Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

PS:n Simo Grönroos luettelee vielä kerran ne syyt, miksi Tilastokeskuksen ex-pomon tekemä maahanmuuttotutkimus johtaa harhaan

Kansainvälinen valuuttarahasto kiittelee Suomen talouden sopeutuksia – Purra: ”Tulevien vuosien kasvu ratkaisee lopulta, mikä sopeutustarve on”

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’

Garedew haluaa pidemmät suojaetäisyydet tuulivoimaloiden ja asutuksen väliin

Trumpin puheen väärentäminen ja Hamasin väitteiden toistaminen ajoivat BBC:n kriisiin – pääjohtaja Davie ja uutisjohtaja Turness erosivat

Koponen syyttää vasemmistoliiton puheenjohtaja Koskelaa valehtelusta: ”Irtisanomiseen tarvitaan aina asiallinen syy”

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista

Suomalainen koulu on kriisissä – Purra kehottaa hinaamaan vaatimustasoa ylöspäin: ”Muuten lasku vain jatkuu”

Hallitus vahvistaa hatkalasten ja -nuorten suojelua

Kolumni: Maahanmuuton rikkautta ja minä-minä-Marinin paluu

Professori: Ylen uutinen pakolaisten työllistymisestä virheellinen

Turkkilalta kritiikkiä ex-pääministeri Marinin muistelmateoksesta: ”Niin häpeilemättömän itsekeskeistä tekstiä että pahaa tekee”

Antikainen: Vasemmistonuoret kehottavat taisteluun – Minja Koskela piiloutuu

PS-Nuoriso: Mamujengit valtaavat maakunnatkin – ”Punavihreä unelma turvattomista monikulttuurikaduista on arkipäiväistymässä”

Purra datakeskuksista: Sähkönkulutus on valtava – veronmaksaja ei voi loputtomasti tukea jättiyhtiöiden kasvavaa sähkönkulutusta

Oululaisen lukion oppilas kertoo: Opettaja sanoi konservatiiveja tyhmiksi ja mollasi perussuomalaisia

Bergbom riemastui: Yksi demari ymmärsi, mitä työllistämisen helpottaminen tarkoittaa

Miko Bergbom syyttää vasemmiston Minja Koskelaa: ”Pelaatte kansallisella turvallisuudella”

Antti Palola

Poliittiseen vasemmistoon kytköksissä oleva ay-liike sekä tunnetut liittojohtajat ovat keväästä saakka tuutanneet julkisuuteen runsaasti joko täysin vääriä tai harhaanjohtavia tietoja ensin perussuomalaisista ja sittemmin hallitusohjelman työelämäkirjauksista. Liittojen jäsenistölle kohdistetussa informaatiovaikuttamisessa on nyt edetty näyttävään uhriutumisvaiheeseen. Nyt liittopomot ovat harmittelevinaan, ettei heidän viestiään muka kuunnella. 

Uusi hallitus tekee työllisyyttä vahvistavaa politiikkaa, ja puuttuu myös kannustinloukkuihin, eli eri keinoilla <a href="https://www.suomenuutiset.fi/valtiovarainministeri-purra-hallitus-tekee-tyollisyytta-vahvistavaa-politiikkaa-nimenomaan-suomalaisen-tyontekijan-etu/">pyritään poistamaan</a> työnteon kannustinongelmia. Jatkossa työnteko siis on entistä kannattavampaa.
Kun lisäksi otetaan huomioon työttömyysvakuutusmaksujen aleneminen, työtulovähennyksen rakenteen muuttuminen sekä polttoaineverotuksen aleneminen, niin palkansaajan verotus myös kevenee ensi vuonna.
Palkansaajia nimellisesti edustavan ay-liikkeen luulisi olevan uudistuksista tyytyväinen, mutta mitä vielä.
Viime keväästä saakka ay-liike sekä tunnetut liittojohtajat SAK-pomo Jarkko Elorantaa myöten ovat tuutanneet ulos sakeaa viestintää, johon on sisältynyt aikamoisesti joko täysin vääriä tai vähintäänkin harhaanjohtavia tietoja &#8211; ensin perussuomalaisista, sittemmin hallitusohjelman työelämäkirjauksista.
Syksyn koittaessa ay-liikkeessä on edetty uhriutumisvaiheeseen, jossa liittopomot valittelevat ettei heidän viestiään oteta vastaan. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä jo keväällä hallitusneuvotteluissa puoluejohtajien nelikko tapasi ja kuuli keskusjärjestöjohtajia, esimerkiksi STTK:n Antti Palolan ja SAK:n Jarkko Elorannan. Lisäksi SAK:n useita asiantuntijoita <a href="https://yle.fi/a/74-20031714">kuultiin</a> Säätytalolla.
SAK yleisemminkin on jatkossa kuultavana useissa hallituksen perustamissa kolmikantaisissa neuvotteluryhmissä nyt ja tulevaisuudessa.
<h4>Ay-liike hyväksyi heikennykset Marinin hallitukselta </h4>
Eduskuntavaalien alla ay-liike käynnisti näyttävän informaatio-operaation tarkoituksenaan manipuloida jäsenistöään sekä vaikuttaa äänestyspäätöksiin. Verkkoon ilmestyi <a href="https://vaalistaja.fi">vaalistaja-sivusto</a>, jonka alasivulla <a href="https://vaalistaja.fi/mika-vaalistaja/">kerrotaan suoraan</a>, että kyse on SAK:n ja sen jäsenliittojen äänestysaktivointikampanjasta, jonka tavoite on antaa eväitä äänestyspäätöksen tekemiseen.
Vaalistaja-sivustolle on tungettu PS-vastaista propagandaa, kuten väitteitä äänestäjiin kohdistuvasta ”petoksesta.” Lisäksi sivustolla esitellään ehdokkaita, joiden kevään eduskuntavaaleissa väitettiin olevan ”työntekijän puolella”. Perussuomalaisia sivustolta ei juuri löydy, vaan valikoidut ehdokkaat edustavat lähes yksinomaan SDP:ta tai vasemmistoliittoa.
Tosiasiassa perussuomalaisilla <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/perussuomalaiset-on-yha-duunaripuolue-vaikka-ulkoa-ei-silta-nayta/75957953-bad3-40d9-9835-fb6306ba3405">on suuri kannatus</a> myös työväestön keskuudessa.
Perussuomalaisten eläköitynyt työmies Matti Putkonen muistuttaa, että pääministeri Sanna Marinin (SDP) hallituksen aikana ay-liike mukisematta hyväksyi yksipuoliset heikennykset kuten eläkeputken tukkimisen ja aktiivimalli kakkosen.
Tässä kohtaa moni saattaa myös ihmetellä, millä tavalla ay-liike oli työntekijän puolella viime vuonna, kun Marinin hallitus <a href="https://www.suomenuutiset.fi/hallitus-runnoi-lapi-hoitajien-pakkolain-sanna-marinin-puheet-haihtuvat-savuna-ilmaan-kuin-antti-rinteen-vappusatanen/">runnoi läpi</a> pakkolaiksi kutsutun potilasturvallisuuslain, joka rajoitti hoitoalan ammattilaisten työtaisteluoikeutta. Ay-johtajat tuolloin pitkälti pyrkivät vaikenemaan asian kuoliaaksi.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
<a href="https://twitter.com/hashtag/pakkolaki?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#pakkolaki</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/Marin?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#Marin</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/hallitus?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#hallitus</a> <a href="https://t.co/knGb4Ofg9g">pic.twitter.com/knGb4Ofg9g</a>
&mdash; Sirkka Vehniälä (@sirkkavehniala) <a href="https://twitter.com/sirkkavehniala/status/1570379078548553731?ref_src=twsrc%5Etfw">September 15, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;
<h4>Ay-johtajilla demarien jäsenkirja taskussa</h4>
Ay-liikkeellä on tunnetusti kiinteä yhteys poliittiseen vasemmistoon. Useat ammattiyhdistysjohtajat edustavat vasemmistoa, kuten SAK-pomo Eloranta, <a href="https://yle.fi/a/3-8828058">jolla on SDP:n jäsenkirja</a>. Myös esimerkiksi AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko on sosiaalidemokraatti ja toimii Pohjois-Helsingin demarien puheenjohtajana.
Poliittisen kytköksen johdosta ay-liikkeen retoriikkaa tuleekin tarkastella politiikan kontekstissa, ja jäsenistöjensä edustajina esiintyvät liittojohtajat tulee nähdä vasemmistopoliitikkoina – mitä he puoluejäsenyyksiensä kautta luonnollisesti myös ovat.
Vasemmistolla ja ay-liikkeellä on asuntosijoitusyhtiö Kojamon kautta toisiinsa myös taloudellinen kytkös, mikä hyödyttää kaikkia siihen sidoksissa olevia – veronmaksajan kustannuksella.
Kuvio <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ay-liike-koijasi-satojen-miljoonien-omaisuuden-veronmaksajien-rahoilla-verovapaita-miljoonaosinkoja-ohjataan-vasemmiston-vaalirahoitukseen/">toimii siten</a>, että veronmaksaja maksaa vuosittain valtavat summat asumistukea Kojamolle, jonka ay-liitot omistavat. Liitot puolestaan maksavat rahaa vasemmistopuolueille.
Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaalien alla MTV:n selvityksessä <a href="https://x.com/Dystocracycrew/status/1674662083177086976?s=20">kävi ilmi</a>, että sekä SDP:n että vasemmistoliiton ehdokkaista enemmistö <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/valtaosa-vasemmiston-ehdokkaista-saa-ay-tukea/4954228">kertoi saavansa</a> vaalirahaa joko ammattiliitolta tai -yhdistykseltä.
Vasemmistopuolueiden ja ay-liikkeen yhteinen rahantekokone nousee säännöllisin väliajoin keskusteluun sekä sosiaalisen että perinteisen median puolella. Monimutkaista kuviota avaa osuvasti Twitter-nimimerkin julkaisu:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Sitä, että SAKSDP:n veroparatiisin rakenteisiin pesiytynyt propagandamylly haarakonttoreineen pyrkii sementoimaan valtansa ja ikuisen elatuksensa duunarin selkänahasta. <a href="https://t.co/Hab2iwist6">pic.twitter.com/Hab2iwist6</a>
&mdash; Dystocracy (@Dystocracycrew) <a href="https://twitter.com/Dystocracycrew/status/1674662083177086976?ref_src=twsrc%5Etfw">June 30, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<h4>Hallitusohjelma ei kajoa yleissitovuuteen</h4>
Perussuomalaisten Putkonen muistuttaa, että pitkälti perussuomalaisten ansiosta hallitusneuvotteluissa työehtosopimusten yleissitovuus onnistuttiin säilyttämään ja ay-liikkeen roolia ei heikennetty, mikä ilmenee esimerkiksi liittojen edustajien kuulemisina.
Putkonen on tällä viikolla korjannut ja oikonut useita ay-liikkeen piirissä leviäviä vääristelyjä hallitusohjelman kirjauksista. Etenkin demarit ovat puhuneet ”sairaussakosta”, ikään kuin jatkossa kaikille aloille tulisi sairausajan ensimmäinen päivä palkattomaksi.
Putkonen huomauttaa, että hallitusohjelman kirjaus puhuu muuta.
-Sairausajan palkkaa muutetaan siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä silloin kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista. Käytännössä nykyinen järjestelmä säilyy, Putkonen sanoo, ja huomauttaa, että sairausloma-ajan palkasta on jo nykyisellään mahdollista sopia lähes kaikilla aloilla toisin.
-Kirjauksella mahdollistetaan toisinsopiminen sille 10 prosentille, jotka eivät asiaa voi sopia tällä hetkellä.
<h4>Työsopimusten perusteettomista ketjutusta ei sallita</h4>
Huolimatta siitä, että hallituksen toimien seurauksena muun muassa duunarin verotus kevenee, ja työllistämisen kynnys alenee, ay-johtajat yleisesti väittävät hallituksen toimien olevan ”heikennyksiä” työntekijälle.
Määräaikainen työsopimus, joka on korkeintaan vuoden mittainen, ei vaadi jatkossa erityistä perustetta, mitä on väitetty heikennykseksi. Putkonen huomauttaa, että ay-liike tarkoituksella jättää olennaisen vastinparin kertomatta.
-Samalla lainsäädännöllä varmistetaan, ettei työsopimusten perusteetonta ketjuttamista sallita, joka on ollut monilla aloilla todella iso ongelma. Tämän varmistamiseksi on ay-liikkeellä keskeinen rooli, kun lain perusteluosiota tehdään.
-Tällä toimella halutaan lisätä työpaikkojen tarjontaa alentamalla kynnystä palkata työntekijöitä. Suomessa on yli 274 000 alle 10 henkilöä työllistävää yritystä. Näihin pieniin yrityksiin uudet työpaikat todennäköisesti syntyvät, jos yrittäjillä on uskallusta palkata. Varsinkin ensimmäisen rekrytoinnin kynnys on korkea.

Ay-liike manipuloi ensin jäsenistöään PS-vastaisella lokakampanjalla – nyt levitetään vääristelyjä ja puolitotuuksia hallitusohjelman työelämäkirjauksista

Sisäinen devalvaatio on visainen juttu ja mitä myöhempään sen tekee, sitä vaikeammaksi se muuttuu. Asiasta puhuivat Matti Putkonen, työ- ja elinkeinoministeri Jari Lindström (ps.) ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola Työmiehen tuumaustunnilla perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa Lahdessa.

Putkonen arvioi alustuksessaan, että oikea aika kilpailukykysopimuksen tekemiselle olisi ollut jo Kataisen hallituksen alkutaipaleella vuonna 2011. Silloin olisi saavutettu riittävät tulokset paljon helpommilla keinoilla. Mutta mitä teki Kataisen hallitus? Ei mitään – ja kova urakka kaatui nykyisen hallituksen tehtäväksi.
<iframe loading="lazy" frameBorder="0" width="460" height="259" allowfullscreen webkitallowfullscreen mozallowfullscreen src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/ee1qhsup"></iframe> 
Haastattelun pituus 1 tunti. 
Palola muisteli sopimuksen teon alkaneen jo vaalien jälkeen ennen kuin hallitusta oli muodostettu. Hallitustunnustelijana toiminut Juha Sipilä (kesk.) tunnusteli samalla myös yhteiskuntasopimuksen mahdollisuutta. Silloin neuvoteltiin vain työajan pidentämisestä sadalla tunnilla, mikä kariutui pian.
&#8211; Totesin toukokuussa STTK:n edustustossa uskovani, että asiaan palataan, mutta en uskonut että niin nopeasti, että se oli jo hallitusohjelmassa, Palola muisteli.
Sitten neuvoteltiin talouden kolmiloikan perusteella: kilpailukykyä parannetaan viisitoista prosenttia verrattuna Ruotsiin ja Saksaan alentamalla yksikkökustannuksia viiden prosentin verran, saman verran työmarkkinaratkaisulla ja saman verran tuottavuutta parantamalla mm. paikallisen sopimisen kautta.
Pakkolait saivat neuvottelut käyntiin
Elokuussa pyrittiin ratkaisuun, mutta kaikki osapuolet eivät hyväksyneet edes hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen kirjaamista. Edes asialistasta ei päästy neuvotteluihin, jolloin hallitus käytti isännän ääntä ja toi omat esityksensä ns. pakkolakien muodossa.
&#8211; Se oli sysäys, joka sai neuvottelut liikkeelle, Palola muisteli.
Marras-joulukuussa oltiin jo pitkällä, mutta hanke kaatui sähläykseen: Elinkeinoelämän Keskusliitto ilmoitti yllättäen, ettei se enää neuvottele tupoista. Eräs kuljetuspuolen liitto ilmoitti, etteivät hekään tee mitään, jos ei neuvotella kokonaisratkaisuista.
&#8211; Koko juttu meni juntturaan ja pari kuukautta vedettiin henkeä. Sitten vasta päästiin kilpailukykyneuvotteluihin. Matkan varrella tuli paremmin esille, ettei kyse ole vain työajan pidentämisestä, vaan kyse on sisäisestä devalvaatiosta, joka pitää tehdä ja se koskettaa jokaista palkansaajaa. Kun itse sen ymmärsin tämän, otin tavoitteekseni ratkaisun, joka koskettaa kaikkia yhtä paljon. Ei voi olla niin, että jokin palkansaajaryhmä pääsisi kuin koira veräjästä. Tällainen ratkaisu saatiin aikaiseksi ja sen kanssa eletään, Palola muisteli.
&#8211; Se, mitä parhaimmin osaamme työmarkkinoilla, on huolehtiminen palkkakehityksestä. Tehdään sellaisia sopimuksia, joilla voimme hoitaa kustannuskilpailukyvun kuntoon. Mutta Suomella on ollut myös huono tuuri: on tullut kansainvälinen talouskriisi, Venäjän kauppa on heikentynyt ja vientiteollisuus nojaa ICT- ja metsäteollisuuteen. Kun siellä kävi huonosti, tulimme tähän tilanteeseen, Palola taustoitti.
&#8211; Kolmentoista kuukauden aikana neuvottelimme 3-4 tupon verran. Opin kyllä tuntemaan siinä vastapuolen vuorosanat, Palola naurahti.
Palola arvioi kaikilla osapuolilla olleen realistinen kuva talouden tilasta, mutta tarvittavista toimenpiteistä oltiin erimielisiä.
&#8211; Mutta jos mistään saavutetuista eduista ei voi tinkiä, sisäisen devalvaation teko on mahdotonta, Palola totesi.
Perussuomalaiset yrittivät välttää riitaa
Lindström muisteli neuvotteluiden alkua siitä, että perussuomalaiset kyllä esittivät, että olisi tärkeää tuoda asiat esille niin, ettei niistä tulisi riitaa osapuolten välille.
&#8211; Sen verran pitää omaa häntää nostaa, Lindström myhäili.
Meiltä viestitettiin, miten osapuolia kannattaisi lähestyä. Mutta siinä kompastuttiin omiin kengännauhoihin.
&#8211; Kuitenkin joku aina esitti, että kokeillaan vielä. Itsekin tein virheitä ja opinkin, kuinka herkkä asia tämä on ja kuinka jokainen sanakin pitää harkita tarkasti, Lindström tähdensi.
Juuri siksi vastustin EU:ta ja euroa
&#8211; Tämä oli juuri se pääsyy siihen, miksi vastustin EU:ta: siinä työvoima joustaa, ei raha. Nyt se on Suomessakin nähty kovalla tavalla. Kun euromaailmassa kuitenkin olemme, joudumme luomaan aivan uudenlaisen tavan tehdä sisäisen devalvaation, Lindström totesi.
&#8211; Se kuitenkin häiritsi, että neuvotteluissa sanottiin vaan että ”ei käy”. Kun sitten kysyimme vaihtoehtoa, sitä ei ollut – tai sitten se olisi vielä kamalampaa, Lindström totesi.
Hallitus joutui opettelemaan omien esitystensäkin esille tuontia. Työnäytteen esille tuontia mietittiin syksyllä ja päätettiin lykätä se herkässä tilanteessa kevääseen. Kun se sitten keväällä tuotiin esille, vastapuoli kysyikin, eikö hallitukseen voi lainkaan luottaa, kun aina tuodaan uudenlaisia esityksiä.
&#8211; Luottamus on tärkeä asia. Me lupasimme veronalennuksia ja näillä teoilla luottamus palautui. Mutta kun olimme yhteisessä pöydässä, siellä on oltu rakentavia ja aina on menty eteenpäin. Ja suurin oppi oli minulle, että menen organisaatioihin kertomaan itse mitä tehdään, ettei tieto kulje tiedotusvälineiden kautta, Lindström totesi.
Hän vakuutti myös, että asioista neuvotellaan jatkossakin kolmikantaisesti esimerkiksi työaikalain kokonaisuudistuksessa.
&#8211; Myös työnäytekeskustelu rauhoittui, kun on käyty keskusteluita. Tämä on hyvä tapa toimia, Lindström totesi.
Myös Palola korosti neuvotteluiden merkitystä. Alussa on hyvä tavata julkisuudelta piilossa. Silloin voidaan välttää se tavallinen ansa, että hyväkin esitys lytätään ja vieläpä julkisuudessa vain siksi, että se tulee väärästä leiristä. Hän korosti, kuinka myös STTK:n on tärkeää päästä irti tällaisesta puoluepolitikoinnista.
&#8211; Me olemme moniarvoinen järjestö: puoluekannat menevät aika tasan. Emme voi asettua ulkoparlamentaariseksi oppositioksi, Palola korosti.
Logistiikka mukaan
Lindström piti välttämättömänä saada myös kuljetusala mukaan kilpailukykysopimukseen.
&#8211; Kuten Timo Soini sanoi, 100 miljoonaa on iso raha. Olen keskustellut asiasta AKT:n Yrjö Piiraisen kanssa ja toivon Palolan tapaan, ettei tässä olisi olennaista se, mistä ehdotus tulee. Vaikka tiedän, että tämä hallituspohja on myrkkyä poliittisesti toisella laidalla niin siitä huolimatta kannattaisi miettiä kiihkottomasti mikä hyöty sopimuksesta olisi. En lähde neuvomaan, mutta vetoan vahvasti, että sopimukseen tultaisiin mukaan, Lindström totesi.
Pienet yritykset paikallisiin sopimuksiin?
Lindström ja Palola ihmettelevät myös, miksi Suomen Yrittäjät (SY) eivät hyväksyneet hallituksen kompromissiesitystä, jolla järjestäytymättömät yritykset olisi saatu mukaan paikalliseen sopimiseen. Kompromissiesityksessä annettiin järjestäytymättömille yrityksille samat oikeudet ja velvollisuudet kuin suuremmille järjestäytyneille yrityksille. Palola ihmetteli, miksei tämä vuosikymmenten tavoite kelvannut; hän arvelikin, että SY halusikin nyt vielä enemmän ja että takana oli myös halua kyykyttää ay-liikettä.
&#8211; Se taas ei kelpaa meille – vaan samat oikeudet ja velvollisuudet, Palola korosti.
Lindström totesi, että yrittäjiä kiinnosti, pitääkö yrityksen luottamushenkilön liittyä liiton jäseneksi ja tulisiko liitto sopimisen osapuoleksi.
&#8211; Kompromissiesityksessä sanottiin, että ei tule. Tähän ei SY kuitenkaan tarttunut. Ehkä kannat on lyöty lukkoon liian aikaisin, Lindström arvioi ja sanoi itse pettyneensä yrittäjäjärjestön ratkaisuun.
&#8211; Voi olla, että se vielä kaduttaa, hän arveli.
Tulevaisuus: Työelämä muuttuu
Lindström nosti vielä esille itsensä työllistäjät, jotka pitää huomioida lainsäädännössä entistä paremmin.
&#8211; Onko hän työntekijä vai yrittäjä – vai jotain muuta? Lakia pitää kehittää niin, että itsensä työllistämistä voi yrittää putoamatta sosiaaliturvan ulkopuolelle. Sitä selvitetään parhaillaan. On myös uutta jakamistaloutta ja muuta, missä työlainsäädäntö ei ole pysynyt mukana. Laki pitää muuttaa mahdollistavaksi, Lindström totesi.
Palola sanoi, että ay-liike hoitaa parhaimmin työmarkkinoiden hyväosaisten asioita, ei niinkään nuorten, jotka tekevät milloin mitäkin silpputyötä.
&#8211; Itsensä työllistäminen on iso haaste myös ay-liikkeelle: me emme ole pysyneet tässä mukana. Me hoidamme työelämän hyväosaisten asioita. Nuoret eivät tule tähän porukkaan, kun he tekevät silpputyötä. Nuoret ovat vaikeassa tilanteessa, kun pitäisi perustaa esimerkiksi perhe: he ovat isoimpia väliinputoajia, Palola totesi.

Lindström ja Palola kertasivat kikyn vaiheita – ensimmäinen sisäinen devalvaatio oli lujan takana

Eräs kilpailukykysopimuksen (kiky) suurista arkkitehdeistä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pääsi juhlistamaan sopimuksen syntyä puhuessaan lauantaina perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa Lahdessa. Mutta tiukalle se veti. Metalliliiton valtuusto pääsi äänestämään sopimuksen puolesta vasta perjantai-iltapäivänä koko päivän kestäneen tiukan kokouksen jälkeen. Mutta tulos on sitäkin kauniimpi mitä vaikeamman takaa se on haettu.

Palola, entinen merikapteeni, vertasi 13 kuukauden urakkaa pitkään merimatkaan.
&#8211; Kilpailukykysopimuslaiva saapui viikko sitten yli vuoden kestäneeltä purjehdukseltaan satamaan, mutta ihan laituriin saakka ei päästy. Eilen sitten tuli lupa mennä laituriin. Nyt siellä ollaan ja siitä voimme olla tyytyväisiä, Palola aloitti.
&#8211; Matka satamaan oli pitkä, se kesti 13 kuukautta ja voin sanoa, että neuvotteluista tuli mieleeni elokuva Elämäni murmelina, jossa pääosan esittäjä heräsi aina samaan päivään ja eli sen uudestaan ja uudestaan. Sellainen oli se tunnelma, Palola kuvasi.
Usko oli koetuksella
&#8211; Se oli pitkä, karikkoinen matka eikä siinä myrskyiltäkään vältytty. Alkuperäisestä reitistä poikettiin usein tilanteen vaatimalla tavalla. Luulen kaikkien neuvottelijoiden uskon olleen koetuksella, varmasti myös hallituksenkin. Ja kärsivällisyys oli medialla koetuksella. Ehkä myös kansalaisilla. Yli kymmenen kertaa jouduin vastaamaan kadulla tai junalla töihin mennessäni kysymykseen, että ettekö te nyt Palola osaa tällaista asiaa yksinkertaisemminkin hoitaa. Kyllä se kävi välillä itsellänikin mielessä, Palola tunnusti.
Sisäinen devalvaatio on vaikea asia
Mutta kyse ei ollut helposta asiasta. Kyse on sisäisestä devalvaatiosta, eikä sitä ole helppoa tehdä.
&#8211; Sisäinen devalvaatio otetaan kansalaisten ja palkansaajien selkänahasta. Kaikkein pahin kauneusvirhe joka tehtiin, mutta minä tein, mitä oma hallintoni päätti, oli se, että kipeitten ratkaisujen lisäksi jouduttiin leikkaamaan pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Jouduimme puuttumaan julkisen sektorin pieni- ja keskituloisten ja etenkin naisvaltaisten alojen ostovoimaan lisäleikkauksilla leikkaamalla kolmeksi vuodeksi lomarahaa. Tämä on sopimuksen kaikkein pahin kauneusvirhe, Palola murehti.
Ilkkujilla ei ole vaihtoehtoja
Palolan mukaan ilkkujia on matkan varrella riittänyt, mutta heillä ei ole kuitenkaan ole ollut vaihtoehtoja esitettävänään.
&#8211; En ole nähnyt yhtään realistista vaihtoehtoa arvostelijoilta, on sitä sitten sanottu liian vaatimattomaksi tai raskaaksi. Tämä oli varmaankin sellainen ratkaisu, joka nyt oli tehtävä ja se on nyt tehty, Palola totesi.
Kiitos hallitukselle ja perussuomalaisille
&#8211; Haluan kiittää erityisesti hallitusta siitä, että ratkaisun seurauksena pakkolait on haudattu Atlantin syvimpään kohtaan. Tämän lisäksi lisäleikkauksista ja veronkorotuksista luovuttiin ja ennen kaikkea ostovoimaa tuetaan veroratkaisuilla. Siitä kiitos hallitukselle ja perussuomalaisille – tiedän, että te olette olleet tämän takana, Palola sanoi salintäydelle yleisölle, jossa myös puolueen ministerit istuivat.
Palola toivoi myös, että vielä saataisiin jokin ala mukaan niin, että kattavuus nousisi 90 prosenttiin, kun nyt se on noin 86. Se toisi verohelpotuksiin vielä 100 miljoonaa euroa lisää, millä olisi suuri merkitys. Tällä hetkellä verohelpotuksia on tulossa 415 miljoonaa euroa, kun 90 prosentin kattavuus toisi 515 miljoonaa euroa.
”Hulluja nuo suomalaiset”
Palolan mukaan palkansaajat ovat nyt osuutensa tehneet. Seuraavaksi odotellaan sopimuksen mukanaan tuomia työpaikkoja. Ja toivotaan, että niitä tosiaan tulee ja riittävän ajoissa, ettei kurki kuole ennen kuin suo sulaa.
Vaikeaa on ollut, mutta sopiminen on suomalainen tapa.
&#8211; Eurooppalaiset kollegat ovat usein kysyneet että mitä nyt teette – poltatteko autoja tai muuta vastaavaa? Vastasin, että ei – me ryhdymme neuvottelemaan! Siihen he vastasivat Asterixin tyyliin että ”Hulluja nuo suomalaiset”, Palola naurahti.

STTK:n Palola: Kiky-laiva saapui satamaan, nyt odotetaan työpaikkoja

Antti Palola

Ay-liike manipuloi ensin jäsenistöään PS-vastaisella lokakampanjalla – nyt levitetään vääristelyjä ja puolitotuuksia hallitusohjelman työelämäkirjauksista

Lindström ja Palola kertasivat kikyn vaiheita – ensimmäinen sisäinen devalvaatio oli lujan takana

STTK:n Palola: Kiky-laiva saapui satamaan, nyt odotetaan työpaikkoja

Uusimmat

PS:n Simo Grönroos luettelee vielä kerran ne syyt, miksi Tilastokeskuksen ex-pomon tekemä maahanmuuttotutkimus johtaa harhaan

Kansainvälinen valuuttarahasto kiittelee Suomen talouden sopeutuksia – Purra: ”Tulevien vuosien kasvu ratkaisee lopulta, mikä sopeutustarve on”

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’

Garedew haluaa pidemmät suojaetäisyydet tuulivoimaloiden ja asutuksen väliin

Trumpin puheen väärentäminen ja Hamasin väitteiden toistaminen ajoivat BBC:n kriisiin – pääjohtaja Davie ja uutisjohtaja Turness erosivat

Koponen syyttää vasemmistoliiton puheenjohtaja Koskelaa valehtelusta: ”Irtisanomiseen tarvitaan aina asiallinen syy”

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista

Suomalainen koulu on kriisissä – Purra kehottaa hinaamaan vaatimustasoa ylöspäin: ”Muuten lasku vain jatkuu”

Hallitus vahvistaa hatkalasten ja -nuorten suojelua

Kolumni: Maahanmuuton rikkautta ja minä-minä-Marinin paluu

Viikon suosituimmat

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista

Professori: Ylen uutinen pakolaisten työllistymisestä virheellinen

Turkkilalta kritiikkiä ex-pääministeri Marinin muistelmateoksesta: ”Niin häpeilemättömän itsekeskeistä tekstiä että pahaa tekee”

Antikainen: Vasemmistonuoret kehottavat taisteluun – Minja Koskela piiloutuu

PS-Nuoriso: Mamujengit valtaavat maakunnatkin – ”Punavihreä unelma turvattomista monikulttuurikaduista on arkipäiväistymässä”

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’

Purra datakeskuksista: Sähkönkulutus on valtava – veronmaksaja ei voi loputtomasti tukea jättiyhtiöiden kasvavaa sähkönkulutusta

Oululaisen lukion oppilas kertoo: Opettaja sanoi konservatiiveja tyhmiksi ja mollasi perussuomalaisia

Bergbom riemastui: Yksi demari ymmärsi, mitä työllistämisen helpottaminen tarkoittaa

Miko Bergbom syyttää vasemmiston Minja Koskelaa: ”Pelaatte kansallisella turvallisuudella”

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025