

PS ARKISTO
Simo Grönroos väittelee Kekkosen ajan toisinajattelijasta – suomettumisen kriitikko Kauko Kare sai äärioikeistolaisen maineen
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja, FM Simo Grönroos väittelee maanantaina 12.6.2023 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Kauko Kare – Suomettumisen kriitikko – Nootti-lehden ja Alea-kirja-kustantamon perustajan toiminta Kekkosen ajan toisinajattelijana”.
Simo Grönroosin väitöskirja keskittyy tarkastelemaan sitä, miten valistuksen ajan filosofeja ja renessanssin humanisteja ihailleesta individualistisesta lehtimiehestä Kauko Kareesta tuli suomettumisen myötä äärioikeistolaisen fanaatikon maineen saanut Urho Kekkosen ajan toisinajattelija. Väitöskirja tarjoaa lisäksi uusia näkökulmia suomettumisen ajasta sekä erityisesti Kekkosta vastustaneiden toisinajattelijoiden toiminnasta.
Suomettumisen ja Kekkosen vastustaja
Toimittaja, kirjailija ja kääntäjä Kauko Kare oli yksi suomettumisen ajan jyrkimmistä Urho Kekkosen vastustajista. Kare julkaisi vuonna 1967 menestyskirjan ”Tähän on tultu”, jossa kritisoitiin suorin sanoin Kekkosen presidenttikauden poliittisia ilmiöitä, kuten Neuvostoliiton kasvanutta vaikutusvaltaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ulkopolitiikan käyttämistä sisäpolitiikan aseena ja sananvapauden kaventumista itsesensuurin vallatessa alaa.
Kare ryhtyi kirjan saavuttaman menestyksen turvin itsenäiseksi kustantajaksi ja toimi 1990-luvun alkuun asti perustamiensa Nootti-lehden ja Alea-kirja-kustantamon kautta sellaisten tietojen, näkökulmien ja mielipiteiden äänitorvena, jotka olisivat muuten jääneet julkaisematta suomettuneessa Suomessa.
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, auditorio PIII, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Vesa Vares, Turun yliopisto. Kustoksena on Juha Siltala. Väitöskirja julkaistaan sarjassa ”Historiallisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta”.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Juha Siltala Vesa Vares Kauko Kare toisinajattelijat Itsesensuuri suomettuminen Urho Kekkonen Neuvostoliitto Väitöskirja Sananvapaus Simo Grönroos
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen Perusta julkisti Lähiöluvut – maahanmuuttajat yliedustettuina useilla asuinalueilla valtion tukemissa ARA-asunnoissa

Suomen Perustan Simo Grönroos tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa: Humanitaarinen maahanmuutto lopetettava – turvapaikkajärjestelmästä tullut hallitsemattoman elintasosiirtolaisuuden väylä

Suomen Perustan tutkimus osoittaa: Maahanmuutto rasittaa entistä enemmän Suomen kuntien taloutta
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.

Hamasia ylistänyt palestiinalaismies menettää Saksan kansalaisuuden rikottuaan uskollisuusvalansa
Berliinissä asuva palestiinalaismies ylisti sosiaalisessa mediassa terroristijärjestö Hamasin taistelijoita sankareiksi sillä seurauksella, että viranomaiset päättivät perua hänelle vain päivää aikaisemmin myönnetyn Saksan kansalaisuuden.

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt
Suomeen on ajan kuluessa vähitellen rakentunut sosiaalivaltio, jonka menot on mitoitettu Nokia-klusterin huumavuosien mukaisiksi. Budjettivaje on nyt luokkaa 13 miljardia euroa, eli valtion ja kuntien rahat eivät riitä kaikkiin saavutettujen etujen ja tukien kattamiseen. Korjausliike on nyt menossa ja päämäärä on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Antikainen: Savo-Karjalan demarikansanedustajat paljastivat todellisen linjansa – äänestivät sudenmetsästystä vastaan
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee jyrkästi demarien, vihreiden ja vasemmistoliiton yritystä estää sudenmetsästyksen käynnistyminen 1.1.2026 alkaen.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Maahanmuuttovirasto toteuttaa operaation somalien asuttamilla alueilla – Trump haluaa valheellisilla perusteilla maahan tulleet ulos
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi kabinettinsa kokouksessa, ettei halua somalisiirtolaisia Yhdysvaltoihin. Hänen mukaansa Itä-Afrikan maan asukkaat ”eivät tuo Yhdysvalloille mitään”, vaan elävät avustusten varassa.

Suomalaisten veronmaksajien ei tarvitse jatkossa enää rahoittaa kiinalaisten opiskelijoiden toisen asteen opintoja – keskusta närkästyi
Eduskunnassa kävi eilen selväksi, että keskustaa närästävät hallituksen aikeet ulottaa lukuvuosimaksut EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille myös ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin.















