
Sananvapauden kannatus romahti amerikkalaisnuorison keskuudessa – Suomessa vain perussuomalaiset puolustavat johdonmukaisesti sananvapautta
Monet ihmiset luulevat kannattavansa sananvapautta, vaikka ovat valmiita rajoittamaan ”vihapuhetta”. Yhden ihmisen ”vihapuhe” on kuitenkin toisen ihmisen uskomus, mielipide tai jopa fakta. Yhdysvalloissa sananvapuden aito kannatus on romahtanut, kirjoittaa psykologi Pamela Paresky Quillette-verkkojulkaisussa. Suomessa sananvapauden kannattajia on Ylen vaalikoneen mukaan käytännössä vain perussuomalaisissa.
Sananvapaus on Yhdysvalloissa perustuslaillisesti erittäin hyvin suojattu perusvapaus. Liittovaltio suojaa yksilö osavaltioiden sananvapautta rajoittavalta rikoslainsäädännöltä. Silti Yhdysvalloissakin joutuu varomaan sanojaan varsinkin yliopistoissa. Rikosseuraamuksien sijaan rangaistukset voivat olla hallinnollisia.
Erityisesti yliopistokampuksilla puhutaan jopa sananvapauden kriisistä. Tämän vapauden kannatus on todellakin laskussa yhdysvaltalaisnuorison piirissä, Paresky kirjoittaa.
Vuonna 2016 Knight Foundation -kyselytutkimus osoitti, että 91 prosenttia lukiolaisvastaajista tuki ”vapautta ilmaista epäsuosittuja mielipiteitä”, mutta kun kysymys muotoiltiin tiukemmin, vain 45 prosenttia sanoi, että ihmisillä tulisi olla oikeus julkisesti ilmaista ajatuksia, joita muut pitävät ”loukkaavina”.
Korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa asenteet olivat samansuuntaiset. Vuonna 2016 opiskelijoista 78 prosenttia oli sitä mieltä, että oppilaitosten tulisi altistaa opiskelijoita kaikenlaiselle puheelle ja kaikenlaisille näkökannoille. Kuitenkin kaksi kolmasosaa sanoi, että oppilaitoksilla tulisi olla keinoja toimia sellaista kielenkäyttöä vastaan, joka on tiettyjä ryhmiä tarkoituksellisesti loukkaavaa. Yli neljännes oli sitä mieltä, että oppilaitosten tulisi jopa voida rajoittaa potentiaalisesti loukkaavien poliittisten näkemyksien ilmaisua.
Yli puolet raportoi ilmapiirin kampuksella estävän joitakin ihmisiä sanomasta, mihin he uskovat, koska muut voivat pitää sitä loukkaavana. Vuotta myöhemmin tämä lukema nousi 61 prosenttiin.
Paresky hämmästelee, että 73 prosenttia vuoden 2016 Knight Foundationin kyselyyn vastanneista kuitenkin oli luottavaisia sen suhteen, että sananvapaus on turvattu tai hyvin turvattu.
Toisten sananvapautta ei vaalita, jos oma sananvapaus ei ole uhattuna
Vastaus tähän ristiriitaan löytyy Pareskyn mielestä siitä, että useimmat opiskelijat eivät koe, että vihapuheen vastainen liike hyökkäisi heidän omaa sananvapauttaan vastaan. Opiskelijat uskovat Pareskyn mukaan, että ”vihapuhe ei ole vapaata puhetta”, tai että vihapuhe – miten se sitten määritelläänkään – ei kuulu sananvapuden piiriin.
Suomessa kaikki muut puolueet kuin perussuomalaiset ovat valmiita laajentamaan sananvapauden rajoitukset ”vihapuheeseen”, kävi ilmi Ylen vaalikoneesta. Vaalikoneessa kysyttiin, pitäisikö vihapuhe määritellä ja kieltää – toisin sanoen siinä ei edes vielä määritelty, millainen vihapuhe pitäisi kieltää.
Silti kaikkien muiden puolueiden kuin perussuomalaisten ehdokkaista enemmistö oli vihapuheen kriminalisoimisen kannalla. Sananvapausmyönteisin puolue oli ylivoimaisesti perussuomalaiset. Vain 10 prosenttia ehdokkaista halusi kriminalisoida ”vihapuheen”.
Toiseksi tuli kristillisdemokraatit, joista peräti 60 prosenttia oli valmis säätämään vihapuhelain – siitäkin huolimatta että myös kristityn vakaumuksen ilmaisua on yritetty leimata vihapuheeksi. Sensuurimielisyys on suurinta Sdp:n ehdokkaiden joukossa (94 prosenttia). Katso koko grafiikka Ylen uutisesta.
Perussuomalaisilla ja kristillisdemokraattisilla ehdokkailla yhteinen sananvapausjulistus
Oikean Median mukaan joukko kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten ehdokkaita antoi yhteisen sananvapausjulistuksen:
”Sananvapauden tila Suomessa on huono. Erityisesti konservatiivisia kristittyjä ja kansallismielisiä isänmaan ystäviä syrjitään. Mikäli tulen valituksi eduskuntaan näissä eduskuntavaaleissa, tulen puolustamaan voimakkaasti jokaisen suomalaisen sananvapautta.”
Julistuksen allekirjoittajien joukossa on seitsemän istuvaa kansanedustajaa: kristillisdemokraateista Antero Laukkanen, Päivi Räsänen, Sari Tanus, Peter Östman sekä perussuomalaisista Mika Raatikainen, Laura Huhtasaari, Toimi Kankaanniemi, Mika Niikko.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tuli 836 lapsenraiskausta – kasvua 61,7 prosenttia, pahoinpitelyrikoksissa odotettavissa uusi ennätys
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











