Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Kokoomuksen leikkauslista julki – Mäkelä: Hyvä ettei veroja koroteta, mutta tulevaan yhteistyöhön vaaditaan joustoja

Leena Meri vaatii loppua rikollisten paljousalennuksille: ”Nykyistä järjestelmää täytyy muuttaa”

STT suunnittelee uutis- ja kuvatoiminnan lopettamista – jopa 95 työpaikkaa vaarassa

Koponen suojelisi lapsia ja vanhuksia teknologiavyöryltä: ”Teknologia on hyvä renki mutta huono isäntä”

Lehtinen: Vihreiden kotouttamisteollisuus rapauttaa suomalaisen yhteiskunnan

Garedew: SDP:lle islamistit ovat Suomen turvallisuutta tärkeämpiä

Vigelius tyrmää vihreiden esitykset maahanmuutosta: “Vahingollisia Suomelle”

Strandman valjastaisi tekoälyn byrokratian karsimiseen: ”Ihmisen työpanosta tarvitaan ihmistyöhön”

Rasinkangas ja Vigelius vaativat loppua paljousalennuksille: ”Jokaisen vakavan teon pitää näkyä tuomiossa”

Tekoäly hiipii terveydenhuoltoon – suurin muutos tapahtuu kulisseissa

Tabu murtuu: J.K. Rowling jakoi suomalaistutkimuksen transhoitojen haitoista – miljoonat näkivät

Vaalikatastrofi järisyttää jo koko Ruotsia: Jengirikollisten lähipiiri vaalitoimitsijoina Tukholmassa – ääniä ostettu Luulajassa ja Piitimessä

Ceutan kunnossapitotyöntekijät syyttävät laittomasti maahan tunkeutuneita: ”He tappavat eläimiä huvikseen”

Tilintarkastaja ei pysty vahvistamaan kahden islamilaisen säätiön rahaliikennettä — Samat puutteet kahtena vuotena peräkkäin

Elinkeinoelämä ja vasemmisto ajattelevat lompakoillaan – eliitin ihmisvihamielinen katastrofilogiikka esillä Ylen äärioikeistokeskustelussa

Maahanmuuttajaryhmien välillä valtavia eroja maanpuolustustahdossa

Rikosilmoitus vasemmistopuolueen mahdollisesta vaalivilpistä Tukholmassa: ”Pahinta mitä olen nähnyt”

Maahanmuuttajien työttömyys paisuu Helsingissä – silti vihreiden Soininvaara ja elinkeinoelämä vaativat lisää väkeä ulkomailta

Marinin hallituksen luoma opiskelijamaahanmuuttomonsteri näkyy vielä Rauman leipäjonoissa – järjestelmän purku jo hyvässä vauhdissa

Sosialidemokraatit heittivät pyyhkeen kehään – Ruotsin hallituskuviot menossa uusiksi

Anita Lehikoinen

Drom ry:n ympärille kietoutunutta vyyhtiä on nyt purettu useita päiviä. Korkeat virkamiehet ja poliitikot ovat pyydelleet anteeksi tietämättömyyttään ja ymmärtämättömyyttään. On selvää, että järjestelmä petti pahasti, koska Baltzarin rahoitus jatkui ja nuorten tyttöjen suojelemiseksi ei tehty mitään. 
Suomen Uutiset otti yhteyttä opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoiseen kysyäkseen, vieläkö hän pitää Veijo Baltzarin pedagogiikkaa potentiaalisena suomalaisena <a href="https://www.suomenuutiset.fi/baltzar-pedagogiikasta-kaavailtiin-koulutusvientituotetta-opetusministerio-mukana/">koulutusvientituotteena</a>. Drom ry:n <a href="https://www.drom.fi/kkk">nettisivuilla</a> nimittäin mainitaan yhä Lehikoisen nimi Baltzar-pedagogiikan, eli &#8221;kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen kasvatuksen&#8221; suosittelijana.
&#8221;Suomen opetusministeriön kansiapäällikkö Anita Lehikoinen on todennut Veijo Baltzarin kehittämän ohjaus- ja opetusmetodologian potentiaaliseksi suomalaiseksi koulutusvientituotteeksi. Baltzar-pedagogiikan jatkokehittäminen on todettu edelläkävijähankkeeksi, jolla on merkittävät mahdollisuudet uudistaa eurooppalaisia yhteiskuntia vastamaan nykyajan tuomiin haasteisiin.&#8221;
&#8221;En tunnista sitaattia omakseni&#8221;
Kansliapäällikkö Lehikoinen vastasi Suomen Uutisille sähköpostitse.
&#8211; En tunnista sitaattia omakseni. En ole koskaan edes käynyt kyseisillä sivuilla, Lehikoinen kirjoittaa.
Lehikoinen suostuu kuitenkin myöntämään, että Humakin Baltzar-pedagogiikkaa käsittelevä tutkimusraportti tehtiin vuonna 2012 hänen toimeksiannostaan.
&#8211; Olin tuolloin ratkaisijana hankkeen käynnistämisessä, Lehikoinen myöntää.
Uusia tapoja vähemmistöjen kouluttamiseen
Nykyinen kansliapäällikkö Lehikoinen toimi vuonna 2011 Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluyksikön johtajana. Ilta-Sanomat <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000453543.html">kertoi</a> marraskuussa 2011 Baltzar-pedagogiikasta ja siitä käynnistetystä selvityksestä.
– Vähemmistöjen kouluttamiseen uusilla tavoilla on valtava tarve, sanoi silloinen korkeakouluyksikön johtaja Anita Lehikoinen Ilta-Sanomissa.
Kansliapäällikkö Lehikoinen sanoo Suomen Uutisille, että ei ole itse tutustunut kovinkaan läheisesti Baltzariin ja hänen toimintaansa.
&#8211; Olen muistaakseni tavannut hänet kerran Humakin hankkeen alkuvaiheessa.
&#8211; Olimme hyvin tyytyväisiä Humakin raporttiin ja sen selkeisiin johtopäätöksiin. Yhteistyö korkeakoulupuolella loppui, Lehikoinen kertoo.
Lehikoisen tyytyväisyyttä on kuitenkin vaikea uskoa, koska Anita Lehikoinen kuitenkin oli opetusministeriössä se henkilö, joka alun perin innostui Baltzarin pedagogiikasta niin paljon, että teetti siitä 180 000 euroa maksaneen selvityksen.
Demarien valtakausi opetusministeriössä
Opetusministerinä vuosina 2011–2013 toiminut Jukka Gustafsson (sd.) <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006321893.html">väittää</a> Ilta-Sanomille, ettei hänellä ole ”muistijälkeä” Humakin raportista. Gustafsson oli muuten se, joka <a href="https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/demari-saksii-sivistyst%C3%A4-%E2%80%93-l%C3%A4pivalaisussa-anita-lehikoinen">nimitti</a> demaritaustaisen Anita Lehikoisen kansliapäälliköksi vuonna 2013. Samoihin aikoihin SDP <a href="https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2014112418860011">kahmi</a> muutenkin valtaa opetusministeriössä.
– On rehellistä sanoa että kyllä siitä [Humakin raportista] myös johtopäätöksiä tehtiin, Gustafsson sanoo. Raportin seurauksena Baltzarin yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa ei jatkettu.
Se vielä olisi puuttunutkin, että Baltzar-pedagogiikasta olisi todellakin lähdetty jatkojalostamaan koulutusvientituotetta opetusministeriön myöntämällä miljoonabudjetilla, kuten alun perin varmaankin oli tarkoitus.
Monikulttuurisuuden edistämistä rahoitettiin raportin jälkeenkin
Mutta olivatko johtopäätökset riittäviä? Baltzarin saamaa rahoitusta ei katkaistu, vaan Drom ry sai jatkossakin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/baltzar-on-kylpenyt-yhteiskunnan-rahahanojen-alla-selvitys-kertoo-millaiseen-setelisuihkuun-voi-paasta-kun-hakijalla-on-oikeat-aatteet-ja-arvovaltaiset-tukijat/">runsaasti avustuksia</a> opetusministeriöltä ja myöhemmin Taiteen edistämiskeskukselta monikulttuurisuuden edistämiseen ja jopa &#8221;Veijo Baltzarin brändin&#8221; kansainvälisen tunnettuuden lisäämiseen.
Monet ovat arvelleet, että Baltzar olisi saanut avustusten myöntäjiltä positiivista erityiskohtelua vähemmistötaustansa takia. Ylen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11087931">kysyessä</a>, onko Baltzarin romanitaustalla ollut vaikutusta rahavirtoihin, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen vastaa suoraan: kyllä.
– Merkitys on ollut se, että hän on voinut hakea monikulttuurisuuden edistämiseen tarkoitettuja rahoja siinä ominaisuudessa, Lehikoinen vastaa Ylen toimittajalle.
Tyttöjen suojelemiseksi ei tehty mitään
Kaikkein oleellisinta on kuitenkin se, että nuorten suojelemiseksi ei tehty mitään. Humakin loppuraportin johtopäätökset <a href="https://www.humak.fi/uutiset/humak-kritisoi-baltzarin-pedagogiikkaa-jo-vuonna-2012/">kritisoivat</a> hyvin selkeästi Baltzarin pedagogiikkaa ja toimintatapoja. Siitä huolimatta opetusministeriössä ei ryhdytty toimiin Baltzarin alaikäisten ohjattavien suojelemiseksi.
Helsingin Sanomien Paavo Teittinen <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006320627.html">hiillosti</a> Anita Lehikoista ansiokkaasti tästä aiheesta. Lehikoinen kertoo, että opetusministeriössä ei oltu ymmärretty, että Dromin myöhemmätkin taideprojektit kärsisivät samanlaisista menettelytavoista.
&#8211; Siinä nostettiin esiin epäeettinen käyttäytyminen, mutta sieltä ei noussut suoraan esiin esimerkiksi seksuaalista häirintää, ja totta kai takakäteen katsoen siihen olisi jollain tavalla pitänyt puuttua, Lehikoinen sanoo HS:lle.
Viesti toiminnan epäeettisyydestä ei mennyt myöskään eteenpäin muille OKM:n osille, jotka rahoittivat Baltzarin toimintaa sen jälkeen.
Minna Sirnö pyytää anteeksi
Baltzarin toimintaa rahoitti muun muassa Taiteen edistämiskeskus (Taike). Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) nimitti eduskunnasta kevään 2011 vaaleissa pudonneen Minna Sirnön Taiken johtajaksi maaliskuussa 2012. Sirnö lopetti tehtävässään vuonna 2018 ja on nostanut sen jälkeen sopeutumisrahaa, kertoo <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4327585a-5016-4791-b56b-6d174b053623">Iltalehti</a>. Sirnö myös myönsi Veijo Baltzarille täyden taiteilijaeläkkeen maaliskuussa 2017. Eläke on 1 363,50 euroa kuukaudessa.
Minna Sirnö on pyytänyt <a href="https://twitter.com/Minna_Sirno/status/1199116466211237888">Twitter-päivityksessään</a> anteeksi Baltzarin uhreilta.
&#8211; Esitän anteeksipyyntöni Baltzarin ja Drom ry:n uhreille. Pahoittelen, että Taiken johtajana ollessani Taike tuki päätöksilläni toimintaa, mihin nykytiedolla on mitä ilmeisemmin liittynyt nuorten ja naisten hyväksikäytöä.
Sirnö vetoaa siihen, että ei tiennyt.
&#8211; Päätöksiä tehdessäni minulla tai päätöksen esittelijällä ei ollut tiedossa ministeriön selvitystä eikä sen sisältöä, emmekä myöskään ymmärtäneet etsiä käsiimme sinänsä julkista asiakirjaa. Tieto epäeettisestä tai lainvastaisesta toiminnasta olisi vaikuttanut päätöksiini, Sirnö kirjoittaa.
Hakemustehtailua
Sirnön jälkeen Taiteen edistämiskeskuksen johtajaksi nousi Paula Tuovinen. Hän luonnehtii <a href="https://twitter.com/paulatuo/status/1199068479124647936">Twitterissä</a> Drom ry:n toimintaa &#8221;hakemustehtailuksi&#8221;.
&#8211; Drom ry on tehtaillut hakemuksia sekä julkiselle että yksityiselle puolelle monenlaisiin ja monitaiteisiin projekteihin. Hakemukset ovat olleet sinänsä hyvin tehtyjä ja mm. Taikesta saadut avustukset asiallisesti selvitettyjä.
-Hakemustehtailua voi tehdä jos sen osaa ja on röyhkeyttä. Meidän kulttuurin tukijärjestelmä on niin sirpaleinen että tällainen on mahdollista, Tuovinen kirjoittaa.
Nykyinen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006321817.html">lupaa</a>, että ministeriö käy ”juurta jaksain” läpi kaikki Baltzarin toimintaan myönnetyt tuet. Kehitteillä on myös yhteinen avustusjärjestelmä, jonka on määrä parantaa tiedonkulkua koko valtionhallinnossa.

Baltzarin hakemustehtailu sai jatkua – opetusministeriö ei välittänyt tutkimusraportista

Opetusministeriön antama selvitys Baltzarin Drom-teatterin saamasta rahoituksesta on huikeaa luettavaa. Se kertoo, millaiseen rahasuihkuun voi päästä, kun hakijalla on oikeat aatteet ja arvovaltaiset tukijat. Baltzarin projekteille on annettu ainakin yli 640 000 euroa viimeisten 10 vuoden aikana. Kaiken huippuna on Baltzarin lähipiiriin kuuluneelle konsultille myönnetty erityisavustus Veijo Baltzaria koskevaan kulttuurivientihankkeeseen vuosille 2019–2020. 
Opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen toimitti Suomen Uutisten pyynnöstä selvityksen kulttuurineuvos Veijo Baltzarille ja hänen lähipiirilleen myönnetyistä avustuksista vuodesta 2010 lähtien. Baltzarin pyörittämä Drom ry on hakenut erilaisia avustuksia monilta eri tahoilta, ja avustusruletti on ollut tuottoisaa.
Kaikesta päätellen Baltzarilla on ollut hyvät suhteet avustuksia myöntäneisiin tahoihin. Baltzarin arvovaltaiset poliittiset tukijat ovat varmaankin myös osaltaan vaikuttaneet siihen, että yhteiskunnan rahahanat ovat olleet kulttuurineuvokselle apposen auki.
Drom ry:ssä vain yhdeksän jäsentä
Suurin osa avustuksista on mennyt vuonna 2002 rekisteröidylle Drom ry:lle, jonka hallituksen puheenjohtaja on Veijo Baltzar. Opetusministeriön tietojen mukaan muut hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Nina Castén (varapuheenjohtaja), Carmen Baltzar ja Aino Sederholm.
Kaikkiaan Drom ry:llä on vain yhdeksän henkilöjäsentä. Avustuksia on siis hallinnoinut melko pieni ja tiukasti Baltzarin näpeissä ollut piiri.
Rekisteröintitietojen mukaan luovan kulttuurin yhdistys Drom ry järjestää teatteri-, musiikki- ja näyttelytoimintaa. Lisäksi yhdistys järjestää tapahtumia ja residenssitoimintaa. Tavoitteena on tukea kulttuurienvälistä vuoropuhelua.
Opetusministeriöltä 196 000 euroa
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Suomen Uutisille toimittaman selvityksen mukaan &#8221;yhteenlaskettu avustussumma vuosina 2010–2019 OKM:stä Drom ry:lle on noin 166 000 euroa&#8221;. Tässä näyttäisi kuitenkin olevan pieni yhteenlaskuvirhe, sillä yksittäisten avustusten summa on itse asiassa 196 000 euroa.
Drom ry on saanut OKM:ltä vuodesta 2010 lähtien viisi erityisavustusta ja yhden yleisavustuksen. Yhdistys on hakenut valtionavustuksia OKM:ltä vuosina 2012–2018 yhteensä 14 kertaa.
Tärkein OKM:n tukema hanke on ollut ”Miranda – mustalaisten holokausti. Kuka pelkää valkolaista?” -näyttely. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) avasi näyttelyn Suomen kansallismuseossa 12.9.2013. Sitä ennen näyttely kiersi ympäri Suomea. Miranda-hanke ja siihen liittyvä <a href="https://www.drom.fi/euroopan-omatunto">Euroopan omatunto</a> -tapahtuma saivat OKM:n rahoitusta yhteensä 148 000 euroa.
Tämän lisäksi ”Mirandan silmin” -näyttelyn <a href="https://www.drom.fi/miranda-nayttely-maailmankiertueelle">maailmankiertue</a> on saanut tukea myös EU:n Kansalaisten Eurooppa –ohjelmalta (100 000 euroa).
Vuosina 2015–2018 kaikki Drom ry:n hakemukset OKM:n Kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolle (KUPO), eli yhteensä 11 hakemusta, on hylätty. Tämä liittynee siihen, että vuonna 2015 monikulttuurisuutta edistävät määrärahat siirtyivät opetusministeriöstä Taiteen edistämiskeskukseen.
TAIKE antoi 80 000 euroa ja taiteilijaneläkkeen
Taiteen edistämiskeskuksesta (TAIKE) on myönnetty Drom ry:lle yhteensä 80 000 euroa vuosina 2015–2019. Taiteen edistämiskeskuksen avustuksella saadaan kattaa kuluja koko toiminnasta, eli yleiskulujen lisäksi kuluja teatteritoiminnasta, konserteista, näyttelytoiminnasta, residenssitoiminnasta sekä muista hankkeista.
Vuodelle 2020 Drom ry on hakenut TAIKE:lta toiminta-avustusta 50 000 euroa.
Yllämainittujen ohella TAIKE on antanut Veijo Baltzarille henkilökohtaisesti tai hänen Kansainväliselle mustalaiskirjailijaliitolleen yhteensä 10 500 euroa erilaisia pienempiä avustuksia. Lisäksi Veijo Baltzarille on myönnetty vuoden 2017 alusta valtion ylimääräinen taiteilijaeläke, joka on 1363 euroa kuukaudessa.
Veijo Baltzar -brändin tunnettuuden kasvattamiseen 25 000 euroa
Yllä lueteltujen avustusten lisäksi OKM:n on myöntänyt Sederholm Consulting Agencylle vuosille 2019-2020 yhteensä 25 000 euroa kansainvälisen Veijo Baltzar -brändin tunnettuuden kasvattamiseen sekä kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen. Kyse on muun muassa kirjallisuuden edistämisestä Frankfurtin kirjamessuilla.
Sederholm Consulting Agency on Baltzarin lähipiiriin kuuluneen Aino Sederholmin omistama yritys. Aino Sederholm toimi pitkään Veijo Baltzarin assistenttina, vaalipäällikkönä ja Drom ry:n toiminnanjohtajana.
Sederholm on nyttemmin ilmeisesti katkaissut välinsä Baltzariin, joten on mielenkiintoista nähdä, aikooko hän käyttää OKM:n myöntämän avustuksen Veijo Baltzar -brändin tunnettuuden kasvattamiseen. Toisaalta Veijo Baltzar -brändin tunnettuus tulee epäilemättä lähiaikoina kasvamaan myös kansainvälisesti ilman sen kummempia myynninedistämistoimiakin.
Tutkimushankkeeseen 180 000 euroa
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Humanistiselle ammattikorkeakoululle (HUMAK) vuonna 2011 erityisavustusta 180 000 euroa Veijo Baltzarin kehittämän &#8221;kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan&#8221; mallinnus- ja tutkimushankkeeseen. Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/baltzar-pedagogiikasta-kaavailtiin-koulutusvientituotetta-opetusministerio-mukana/">kirjoitti</a> tästä &#8221;koulutusvientihankkeesta&#8221; maanantaina.
Hankkeen loppuraportti oli hyvin kriittinen Baltzarin käyttämiä ohjausmenetelmiä kohtaan, kuten HUMAK-ammattikorkeakoulukin äskettäisessä <a href="https://www.humak.fi/uutiset/humak-kritisoi-baltzarin-pedagogiikkaa-jo-vuonna-2012/">tiedotteessaan</a> korostaa. Kokemuspohjaisen pedagogiikan kehittämistä ei jatkettu Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Mutta 180 000 euroa veronmaksajien rahoja hurahti tähänkin.
Lukuisia muita rahoittajia
Opetusministeriön selvityksessä kerrotaan, että Drom ry:tä ovat rahoittaneet valtion lisäksi useat eri tahot. Yhdistys on saanut kohdeavustuksia vuosittain eri hankkeisiin muun muassa Helsingin kaupungilta, Raha-automaattiyhdistykseltä, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta sekä EU:lta.
Vuosina 2016–2018 Drom on saanut avustuksia esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palkkaamiseen yhdistyksen yleishyödyllisiin tehtäviin, konserttikiertueeseen ja muihin hankkeisiin yhteensä 361 870 euroa.
Muista avustustuksista 100 000 euroa tuli EU:n Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalta käytettäväksi ”Mirandan silmin” -näyttelyhankkeen Euroopan kiertueen kuluihin. OKM:n Suomen Uutisille toimittamassa listauksessa eivät välttämättä ole mukana kaikki muut tahot, jotka ovat Baltzarin hankkeita rahoittaneet, joten kokonaissumma voi olla suurempikin.
Huikea loppusumma
Opetusministeriön selvityksen perusteella näyttää siltä, että eri tahot ovat vuodesta 2010 lähtien rahoittaneet erilaisia Veijo Baltzarin pyörittämiä projekteja ainakin 648 370 eurolla.
Tämän lisäksi tulee Veijo Baltzarin henkilökohtainen taiteilijaeläke ja Sederholm Consulting Agencylle myönnetty 25 000 euron tuki kansainvälisen Veijo Baltzar -brändin tunnettuuden kasvattamiseen.
Yllämainittujen lisäksi veronmaksajien rahoja on käytetty 180 000 euroa Baltzarin kehittämän &#8221;kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan&#8221; tutkimiseen.

Baltzar on kylpenyt yhteiskunnan rahahanojen alla – selvitys kertoo, millaiseen setelisuihkuun voi päästä, kun hakijalla on oikeat aatteet ja arvovaltaiset tukijat

Kulttuurineuvos Veijo Baltzarin ympärilleen rakentama, teatteritaiteeseen pohjautunut naisten yhteisö on puhuttanut paljon HS:n julkaistua <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006319025.html">laajan jutun</a> aiheesta sunnuntaina. Lehdet ovat lähteneet ansiokkaasti purkamaan Baltzarin yhteyksiä johtaviin poliitikkoihin ja rahoittajiin. Yksi kytköksistä on se, että opetusministeriö suunnitteli Baltzarin opetusmetodologian jatkokehittämistä suomalaiseksi koulutusvientituotteeksi. 
Drom ry. kertoo <a href="https://www.drom.fi/kkk">nettisivuillaan</a>, että &#8221;kulttuurineuvos Veijo Baltzar on kehittänyt monikulttuuriseen tunneälyyn perustuvia kasvatuksellisia ja ohjauksellisia menetelmiään vuodesta 1974 lähtien&#8221;.
&#8221;Suomen opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen on todennut Veijo Baltzarin kehittämän ohjaus- ja opetusmetodologian potentiaaliseksi suomalaiseksi koulutusvientituotteeksi. Baltzar-pedagogiikan jatkokehittäminen on todettu edelläkävijähankkeeksi, jolla on merkittävät mahdollisuudet uudistaa eurooppalaisia yhteiskuntia vastaamaan nykyajan tuomiin haasteisiin.&#8221;
Mistä Baltzar-pedagogiikassa sitten on kyse? Dromin nettisivujen <a href="https://www.drom.fi/uusi-sivu">mukaan</a> kyse on valtavirrasta poikkeavien luovuushakuisten ja vähemmistötaustaisten nuorten tarpeiden huomioimisesta. Integraatioteatteri Baltzarissa tehdään teatteria eri tavalla kuin muualla. Kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen kasvatuksen kehitystyön suojelijana toimii entinen pääministeri Paavo Lipponen. Kaikissa &#8221;integraatioteatterin&#8221; sivujen kuvissa keskipisteenä on Baltzar, jonka ympärillä on hyvinkin nuoria tyttöjä.
Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006319025.html">tietojen</a> mukaan Baltzarin perustama Drom ry. on saanut vuodesta 2010 lähtien yli 500 000 euroa tukea eri tahoilta. Muun muassa Taiteen edistämiskeskus on myöntänyt sille rahaa &#8221;monikulttuurisuuden edistämiseen ja rasismin vastaiseen toimintaan&#8221;.
Korkeita tukijoita presidenttiä myöten
Veijo Baltzarilla on kautta uransa ollut korkeita tukijoita varsinkin sdp:n piirissä. Tukijat ovat pysyneet tuomioista huolimatta. Vuonna 1999 Helsingin hovioikeus tuomitsi Baltzarin virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoihin. Teatterikorkeakoulussa kansainvälisen näyttelijätyön peruskurssin johtajana työskennellyt Baltzar oli vikitellyt vetämäänsä koulutukseen hakeneita tyttöjä lupaamalla varman opiskelupaikan vastineeksi seksuaalisista palveluista, kertoo <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/baltzar-saa-tyytya-potkuihinsa/5406650#gs.iolrxc">MTV Uutiset</a>.
Teatterikorkeakoulusta tämän vuoksi potkut saanut Baltzar vetosi rotusyrjintään ja vaati maineensa mustaamisesta rotuun liittyvän syrjinnän vuoksi miljoonan markan korvausta ja viran palauttamista. Hovioikeus päätti toisin.
Vuonna 2002 Baltzar perusti Kansainvälisen romanikirjailijaliiton, jonka kulttuurikeskus sijaitsi samassa rakennuksessa hänen kotinsa kanssa Brasbyn entisessä kansakoulussa. Romanikirjailijaliitto tietenkin haki ja sai erilaisia apurahoja. Seuraavana vuonna Baltzarin koti ja romanien kulttuurikeskus <a href="https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074006410/Kirjailija+Veijo+Baltzar+kiisti+syytteen+petoksesta">paloivat</a>. Baltzar sai tuomion törkeän vakuutuspetoksen yrityksestä.
Baltzarin saamat tuomiot eivät estäneet presidentti Tarja Halosta myöntämästä hänelle kulttuurineuvoksen arvonimeä vuonna 2011. Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006319559.html">kysyi</a> sunnuntaina Haloselta, eikö rikostuomio ole yleensä estänyt kulttuurineuvoksen arvonimen myöntämisen. Halonen vastasi, ettei muista tapausta.
Ahdisteluista kuulleet poliitikot eivät auttaneet nuoria
HS:n jutussa muutkin Baltzarin korkeat tukijat irtisanoutuvat hänestä epämääräisten selittelyjen kera. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoo kuulleensa vuonna 2018 Baltzarin teatteriin aiemmin osallistuneelta henkilöltä, että toiminnassa oli tapahtunut seksuaalista häirintää. Haavisto reagoi vain katkaisemalla omat kytkentänsä teatteriin.
Ilkka Kanerva (kok.) ei muista mitään, eikä ole varma, pitikö Baltzarin esiintymistä lavalla nuorten naisten kanssa &#8221;hyvin erikoisena&#8221; ja sopimattomana, vai peräti ”miraakkelimaisena suorituksena”. Joka tapauksessa Kanerva tuntee itsensä petkutetuksi. Myöskään Aleksanterin teatterin johtaja ei muista mitään, mutta on shokissa. Hän kokee, että Aleksanterin teatteri on joutunut tässä hyväksikäytön uhriksi.
Ilta-Sanomat <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006319418.html">listaa</a> lisää irtisanoutujia. Liisa Jaakonsaari (sd.) ei ollut kuullut mitään, mutta on nyt syvästi järkyttynyt. Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) kertoo erään kansalaisen ottaneen häneen yhteyttä kertoakseen Baltzarin lähentelyistä. Alanko-Kahiluoto ei kuitenkaan tehnyt mitään seksuaalisesti ahdisteltujen nuorten auttamiseksi, ainoastaan katkaisi omat yhteytensä Drom-teatteriin. Melko erikoista toimintaa poliitikolta, joka on <a href="https://www.facebook.com/outialanko/photos/a.176895018997589/2166963749990696/?type=3&amp;amp;theater">näyttävästi kannattanut</a> mm. Suostumus-lakia ja korostanut ihmisten seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
Baltzarin pedagogiikkaa kehunut Anita Lehikoinen toimii nykyään opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkönä.
Tutkijat tyrmäsivät Baltzarin pedagogiikan
Vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluyksikkö antoi humanistiselle ammattikorkeakoululle (HUMAK) tehtäväksi tutkia Baltzarin pedagogiikan erityisyyttä. Tavoitteena oli tutkia, voisiko kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan perustalle rakentaa korkeakoulutasoista koulutusta. Visioihin kuului myös ajatus siitä, että uudesta pedagogiikasta voisi syntyä vientikelpoista innovaatiotoimintaa.
Kolme HUMAK:in tutkijalehtoria perehtyi Baltzarin menetelmiin, ja <a href="https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2019/01/Baltzar-KKI-HUMAK-Raportti-final.pdf">tutkimusraportin</a> lopputulos oli melko karu. Tutkijat ilmaisivat hyvin selväsanaisesti huolensa Baltzarin opetuksen eettisistä ongelmista.
&#8211; Ohjaussuhteet ovat lähtökohtaisesti asymmetrisiä, joten ohjaajan on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että asema suhteessa opiskelijaan ei ilmene vallankäyttönä ja manipulointina, raportissa kirjoitetaan.
&#8211; [..] esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla saattaa olla erityinen tarve vahvaan kasvattajaan ja turvalliseen aikuiseen.
&#8211; Tutkimuksen aikana on herännyt kysymys: onko luottamuksellisuus avointa ja tasa-arvoista suhteessa kaikkiin opiskelijoihin? Onko opiskelijoilla riittävät valmiudet määritellä, millainen ohjaajan puhe on eettisesti hyväksyttävää ja millainen opiskelijan ja ohjaajan välinen pedagoginen suhde ”kuuluu olla”?
&#8221;Pedagoginen rakkaus&#8221; on riskialtista
Jo vuonna 2012 HUMAK:in tutkijat havaitsivat Baltzarin opetuksessa samat ongelmat, joista Hesari kertoo meille nyt: ohjaaja on ihailun kohteena ja nuori on &#8221;lapsen kaltaisessa riippuvuussuhteessa&#8221;.
&#8211; Joitakin opiskelijoita kohdellaan erityisinä, toiset puolestaan ”leimataan” negatiivisesti ja heitä kohdellaan sen mukaisesti.
&#8211; Veijo Baltzarin ohjaajuudessa henkilöityy etninen kulttuuritausta ja on selvää, että hänen toiseuden kokemuksensa ammentavat opetukseen merkittävää lisäarvoa kun tavoitteena on kohdata eri kulttuuritaustoista tulevia opiskelijoita. Opetustilanteissa kuitenkin korostuu vastakkainasettelu valtaväestön ja vähemmistöjen välille, jossa valtaväestö määritellään kritiikin kautta, tutkijat kirjoittavat.
HS on <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006319025.html">jutussaan</a> havainnut saman: Baltzarille hänen teatteriyhteisönsä edusti korkeakulttuuria ja valtaväestö eli &#8221;valkolaiset&#8221; sivistymätöntä alakulttuuria, vaikka lähes kaikki teatteriyhteisössä olevat nuoret naiset olivat valkolaisia.
HUMAK:in tutkijat painottivat tärkeänä johtopäätöksenä sitä, että &#8221;valitettavasti kulttuurienvälinen kokemuspohjainen pedagogiikka näyttäisi sisältävän merkittäviä riskejä&#8221;, kuten &#8221;vahva auktoriteettiperustaisuus, johon yhdistyi ohjaustoiminnassa muun muassa ihailun, läheisyyden ja romantiikan tärkeyteen viittaavia elementtejä&#8221;.
Tutkijat siis käytännössä tyrmäsivät Baltzarin pedagogiikan niin selväsanaisesti kuin tohtivat. Niinpä siitä ei ikinä lähdetty kehittelemään &#8221;vientikelpoista innovaatiotoimintaa&#8221;.
Baltzar kommentoi raporttia todeten sen olevan länsimaisen kulttuurin mukaan teknisesti hyvin tehty, mutta osoittavan jälleen kerran valtaväestön kyvyttömyyttä uudistua.
Mieltymys nuoriin naisiin tiedetty jo pitkään
Drom-teatterin nettisivuilta löytyy skannaus Anna-lehden artikkelista 29.10.1996 (<a href="https://asiakas.kotisivukone.com/files/drom.kotisivukone.com/kuvat/Lehtileikkeet/Anna_29th_Oct_1996_page_2.jpeg">sivu 1</a>, <a href="https://asiakas.kotisivukone.com/files/drom.kotisivukone.com/kuvat/Lehtileikkeet/Anna_29th_Oct_1996_page_3.jpeg">2</a>, <a href="https://asiakas.kotisivukone.com/files/drom.kotisivukone.com/kuvat/Lehtileikkeet/Anna_29th_Oct_1996_page_4.jpeg">3</a>). Jutun otsikko on &#8221;Veijo Baltzar rakastaa itseään ja nuoria naisia&#8221;. Juttu kertoo Baltzarin Orli-oopperan harjoituksista. Kuvassa on vaalea, 17-vuotias lukiolaistyttö, jonka kanssa tuolloin 55-vuotias Baltzar meni myöhemmin naimisiin. Nykyisen Metoo-aikakauden näkökulmasta Anna-lehden juttu on todella huikeaa luettavaa.
Baltzarin viehtymys nuoriin &#8221;valkolaisiin&#8221; naisiin ja jopa teinityttöihin on siis ollut julkisessa tiedossa ainakin 23 vuotta, koska hän itse kertoi siitä aivan avoimesti Anna-lehdessä. HUMAK:in tutkijalehtorit pitivät jo vuonna 2012 Baltzarin käyttämiä ohjausmenetelmiä hyvin ongelmallisina. Kaikesta tästä huolimatta kulttuurineuvos Veijo Baltzarin toiminta on saanut jatkua kaikki nämä vuodet, veronmaksajien runsaskätisesti tukemana.

Baltzar-pedagogiikasta kaavailtiin koulutusvientituotetta – opetusministeriö mukana

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>