
Sananvapauden kannatus romahti amerikkalaisnuorison keskuudessa – Suomessa vain perussuomalaiset puolustavat johdonmukaisesti sananvapautta
Monet ihmiset luulevat kannattavansa sananvapautta, vaikka ovat valmiita rajoittamaan ”vihapuhetta”. Yhden ihmisen ”vihapuhe” on kuitenkin toisen ihmisen uskomus, mielipide tai jopa fakta. Yhdysvalloissa sananvapuden aito kannatus on romahtanut, kirjoittaa psykologi Pamela Paresky Quillette-verkkojulkaisussa. Suomessa sananvapauden kannattajia on Ylen vaalikoneen mukaan käytännössä vain perussuomalaisissa.
Sananvapaus on Yhdysvalloissa perustuslaillisesti erittäin hyvin suojattu perusvapaus. Liittovaltio suojaa yksilö osavaltioiden sananvapautta rajoittavalta rikoslainsäädännöltä. Silti Yhdysvalloissakin joutuu varomaan sanojaan varsinkin yliopistoissa. Rikosseuraamuksien sijaan rangaistukset voivat olla hallinnollisia.
Erityisesti yliopistokampuksilla puhutaan jopa sananvapauden kriisistä. Tämän vapauden kannatus on todellakin laskussa yhdysvaltalaisnuorison piirissä, Paresky kirjoittaa.
Vuonna 2016 Knight Foundation -kyselytutkimus osoitti, että 91 prosenttia lukiolaisvastaajista tuki ”vapautta ilmaista epäsuosittuja mielipiteitä”, mutta kun kysymys muotoiltiin tiukemmin, vain 45 prosenttia sanoi, että ihmisillä tulisi olla oikeus julkisesti ilmaista ajatuksia, joita muut pitävät ”loukkaavina”.
Korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa asenteet olivat samansuuntaiset. Vuonna 2016 opiskelijoista 78 prosenttia oli sitä mieltä, että oppilaitosten tulisi altistaa opiskelijoita kaikenlaiselle puheelle ja kaikenlaisille näkökannoille. Kuitenkin kaksi kolmasosaa sanoi, että oppilaitoksilla tulisi olla keinoja toimia sellaista kielenkäyttöä vastaan, joka on tiettyjä ryhmiä tarkoituksellisesti loukkaavaa. Yli neljännes oli sitä mieltä, että oppilaitosten tulisi jopa voida rajoittaa potentiaalisesti loukkaavien poliittisten näkemyksien ilmaisua.
Yli puolet raportoi ilmapiirin kampuksella estävän joitakin ihmisiä sanomasta, mihin he uskovat, koska muut voivat pitää sitä loukkaavana. Vuotta myöhemmin tämä lukema nousi 61 prosenttiin.
Paresky hämmästelee, että 73 prosenttia vuoden 2016 Knight Foundationin kyselyyn vastanneista kuitenkin oli luottavaisia sen suhteen, että sananvapaus on turvattu tai hyvin turvattu.
Toisten sananvapautta ei vaalita, jos oma sananvapaus ei ole uhattuna
Vastaus tähän ristiriitaan löytyy Pareskyn mielestä siitä, että useimmat opiskelijat eivät koe, että vihapuheen vastainen liike hyökkäisi heidän omaa sananvapauttaan vastaan. Opiskelijat uskovat Pareskyn mukaan, että ”vihapuhe ei ole vapaata puhetta”, tai että vihapuhe – miten se sitten määritelläänkään – ei kuulu sananvapuden piiriin.
Suomessa kaikki muut puolueet kuin perussuomalaiset ovat valmiita laajentamaan sananvapauden rajoitukset ”vihapuheeseen”, kävi ilmi Ylen vaalikoneesta. Vaalikoneessa kysyttiin, pitäisikö vihapuhe määritellä ja kieltää – toisin sanoen siinä ei edes vielä määritelty, millainen vihapuhe pitäisi kieltää.
Silti kaikkien muiden puolueiden kuin perussuomalaisten ehdokkaista enemmistö oli vihapuheen kriminalisoimisen kannalla. Sananvapausmyönteisin puolue oli ylivoimaisesti perussuomalaiset. Vain 10 prosenttia ehdokkaista halusi kriminalisoida ”vihapuheen”.
Toiseksi tuli kristillisdemokraatit, joista peräti 60 prosenttia oli valmis säätämään vihapuhelain – siitäkin huolimatta että myös kristityn vakaumuksen ilmaisua on yritetty leimata vihapuheeksi. Sensuurimielisyys on suurinta Sdp:n ehdokkaiden joukossa (94 prosenttia). Katso koko grafiikka Ylen uutisesta.
Perussuomalaisilla ja kristillisdemokraattisilla ehdokkailla yhteinen sananvapausjulistus
Oikean Median mukaan joukko kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten ehdokkaita antoi yhteisen sananvapausjulistuksen:
”Sananvapauden tila Suomessa on huono. Erityisesti konservatiivisia kristittyjä ja kansallismielisiä isänmaan ystäviä syrjitään. Mikäli tulen valituksi eduskuntaan näissä eduskuntavaaleissa, tulen puolustamaan voimakkaasti jokaisen suomalaisen sananvapautta.”
Julistuksen allekirjoittajien joukossa on seitsemän istuvaa kansanedustajaa: kristillisdemokraateista Antero Laukkanen, Päivi Räsänen, Sari Tanus, Peter Östman sekä perussuomalaisista Mika Raatikainen, Laura Huhtasaari, Toimi Kankaanniemi, Mika Niikko.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää













