Slunga-Poutsalo haluaa edistää neuropsykiatrisen oireyhtymän diagnoosin omaavien ihmisten työllistymistä

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalon mukaan Suomella on neurokirjon ihmisissä suuri työvoimapotentiaali, jota ei ole varaa hukata.

Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen työllisyysaste 75 prosenttiin. Hallitusohjelman Osaava ja osallistava Suomi mukaan ”olennaista on lisätä osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Tarvitaan vaikuttavia toimia näiden ryhmien työllistämiseksi.”

– Neuropsykiatrisen oireyhtymän (esim. ADHD, autismi, Asperger, Tourette) diagnoosin saaneiden (neurokirjon) ihmisten työttömyysaste on valitettavan korkea. Esimerkiksi yliopistokoulutetuista autismikirjon diagnoosin saaneista lähes 70 % on työttöminä vielä puoli vuotta valmistumisensa jälkeen, harmittelee perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo.

Tunnollisia ja lahjakkaita

Slunga-Poutsalo huomauttaa, että nämä neurokirjon ihmiset ovat monesti erittäin tunnollisia, täsmällisiä ja lahjakkaita opiskelemillaan aloilla. He myös pärjäävät työssään hyvin, mikäli työpaikalla on tehty sopivia mukautuksia, kuten vähennetty aistiärsykkeitä ja aikataulutettu työpäivää eri tavalla.

– Kuitenkin sosiaalisessa kanssakäymisessä ja oman osaamisen markkinoinnissa neurokirjon ihmisillä on usein suuriakin puutteita. Tämän päivän työelämässä ja jo työnhakuprosessissa annetaan suurta arvoa ulospäinsuuntautuneisuudelle ja sosiaalisille taidoille, mikä hankaloittaa neurokirjon ihmisten työnsaantia merkittävästi.

– Suomella on neurokirjon ihmisissä suuri työvoimapotentiaali, jota ei ole varaa hukata. Niin työnantajat kuin työvoimapalvelujen tarjoajatkin tarvitsisivat kuitenkin enemmän tietoa näiden ihmisten ominaisuuksista, vahvuuksista ja potentiaalista, jotta heidän työllistymistään voitaisiin edistää, Slunga-Poutsalo sanoo.

Budjetista varoja työllistämiseen

Hän on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustellaan, millaisia vaikuttavia toimia hallitus aikoo tehdä neuropsykiatrisen oireyhtymän diagnoosin omaavien ihmisten työllistymisen edistämiseksi ja voisiko hallitus harkita käynnistävänsä kampanjan, jolla työnantajien ja työvoimapalveluja tarjoavien tahojen tietoisuutta neurokirjon ihmisten ominaisuuksista, vahvuuksista ja potentiaalista lisättäisiin.

Slunga-Poutsalo toivoo myös hallituksen budjetista varoja, joilla motivoitaisiin työnantajia neurokirjon ihmisten työllistämiseen.