Simon Elo: Reilu tulos tai EU:sta ulos

Suomalaisena olen eurooppalainen. Euroopan mailla on yhteisiä etuja ja arvoja, joita maanosamme voi edistää ja puolustaa yhteistyössä. Suomen kannalta eurooppalainen yhteistyö on tulevaisuudessakin tärkeää.

Euroopan tulee kuitenkin koostua itsenäisistä valtioista, jotka tekevät yhteistyötä oman itsemääräämisoikeutensa säilyttäen. Euroopan maiden yhteistyön tulee tulevaisuudessa perustua kansainvälisten sopimusten varaan, jolloin kansallisvaltioiden tason demokratia nousee päärooliin.

Olennaisin kysymys EU-politiikassa on, haluammeko kehittää EU:sta tiiviimmän toimijan, johon kulttuureiltaan ja yhteiskunniltaan täysin erilaiset kansat on sullottu samaan muottiin, vai teemmekö järkevän peruutusliikkeen kohti itsenäisten ja yhteistyötä tekevien kansallisvaltioiden Eurooppaa.

Ihanteeni Euroopasta on kansakuntien Eurooppa.

Kansainvälisyys on arkipäivää, mutta itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Jokainen askel EU:n tiivistämiseksi vie käytännössä kohti liittovaltiota. Se on sitä paljon puhuttua liittovaltiokehitystä. Liittovaltio ei tunne sinun elämääsi, sillä Suomi on sinun perheesi. Kotiasi koskevat päätökset täytyy tehdä lähellä sinua. Liittovaltiokehitys on pysäytettävä.

Haluan Suomen seuraavan Soinin-Cameronin linjaa ja palauttaa EU:n itsenäisten valtioiden vapaakauppa- ja talousalueeksi. Se tarkoittaa käytännössä paluuta vuotta 1993 edeltävään aikaan ennen Maastrichtin sopimuksen solmimista. Euroopan paljon puhutun rauhan loi nimenomaan itsenäisten kansallisvaltioiden välinen kauppa. Maastrichtin sopimuksen jälkeen alkanut poliittisen yhdentymisen aikakausi ja sitä seurannut laajempi kansallisvaltioiden ahtaminen samaan muottiin, josta räikeimpänä esimerkkinä on euroalueen luominen, on kylvänyt vain epävakautta ja kärsimystä ympärilleen.

Tavoitteen saavuttamiseksi on Perussuomalaisten europarlamentissa koottava samanmielisten maiden ja puolueiden verkosto, joka asiaa voi yhteistyössä edistää.  EU:n perussopimukset on neuvoteltava uudestaan. Jos Suomen kannalta reilua tulosta ei saada aikaan, Suomen on oltava valmis eroamaan EU:sta.

Suomen liittyessä EU:hun olin yhdeksänvuotias. EU on muuttunut siitä paljon. Valta päätöksessä on nyt annettava suomalaisille ja uudistetusta EU-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Eurooppa ja sen talous tarvitsee vapautta. Sääntelyä on purettava. Usein hoettu sanonta kuuluu, että Euroopan yrityksiä auttaa 28 erilaisen lainsäädännön sijaan yksi yhteinen lainsäädäntö. Tämä on väärin, sillä maantieteellisesti laajan maanosan eri kolkissa eletään täysin erilaisissa todellisuuksissa. Sääntelyä vältettäköön mahdollisimman pitkään, mutta kun sitä tarvitaan, tehtäköön se mahdollisimman alhaisella tasolla.

Yhteisvaluutta euro on muodostunut valtavaksi ongelmaksi Euroopan taloudelle. Euron kalleus on vaikeuttanut vientiä ja vastaavasti helpottanut tuontia. Euron takia työttömyys on lisääntynyt ja tuotantoa on siirretty pois Suomesta. Suomi on kärsinyt jo riittävästi ansaitsemattomasta ahdingostaan euroalueella.

Yhteistyössä on voimaa, kuten sanonta kuuluu. Suomalaiset eivät ole ainoita, jotka ovat kriittisiä EU:ta kohtaan ja ymmärtävät euroalueen perustavanlaatuiset ongelmat. Euroopan parlamentin jäsenenä haluan edistää Alankomaiden pääministerin Mark Rutten esittämää ehdotusta siitä, että euroalueelle on luotava oikeudellinen mekanismi valtion eroamiseksi valuutta-alueesta.

Vaadin Kreikan eroa euroalueesta jo neljä vuotta sitten. Suomi ja Kreikka eivät mahdu samaan rahaan. Haluatko sinä, että Suomi takaa saksalaisten pankkien tappioita miljardeilla euroilla? Piikki on laitettava kiinni. Joko Suomen tai Kreikan on aika jättää euro.

Suomen kilpailukyvyn eteen pitää alkaa tekemään hartiavoimin töitä. Tämä merkitsee myös paluuta kylmään oman taloudellisen edun tavoitteluun. Katse on käännettävä kasvaviin talouksiin, erityisesti Venäjälle, Aasiaan ja Amerikkaan. Eurooppalainen yhteistyö ei siis saa tarkoittaa juuttumista Eurooppaan.

Europarlamentissa haluan olla tunnistamassa Suomen kansalliset edut ja edistämässä niitä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että vastustan teollisuutemme tuhoavaa vihervouhotusta: päästökaupan, rikkidirektiivin ja muiden vastaavan tyyppisen Suomen kilpailukyvyn kannalta vahingollisen lainsäädännön hyväksymistä. Haluan olla Suomen puolustuslinjan viimeinen tikki Brysselissä.

Haluan europarlamentaarikkona olla myös rakentava Suomen talouden kannalta. Kannatan sisämarkkinoiden kehittämistä ja veroparatiisien vastaista taistelua. Kannatan kaikenlaisten kaupan esteiden poistamista tavalla, jolla huomioidaan kansalliset erot. Ensisijalle laitan suomalaisen työn ja yrittäjyyden.