläintensuojelijat.
Islamilaisen Dava-liiton johtajan Teyfik Özcanin medialle antamien haastattelujen mukaan tarkoitus ei ole kerätä kannatusta pelkästään puoleltatoista miljoonalta Saksan vaaleissa äänioikeutetulta turkkilaiselta vaan kaikilta etnisiltä ja uskonnollisilta vähemmistöiltä.
Davan potentiaalisten äänestäjien määräksi hän arvioi tällä laskutavalla viisi miljoonaa ihmistä.
”Erdoganin käsivarsi”
Politiikan asiantuntijoiden mukaan EU-vaaleissa, joissa ei ole Saksan vaaleissa tavanomaista viiden prosentin äänikynnystä, Dava saattaa yltää hyvinkin yhteen tai kahteen paikkaan.
Ensi vuoden liittopäivävaaleissa, joihin puolue niin ikään tähtää, sen kannatus jäisi todennäköisesti kuitenkin ainakin vielä tällä kertaa äänikynnyksen alapuolelle.
Dava on kiistänyt julkisuudessa väitteen, että kyse olisi ”Erdoganin käsivarresta”, jonka avulla Turkki pääsisi edustamaan omia ja islamin intressejä Euroopan parlamenttiin.
”Muslimien AfD”
Davaa ei katsota Saksassa pelkästään hyvällä. Monet turkkilaistaustaiset poliitikot pelkäävät sen yrittävän ammentaa voimaansa saksalaisten väitetystä islam- ja ulkomaalaisvihamielisyydestä.
Vastaavaa viholliskuvaa ylläpidetään Saksan monissa Turkin uskontoviranomaisten hallinnoimissa moskeijoissa. Eräät kommentaattorit ovat alkaneet kutsua Davaa tästä syystä ”muslimien AfD:ksi”.
– Dava on viimeinen, mitä täällä tarvitsemme, twiittaa Saksan turkkilaistaustainen maatalousministeri Cem Özdemir (vihr).
Varoittavia ääniä kuuluu myös kristillisdemokraattien ja aikaisemmin vaaleissa runsaasti turkkilaisten ääniä keränneen sosiaalidemokraattisen puolueen suunnalta.
”Kutsu islamiin”
Davan johto ilmoittaa jo keränneensä tarvittavat 4 000 äänioikeutettujen allekirjoitusta maaliskuun 18. päivään mennessä jätettävää vaali-ilmoitusta varten. Turkin- ja arabiankielessä ”dawa” tarkoittaa kristillisdemokraattisen Konrad Adenauer -säätiön tulkinnan mukaan sananmukaisesti ”kutsua islamiin”.
Se voidaan tulkita myös vaatimukseksi pitää kiinni islamin uskostaan. Samalla nimellä toimivia puolueita on myös Lähi-idässä.
Ilmastoliimaajat asettavat omia ehdokkaitaan
Europarlamenttivaaleihin asettaa Saksassa ehdokkaitaan tänä vuonna tämän hetken tiedon mukaan ainakin 26 puoluetta ja ryhmittymää. Edellisvaaleissa vuonna 2019 mukana oli 41 puoluetta ja ryhmittymää.
Liittopäiväpuolueiden lisäksi vaaleihin ovat ilmoittaneet osallistuvansa muun muassa ilmastoliimaajistaan tunnettu Letzte Generation -järjestö, eläintensuojelijat, leninistit ja marxilaiset kommunistit, feministit, humanistit sekä ennen NPD-nimellä tunnettu äärioikeistolainen Die Heimat -puolue.
Paikan saattaa saada jo hyvin pienellä ääniosuudella.
Satiiripuolueella kaksi paikkaa
Saksan 96 paikasta europarlamentissa kuuluu tällä hetkellä 23 kristillisdemokraattiselle puolueelle CDU:lle, 21 vihreille, 16 sosiaalidemokraateille, 11 AfD:lle, kuusi Baijerin kristillissosiaaliselle unionille CSU:lle, viisi vasemmistopuolue Linkelle, viisi liberaaleille ja kaksi vapaille valitsijoille.
Politiikkaa pelkkänä naurettavana vitsinä pitävälle satiiripuolue Die Parteille tuli viime vaaleissa kaksi paikkaa.
Yhden edustajansa europarlamenttiin ovat saaneet Saksassa myös ekologis-demokraattinen ÖDP-puolue, Piraatit, eläinsuojelijat, perhepuolue sekä Euroopan yhdistymistä ajava ylikansallinen Volt-puolue.
Kysely ennustaa menestystä oikeistolle
Jos europarlamenttivaalit pidettäisiin ensi sunnuntaina, niin tulos olisi tuoreimman mielipidekyselyn (INSA) mukaan Saksassa seuraava:
Kristillisdemokraattinen unioni (CDU/CSU) 27 % (-2 vuoden 2019 tulokseen verrattuna), Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) 22 % (+11), SPD 16 %, vihreät 10,5 % (-10), uusi vasemmistopuolue Bündnis Sahra Wagenknecht 5,5 % (+5,5), vasemmistopuolue Linke 4,5 % (-1), liberaalipuolue (FDP) 3 % (-2,5) ja muut 11,5 % (-1,5).
Saksassa vaaleissa äänestäjä valitsee listan, johon puolueet ja ryhmät ovat asettaneet ehdokkaansa haluamaansa järjestykseen. Eurovaaleissa saavat äänestää Saksassa kaikki 16 vuotta täyttäneet saksalaiset sekä ennen vaaleja vähintään kolme kuukautta maassa asuneet EU-kansalaiset. Äänioikeus on noin 65 miljoonalla kansalaisella. Äänestysprosentti oli viime EU-vaaleissa 61,4.
Pertti Rönkkö, Berliini
Artikkeliin liittyvät aiheet
- humanistit Die Partei ilmastoliimaajat Dava-liitto Teyfik Özcan kommunistit leninismi Recep Erdoğan Eläintensuojelu Äärioikeisto feministit Cem Özdemir Turkki Islam AfD Saksa Eurovaalit
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vauhdilla suosiotaan kasvattavasta uudesta vasemmistopuolueesta toivotaan Saksassa AfD:n kilpailijaa

Saksassa on masinoitu kansanjoukot kaduille vaatimaan oppositiopuoleen kieltämistä – salainen palvelu tarkkailee myös uuden konservatiivipuolueen perustajaa

Äärioikeistoa kitketään Saksasta juurineen – sisäministeriön rajujen toimenpiteiden taustalla vaikuttaa pelko AfD-puolueen voimistumisesta

”Vihreää kapitalismia” vastustavat vasemmistoradikaalit polttavat Saksassa sähköautoja ja puhkovat maastureiden renkaita

Purra: Edessä sukupolven tärkeimmät EU-vaalit – ”Todellinen mahdollisuus murtaa EU-parlamentin vasemmistoliberaali ylivalta”

Siirtolaispolitiikka on ajautumassa umpikujaan – turvapaikkakäsittelyn siirtämistä kolmanteen maahan aletaan selvittää myös Saksassa

PS-Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen kannustaa nuoria äänestämään eurovaaleissa: Kyse on siitä, mihin suuntaan haluamme EU:ta kehittää

Ruotsidemokraattien kärkiteema EU-vaaleissa on maahanmuutto: ”Minun Eurooppani rakentaa muureja”
Viikon suosituimmat

Mitta on täysi: Massamuuton vastaiset mielenosoitukset levinneet koko Britanniaan
Viime viikkoina laittomien maahanmuuttajien asuttamien hotellien ympärille on kerääntynyt mielenosoittajia muun muassa Eppingissä, Norwichissä sekä Lontoossa. Mielenosoittajat vastustavat brittihallituksen ratkaisua sijoittaa turvapaikanhakijoita muun asutuksen keskelle. Mitta on monella nyt täysi.

Arno Kotro kertoo, miten pedagoginen muoti-idiotismi kouluissa romutti erään nuoren koululaisen oppimiskokemukset
Kirjailija-opettaja Arno Kotro bloggaa suomalaisen peruskoulun alennustilasta. Esimerkkitapauksena hän nostaa esille alakoulun, jonka rehtori kymmenen vuotta sitten nielaisi pureksimatta tuolloin muotiin tulleet pedagogiset päähänpistot ja villitykset. - Edistyksen ja uuden pedagogiikan hengessä piti päästä eroon menneen maailman rasitteista, kuten arvosanoista, pulpeteista, kokeista, perinteisistä luokkahuoneista, kirjoista, todistuksista, Kotro kirjoittaa, ja kertoo samalla nuoresta ylioppilaasta, jonka opintielle koulukokeilu aikanaan jätti tiedollisia katvealueita.

Purra: Kotouttamisteollisuus on valtavaksi kasvanut haara sosiaalivaltiossa – ”Jos maahanmuutto laajasti toimisi, sellaista ei tarvittaisi lainkaan”
Valtiovarainministeri Riikka Purran tuoreessa budjettiesityksessä esitetään kotoutumiskorvausten leikkauksia osana taloussäästöjä. Purra muistuttaa kotouttamisesta kertyvän jo nyt valtavat summat veronmaksajan maksettavaksi.

BBC: Hamas maksaa palkkoja yhä 30 000 ”virkamiehelle” – varastettua ruoka-apua annetaan vain terroristien tukijoille
Ennen sotaa Hamas hamstrasi tunneliverkostoihinsa noin 600 miljoonaa euroa käteistä. Rahat ovat peräisin gazalaisilta kerätyistä tullimaksuista ja veroista sekä Iranin islamistihallinnolta, Qatarilta ja egyptiläiseltä Muslimiveljeskunnalta.

Hallinto-oikeus päätti: Vastaanottokeskus ei saa jatkaa Miilukorvessa
Helsingin Hallinto-oikeus piti voimassa Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen, jolla vastaanottokeskustoiminta vaadittiin lakkautettavaksi.

PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.

Halla-aho: ”Palestiinan valtio olisi puhdas illuusio, eikä tunnustaminen tätä asiaa muuksi muuttaisi”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho pohdiskelee kysymystä Palestiinan tunnustamisesta, ja pitää asiaa epärealistisena. - Palestiinan tunnustamiselle ei tällä hetkellä ole sen enempää edellytyksiä kuin tarvettakaan. Palestiina ei ole itsenäinen. Ei ole näköpiirissä, että itsenäisyyden edellytykset voisivat toteutua. Ei ole uskottavaa, että tunnustaminen edistäisi näiden edellytysten toteutumista, Halla-aho kirjoittaa.

Demarit hamuavat lisää äänestäjiä: 600 000 maahanmuuttajaa asutettava Ruotsin halutuimmille alueille
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Tyytymättömyys opetushallitukseen kasvaa – jo osa alan ammattilaisistakin näyttää vihreää valoa organisaation lakkauttamiselle
Valtiovarainministeriön ehdotus Opetushallituksen lakkauttamisesta on kansan keskuudessakin nähty aiheellisena säästötoimena hallinnon virtaviivaistamiseksi ja tehostamiseksi. Samalla Opetushallitus on kansalaiskeskusteluissa tunnistettu politisoituneena instituutiona, joka on vähitellen ajautunut kauas alkuperäisistä tavoitteistaan. Seurauksena on muun muassa oppimistuloksien heikkeneminen.