LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Sisäministeriössä on käynnistetty lainsäädäntöhanke, jolla tehostetaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa.
Hanke perustuu hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan säädetään järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan erityislaki, joka mahdollistaa entistä tehokkaamman tietojenvaihdon ja hallinnollisen torjunnan. Tämän erityislain valmistelu on nimetty myös yhdeksi valtioneuvoston hyväksymän järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategian ja toimenpideohjelman toimenpiteistä.
– Meidän tulee estää laillisten yhteiskunnan rakenteiden hyväksikäyttö järjestäytyneen rikollisuuden toiminnassa. Järjestäytyneen rikollisuuden kehitykseen on puututtava Suomessa ennen kuin ongelmat laajenevat, sisäministeri Mari Rantanen painottaa.
Hankkeessa arvioidaan myös Tanskassa käytössä olevien oleskelu- ja aluekieltojen hyödynnettävyyttä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.
Hallinnollinen rikostorjunta voi merkitä esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden toimintaan vaikuttamista erilaisissa lupaprosesseissa.
Hankkeessa arvioidaan muun muassa se, millä perusteella jokin henkilö tai taho voitaisiin määritellä järjestäytyneen rikollisuuden toimijaksi. Samoin määriteltäisiin tämän järjestäytyneen rikollisuuden toimijaksi määrittelyn oikeusvaikutukset.
Hankkeessa valmistellaan myös säännökset viranomaisten oikeudesta saada ja luovuttaa tietoa järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Samoin selvitetään, edellyttääkö tehokas järjestäytyneen rikollisuuden torjunta koordinaatio- tai analyysikeskuksen perustamista.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Oikeusministeri Leena Meri esitteli tänään järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman, jossa on yhteensä 21 toimenpidettä.
- Hallitus pitää järjestäytynyttä rikollisuutta vakavana uhkana Suomen turvallisuudelle ja lailliselle yhteiskuntajärjestykselle, ja siksi ilmiötä torjutaan kaikin keinoin, oikeusministeri Leena Meri sanoo. Hän esitteli tänään hallituksen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan uuden strategian ja toimenpideohjelman. Strategiaan liittyviä toimenpiteitä on yhteensä 21, ja ne jakautuvat eri ministeriöille ja viranomaisille.
Oikeusministeri Leena Meri esittelee tänään tiedotustilaisuudessa hallituksen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategian ja toimenpideohjelman. Lisäksi sisäministeri Mari Rantanen kertoo sisäministeriön toimenpiteistä. Tilaisuus lähetetään suorana verkkolähetyksenä tänään noin kello 13.30 alkaen.
Eduskunnassa äänestetään tänään kansalaisaloitteesta valvottujen käyttötilojen kokeilusta huumeita käyttäville. Perussuomalaisten poliisitaustainen kansanedustaja Mira Nieminen ei hyväksy järjestäytyneen rikollisuuden tukemista sallimalla laittomat aineet missään muodossa. Huumeiden käyttäjät tarvitsevat apua ja tukea huumeiden käytön lopettamiseen, eivät sen jatkamiseksi.
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida pakkokeinolain muutostarpeet ja valmistella tarvittavat lakimuutokset. Hanke toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.
Viikon suosituimmat
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
