Sote-uudistus eteni reippaan askelen – mutta millaisesta uudistuksesta on kyse?

Hallitus esitteli keskiviikkoaamuna jo toisen suuren saavutuksen tiistaina julkaistun kehysriihipaketin jälkeen. Hallituksen sote-vastuuministerit julkistivat mallinsa sote-uudistukseksi, josta on väännetty kättä jo toista vaalikautta. Loppujen lopuksi kolme hallituspuoluetta saavuttivat uudistuksesta hyvän yhteisymmärryksen. 

Perussuomalaisia edusti uudistuksessa alan asiantuntija, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä. Hän kiitti kumppaneitaan ja virkakuntaa lämpimästi suuresta saavutuksesta.

Kestävä paperi

Hän luonnehti sotesopua kestäväksi paperiksi, jonka pohjalta voidaan tehdä niin hyviä uudistuksia, että niiden kanssa voidaan elää monta vuosikymmentä. Tärkeintä on turvata palvelut niin, että ihmiset saavat ne asuinpaikastaan ja taloudellisesta asemastaan riippumatta.

– Olen varma, että tämä työ antaa tälle hyvät lähtökohdat. Tämä prosessi on vahvistanut tietämystämme näiden päätösten vaikutuksista. Olen myös tyytyväinen, että on aidosti kiinnostuttu, mikä on henkilöstön asema uudistuksessa: tiedän, että sote-kentällä on monenlaisia huolia, Mäntylä pohti.

Päätöksillä on merkitystä sen kannalta, saavatko potilaat palvelut myös jatkossa ja saavutetaanko sillä hallituksen tavoittelemat säästöt, joita pitäisi kertyä peräti kolme miljardia euroa.

18 sote-aluetta

Sote-alueiden määrä ja laatu tuntui elävän loppuun saakka. Loppujen lopuksi alueiden määrä vakiintui 18 maakuntaan. Sote-palvelut järjestetään jatkossa maakunnan tasolla, eivätkä kunnat vastaa enää lainkaan yksin siitä, miten sote-palvelut tuotetaan niiden alueella.

Kaikki maakunnat tekevät yhteistyötä viiden yhteistoiminta-alueen puitteissa, jotka rakentuvat yliopistosairaaloiden pohjalle. Organisaatio on jo olemassa nykyisen erityisvastuualueen eli ervan muodossa. Maakuntaliittojen täytyy vain tehdä asiasta uusi sopimus.

Aluesairaaloita aiotaan säilyttää noin 12. Niihin jäävät synnytykset ja ympärivuorokautinen päivystys ja noin kymmenen eri erikoisalaa. Kevyempiä aluesairaaloita jää vähintään kuusi: ne voivat erikoistua johonkin asiaan ja painottaa esimerkiksi jälkihoitoa ja ennaltaehkäisyä. Ympärivuorokautista päivystystä ei niissä olisi.

Pelastuspalvelu keskitettäisiin viidelle pelastusalueelle, kun nyt niitä on 22. Kiinteistöjen hoitoon perustetaan peräti yksi valtakunnallinen alue.

Kunnallisista ulkoistuksista pyritään eroon

Niiden kuntien, jotka ovat ulkoistaneet sote-palvelunsa yksityiselle yritykselle, sopimukset arvioidaan uudelleen siinä vaiheessa, kun ne tulevat katkolle. Valtion tahto on, että epätarkoituksenmukaisista sopimuksista pyrittäisiin eroon.

Sote-palveluiden järjestäjiksi perustetaan maakunnallisia julkisia yhtiöitä. Se ei kuitenkaan tarkoita yksityistämistä eikä ulkoistamista: se on vain tapa organisoida toiminta läpinäkyvästi. Julkista yhtiötä tarvitaan nimenomaan sellaisissa toimissa, jotka avataan valinnanvapaudelle.

Soten rahoitus jaetaan valtion kassasta. Maakuntien itsehallinto toteutuu niin, että maakunnat saavat rahansa könttänä, jonka käytöstä ne saavat päättää varsin vapaasti. Toisaalta valtio varaa itselleen huomattavasti nykyistä suuremman valvontaoikeuden toiminnan sujumisesta ja tehokkuudesta.

Ruotsin tyyppistä maakunnallista verotusta ei aiota valmistella tällä vaalikaudella, mutta sen tarvetta ja ominaisuuksia voidaan selvittää ja asiaa voidaan tarkastella uudelleen jatkossa lähivuosina kertyvien kokemusten pohjalta.

Rahoitus kerätään osana muuta tuloverotusta niin, että sote-kuluille varataan oma osansa kansalaisten tuloverotaulukoista, mutta siten, ettei verotuksen taso muutu nykyisestä. Maakunnallinen sote-uudistus käynnistyy 1.1.2019.

Alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan hallitus pyrkii sotella nyt tosissaan myös kolmen miljardin säästöihin, ei pelkkään organisaation muutokseen. Yksityiset ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut ovat yksi keino lisätä toiminnan tehokkuutta, mutta ne eivät ole pyrkimys sinänsä.

Hallitus pyrkii lisäämään yksityisten palveluiden tarjontaa etenkin siellä, missä ei tarjontaa vielä ole. Myös suuret yritykset, jotka myyvät palveluksiaan yksittäisille kunnille, voivat tarjota palveluksiaan myös maakuntien perustamille yhtiöille, mutta yritysten täytyy rekisteröityä ja täyttää yhtenäiset valtakunnalliset ehdot ja mahdollisesti ehkä vielä maakunnan omat pääsyvaatimukset sen lisäksi.

Hallitus haluaa suosia pieniä ja keskisuuria yrityksiä suurten kansainvälisten yritysten sijasta sekä suosia uusia toimintatapoja myös esimerkiksi kolmannen sektorin kautta.

Hallitus aikoo Pöystin mukaan vahtia entistä tarkemmin maakuntien sote-toiminnan tehokkuutta. Yksi keino on verrata maakunnallisen toiminnan tehoa yksityisiin vertailukohtiin. Valtio voisi ääritapauksessa jopa liittää tehottoman sote-maakunnan toiseen. Tämä olisi suuri muutos nykytilaan verrattuna, kun pieniäkään sairaanhoitopiirejä ei ole tahdottu yhdistää valtion patisteluista huolimatta.