

MATTI MATIKAINEN
Suomen Perustan tuore tutkimus: Katso, mitä maahanmuutto maksaa omassa kunnassasi
Osoitteesta kuntaluvut.fi jokainen voi etsiä oman kotikuntansa osalta tärkeimmät perustiedot maahanmuuton kustannuksista, eli tilastotiedot saaduista sosiaalietuuksista, työllisyydestä, palkka- ja yrittäjätuloista, koulutusasteesta ja maksetuista kunnallisveroista verrattuna kantaväestöön.
Ajatuspaja Suomen Perustan pitkään kasaama, kattava tietopaketti maahanmuuton kuntakohtaisista talousvaikutuksista on tänään avattu verkkopalveluna osoitteessa kuntaluvut.fi.
Suomen Perustan tutkijalla Samuli Salmisella on ollut käytössään jokaisen kunnan tiedot maahanmuuton talousvaikutuksista. Lukuja ei ole koskaan aiemmin julkistettu, vaikka tarvetta olisi ollut. Salminen toteaakin, että tietojen julkaisemisen tarkoituksena on juuri nyt, kuntavaalien alla toimia keskustelun pohjana maahanmuutosta.
– Näille tiedoille on ollut kysyntää jo vuosikausia, mutta niitä ei vain ole aiemmin ollut saatavilla. Minulla itselläni tutkijana ei ole tarkoitus osallistua keskusteluun, mutta näiden tietojen pohjalta debatti käynnistyköön kaikkien kuntalaisten ja erityisesti kuntavaaliehdokkaiden keskuudessa.
Tutkimuksessa käytetty uusimpia tietoja
Salminen on tehnyt Suomen Perustalle aiemmin muitakin maahanmuuton kustannuksia tarkastelevia tutkimuksia. Uuden tutkimuksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen rekisteritietoihin vuodelta 2018, eli käytössä on ollut tuoreimmat saatavilla olevat tiedot.
– Tilastokeskus kerää laajasti tietoja kaikista Suomessa asuvista ihmisistä, kuten maksetuista veroista, saaduista sosiaalituista, käytetyistä palveluista ja niin edelleen. Tiedoista voidaan myös nähdä, onko henkilö syntynyt Suomessa vai ulkomailla ja lisäksi on mahdollista erotella niin kutsuttu toinen maahanmuuttajasukupolvi, eli vaikka olisi syntynyt Suomessa, näemme kyseisen henkilön taustan. Julkaistavat tulokset käsittävät sekä ensimmäisen että toisen maahanmuuttajasukupolven.
Salminen vinkkaa, että jos on kiinnostunut tarkastelemaan maahanmuuttotietoja useammalta vuodelta, kuten työllisyyden ja palkkojen kehittymistä maassaolon aikana, niin on syytä tutustua ajatuspajan muihin maahanmuuttotutkimuksiin, jotka löytyvät osoitteesta suomenperusta.fi
Kunnallisveron määrä raahaa perässä
Maahanmuuton kuntakohtaisia talousvaikutuksia tarkastelevalle tutkimukselle on tarvetta jo siitäkin syystä, että tähän saakka julkisuudessa on ollut esillä vain eräitä yksittäisiä ja hajanaisia kuntakohtaisia maahanmuuton tietoja.
Esimerkiksi pari vuotta sitten Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä valitteli Helsingin Sanomissa, että Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset.
– On hyvä, että maahanmuuton kuluista on aiemmin edes pyritty puhumaan avoimesti. Näiden yksittäisten tiedonmurujen käsittely on kuitenkin jäänyt melko pinnalliseksi ja jäsentämättömäksi, ja tiedot ovat koskeneet vain eräitä yksittäisiä kuntia. Myöskään tarkat euromäärät eivät ole olleet tiedossa. Vertailupohjaa ei siis ole ollut, ja tutkimuksemme korjaa tämän tilanteen, tutkija Salminen sanoo.
Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma teki viime vuonna eduskunnassa kirjallisen kysymyksen vieraskielisen väestön kasvun huomioimisesta valtionosuusperusteissa ja tasausjärjestelmässä.
Kysymyksessä kiinnitettiin huomiota samaan asiaan, kuin mitä perussuomalaiset on pitänyt esillä jo aiemmin, eli vaikka kuntien väestömäärä kasvaa, kunnallisveron määrä ei nouse tarvetta vastaavasti.
Vieraan kielen ja kulttuuritaustan huomioiminen vaatii kunnissa huomattavaa palveluiden monipuolistamista esimerkiksi sotepalveluiden sekä opetus- ja varhaiskasvatuksen palveluiden puolella.
Kuntiin syntyy rahoitusvaje
Jo Suomen Perustan aikaisemmasta tutkimuksesta kävi ilmi, että lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajissa on enemmän sosiaalitukien saajia kuin kantaväestössä.
Olennaista uudessa tutkimuksessa onkin erityisesti kuntakohtaisten tietojen tarkastelu maksetuista kunnallisveroista, koska kunnallisverolla pitkälti maksetaan kuntien peruspalvelut. Tutkimustiedon perusteella on selvää, että maahanmuuttajat maksavat suhteellisen vähän kunnallisveroa, vaikka he käyttävät samoja kunnallisia palveluja kuin kantasuomalaisetkin.
– Kuntien taloudet eivät kestä sitä, että maahanmuuttajat maksavat vain hyvin vähän kunnallisveroa. Maahanmuuton seurauksena kuntiin syntyykin rahoitusvaje, jota voidaan korjata vain menoleikkauksilla, kunnallisveron korotuksella tai lisävelalla, Salminen sanoo.
Hän korostaa, että maahanmuuton kustannuksia ei ole mahdollista leikata yksinomaan luopumalla maahanmuuttajien erityispalveluista, koska maahanmuuttajat käyttävät myös samoja peruspalveluja kuin kantasuomalaisetkin.
– Ongelmia syntyy siis myös peruspalveluihin, koska niiden rahoitus jää niin vajaaksi.
Vaikutuksia myös asumisen hintaan
Tiedot maahanmuuttajien työllisyysasteesta, palkka- ja yrittäjätuloista, koulutusasteesta ja heidän maksamistaan veroista ovat olennaisia, koska ne osaltaan kertovat myös siitä, miten maahanmuuttajat pärjäävät.
Salminen toteaa, että maahanmuuton vaikutuksia kuntatalouteen voidaan kuitenkin tarkastella useista muistakin näkökulmista.
Tutkimustiedon perusteella maahanmuutto, varsinkin pääkaupunkiseudulla, vaikuttaa heikentävästi eräiden alojen palkkatasoon. Maahanmuutto vaikuttaa myös asumisen hintaan.
– Esimerkiksi Espoon kaupungin asunto-ohjelman mukaan maahanmuutto on nostanut asuntojen hintoja ja vuokria Espoossa, Salminen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- etuudet verovarat veronmaksajat kustannukset palvelut Asumisen hinta Espoo Samuli Salminen Tutkimus Kunnat Suomen Perusta Velkaantuminen talous maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maahanmuutto maksaa yhä enemmän, niin suorien kuin epäsuorien kustannusten kautta ja se on pois kaikesta muusta – ”Kuntavaaleissa äänestäjä valitsee, kannattaako se tätä vai perussuomalaista linjaa”

Hallituspuolueet ajavat haittamaahanmuuttoa, viherveroja ja EU-tukipaketteja – Grönroos: Ei ole uskottavaa, että samat puolueet edistäisivät kuntatasollakaan suomalaisten hyvinvointia

PS kyselytunnilla: Haitallinen maahanmuutto on ongelmien juurisyy – hallitus haluton puuttumaan

PS: Menokohteet laitettava tärkeysjärjestykseen – suomalainen työ, teollisuus ja yrittäminen etusijalle

Halla-aho: Ainoa kestävä tapa torjua köyhyyttä on lisätä tuottavan työn määrää – ”Se onnistuu vain keventämällä palkansaajan ja yrittäjän vero- ja maksutaakkaa”

Sosiaalinen maahanmuutto johtamassa alueiden ja koulujen eriytymiseen ja jakautumiseen – ”Näkyy suoraan jo asuntojen markkinahinnoissa”

Vantaalla jopa 62 prosenttia pakolaistaustaisista saa toimeentulotukea – harvempi kuin joka kolmas käy töissä

Ulkomaalaiset osallistuvat heikonlaisesti kunnan peruspalvelujen maksamiseen – Tampereelle kertyy maahanmuutosta joka vuosi yli 28 miljoonan euron rahoitusvaje

Espoon maahanmuuttajataustaiset asukkaat käyttävät paljon kalliita palveluja, mutta maksavat puolet vähemmän kuntaveroa kuin kantasuomalaiset – kaupunginjohtajakin huolestui maahanmuuton kuluista
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.