Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

eurobondit

VTT Heikki Koskenkylä kommentoi Suomen Uutisille EU:n talouskurisääntöjen uudistamista ja varoittaa Suomea hyväksymästä mukisematta kaiken yhteisvastuiden kasvattamisen, mitä komissio ja useat EU-maat suunnittelevat. Odotettavissa Suomelle on taas nettomaksajan roolin kasvu.

Saksan uusi liittokansleri Olaf Scholz kävi tapaamassa Ranskan presidenttiä Macronia, joka yritti taivutella Saksaa EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistamiseen. Kyse on erityisesti vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisesta. Macron haluaa joustavoittaa sääntöjä, lisätä unionin yhteistä velkaa ja perustaa uusia yhteisiä rahastoja. Lisäksi hän haluaa euroalueelle oman <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ranskan-presidentti-macron-ei-aikaillut-vetosi-saksan-uuteen-liittokansleri-scholziin-eun-yhteisvelan-kasvattamisen-puolesta/">budjetin</a>.
EU:n finanssipoliittiset säännöt hyllytettiin koronan alkaessa. Sääntöjen mukaan velkaa saisi olla enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ja budjetin alijäämä enintään kolme prosenttia. Useimmat EU-maat ylittävät nämä rajat nyt merkittävästi. Usealla jäsenmaalla on velkojen ja BKT:n suhde reilusti yli 100 prosenttia. Ja velkavuori uhkaa vain kasvaa.
Italia ja Ranska hamuavat yhteistä velkaa
Varsinkin Italia ja Ranska haluavat nopeita uudistuksia näihin sääntöihin. Lisäksi ne ovat suuresti viehättyneitä yhteisen velan eli eurobondien kasvattamisesta. Tällöin ne eivät itse joutuisi vastaamaan veloistaan, koska velkojen liikkeellelaskija olisi komissio. Viime kädessä yhteiset velat olisivat jäsenmaiden yhteisellä vastuulla.
Useat tutkimuslaitokset ovat alkaneet varoitella liian hätäisesti tehdyistä <a href="https://www.spiegel.de/wirtschaft/eu-fiskalpakt-warum-die-ampel-jetzt-geduldig-sein-sollte-kolumne-a-8f913d8f-3cff-480e-ab65-0b38781e05a6">uudistuksista</a>. Näitä ovat olleet Bruegel-instituutti ja Center for European Policy Studies eli CEPS sekä saksalaiset tutkimuslaitokset. Ne ovat alkaneet varoitella finanssipolitiikan ja velkaantumisen liiallisesta löysäämisestä. Tämä voisi johtaa suorastaan kurittomaan jäsenmaiden finanssipolitiikkaan ja ylivelkaantumiseen.
Pohjoinen vastaan etelä
Tutkimuslaitokset ovat varoitelleet talouskehityksen epävarmuudesta. On suuri riski, että talouskehitys voisi alkaa taantua ja inflaatio pysyä korkealla. Inflaatio on jo nyt euroalueella yli neljä prosenttia ja Saksassa peräti viisi prosenttia. EKP voi olla pakotettu nostamaan korkoja, jolloin ylivelkaantuneet maat olisivat suurissa ongelmissa. Pahimmillaan voidaan ajautua jopa velkojen saneeraukseen.
Ranskan EU-puheenjohtajuus alkaa ensi vuoden alussa. Odotettavissa on erittäin tiukkaa vääntöä vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisesta. Vastakkain ovat EU:n pohjoiset ja eteläiset maat. Suomen hallitus ei ole edes viritellyt keskustelua näistä uudistuksista. Olemmeko taas ajopuuna EU:n uudistuksissa ja hyväksymme mukisematta kaiken yhteisvastuun kasvattamisen, mitä komissio ja useat maat suunnittelevat? Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu.
&nbsp;

Heikki Koskenkylä varoittaa hätäilemästä EU:n talouskurisääntöjen uudistamisen kanssa: “Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu”

VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa Italian surkeasta taloudellisesta tilanteesta ja eurovaluutan tulevaisuudesta. Hän käy läpi Economist-lehden kirjoitusta maan pääministeri Mario Draghista, jonka mahdollisuudet arvioidaan heikoiksi. Uudistuskyvytön maa yrittääkin nyt muuttaa EU:ta tulonsiirtounioniksi. 

Mario Draghista tuli helmikuussa Italian pääministeri. Edellinen hallitus oli ajautunut pahaan kriisiin. Pääministerinä oli sitoutumaton teknokraatti Giuseppe Conte. Italialla siis jo toinen teknokraatti hallituksen johdossa. Odotukset Draghin suhteen ovat suuret, kenties ylisuuret. Italiaa on ollut vaikeata hallita jo pitkään. Draghinkin haasteet ovat suuret.
Mario Draghi oli kaksi kautta EKP:n johdossa, vuodet 2011-2019. Hän sai silloin kutsumanimen ”Super Mario”, koska vannoi pelastavansa euron eurokriisin aikaan noin 2010-2015. Vuonna 2012 hän sanoi, että EKP tekee kaikkensa euron pelastamiseksi, ”to do whatever it takes to save the euro”. Määrällisen elvytyksen eli QE-politiikan avulla euro pelastuikin. Hänen seuraajansa Christine Lagarde on jatkanut samalla linjalla. Korot ovat alhaalla ja EKP ostaa edelleen valtioiden ja yritysten velkapapereita.
Draghin pitäisi pystyä uudistamaan Italian taloutta. Hänen edeltäjiltä rakenneuudistukset epäonnistuivat lähes täysin. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kohoamassa ennätystasolle 160-170 prosenttiin. Budjetin alijäämä on krooninen ongelma ja työllisyysaste EU:n alhaisimpia. Italia tarvitsee työmarkkinoiden uudistamista, verojärjestelmän suuren remontin ja tuottavuuden kohottamista. Veroista jää huomattava osa keräämättä, veronkiertoa ja korruptiota on paljon.
Draghi on saanut EU-alueella lähes johtavan poliitikon roolin, koska Saksan, Ranskan ja Espanjan johtajat ovat vaihtumassa tai suurissa ongelmissa. Saksa saa uuden liittokanslerin syyskuun vaaleissa. Merkelin 16 vuotta kestänyt valtakausi päättyy. Saksa hakee uutta suuntaa. Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kannatus on hiipunut ja ensi vuonna ovat presidentinvaalit. Espanjan hallitus on jatkuvissa ongelmissa, siellä on poliittinen ja taloudellinen kriisi.
Draghi onkin hyvin aktiivisesti tehnyt ehdotuksia EU:n ja euroalueen kehittämiseksi. Ensin hän ehdotti elpymisrahastolle jatkoa rakennerahaston muodossa. Sillä rahoitettaisiin jäsenmaiden rakenneuudistuksia. EU:n neuvoston kokouksessa hän ehdotti eurobondeja eli yhteisten velkapapereiden käyttöönottoa. Lisäksi hän ehdotti euroalueelle omaa budjettia. Se siis tulisi EU:n yhteisen budjetin lisäksi. Kukaan muu EU-maan johtaja ei liene ehdottanut yhtä laajaa yhteisvastuun kasvattamista. Suomessa hallituksen johto on täysin vaiennut näistä ehdotuksista. Täällä vannotaan edelleen elpymisrahaston kertaluonteisuuden nimiin.
The Economist-lehden 24.4.2021 numerossa on varsin kriittinen arvio Draghin onnistumisen mahdollisuuksista Italian osalta. Kirjoituksen otsake on &#8220;The Draghi delusion&#8221; (suom: Draghi-harhaluulo). Sisällön osiossa on otsake &#8220;Mario Draghi, Europe’s saviour?&#8221; (suom: Draghi, Euroopan pelastaja?).
Economist on kehittänyt kaksi vaihtoehtoa Draghille. Optimistisessa vaihtoehdossa Draghi saisi rakenneuudistuksia alulle ja häntä auttaa Italialle tulossa olevat noin 190 miljardia euroa avustuksia ja lainoja EU:n elpymisrahastolta. Draghi esittelikin maanantaina 26.4 Italian parlamentille suuren elvytyspaketin kooltaan 222 miljardia euroa, siitä suurin osa on EU:sta saatavaa tukea. Toisaalta Draghi saattaa olla vain lyhyen ajan pääministerinä ja hänen jälkeen alkavat uudelleen poliittiset riidat.
Draghi pyrkinee Italian presidentiksi ensi vuoden vaaleissa. Hän voi hyvin voittaa vaalit. Pessimistisessä skenaariossa talouden uudistamista ei ehditä edes kunnolla käynnistää hänen pääministerikaudellaan. Suurena ongelmana lehti näkee myös elvytysrahojen hallinnoinnin ja valvonnan. Tukirahoja valunee paljon huonoihin projekteihin ja suoraan korruptioon.
The Economistin arvio Draghin mahdollisuudesta uudistaa Italiaa on varsin pessimistinen. Ei ole sattuma, että Draghi haluaa kasvattaa EU:n ja euroalueen yhteisiä vastuita ja riskien jakoa valtavasti. Ilmeisesti hän ei itsekään usko Italian uudistumiskykyyn. Sama ongelma vaivaa myös Ranskan ja Espanjan johtajia. Siksi he kaikki ajavat yhteisvastuun lisäämistä.
EU- ja euroalue voivat menestyä vain kahdella ehdolla, jotka ovat:
1. Talouden rakenneuudistukset ovat välttämättömiä. Innovatiivisuutta, dynaamisuutta ja tuottavuutta pitää kehittää merkittävästi. Työmarkkinoita, eläkejärjestelmiä ja verotusta on uudistettava. Kilpailukykyä on parannettava. Digitalisaatiossa EU on pahasti jäljessä Kiinaa ja Yhdysvaltoja.
2. Markkinakurin toimintaa on edistettävä. Markkinakuri on heikentynyt jatkuvasti EU- ja euroalueella. EKP on käytännössä taannut jäsenmaiden velkakirjoille alhaisen koron. Kaikki yhteisvastuita lisäävät toimenpiteet vähentävät markkinakurin painetta uudistuksiin. Tämä koskee myös elpymisrahastoa. Euroa perustettaessa vakaus- ja kasvusopimus nähtiin aivan keskeisenä keinona pitää jäsenmaiden finanssipolitiikka ja julkinen talous hallinnassa. Nyt tuo sopimus on hyllytetty ja tuskin tulee takaisin entisessä muodossa. Suunta on nyt entistä enemmän kohti tulonsiirto- ja velkaunionia. Tällöin hyvin talouttaan hoitavat jäsenmaat joutuvat kasvavassa määrin rahoittamaan huonosti talouttaan hoitaneita maita.
Tulonsiirto- ja velkaunioni voi aikaa myöten ajautua entistä vakavampiin poliittisiin kriiseihin ja heikon talouskehityksen alueeksi. Mario Draghinkin ehdotukset veisivät unionia ja euroaluetta juuri tähän suuntaan. Elpymisrahasto on merkittävä askel yhteisvastuun kasvattamisessa. Se ei tule olemaan kertaluontoinen hanke.

Italia on uudistumiskyvytön, joten maan pääministeri yrittääkin nyt muuttaa EU:ta – tavoitteena on rakentaa EU:sta lypsykone, joka tarjoilee rahalähetyksiä jatkossakin

Euroalueen 750 miljardin euron tukipaketin ympärillä kuohuu jälleen. EKP:n johtokunnan jäsen, italialainen ekonomisti Fabio Panetta kertoo espanjalaisen El País -lehden haastattelussa tällä hetkellä eduskunnassa käsiteltävänä olevan paketin toimivan jatkossa mahdollisena prototyyppinä tuleville paketeille. 

Lausunto on herättänyt ihmetystä, sillä sekä pääministeri Sanna Marin (sd.) että eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ovat useaan otteeseen korostaneet tukipaketin kertaluonteisuutta.
&#8211; Pääministeri Marin myi elvytyspaketin suomalaisille kertaluonteisena tukena, mutta nyt puhutaan jo uusista paketeista ja eurobondeista. Hallitus romuttaa surutta Suomen budjettisuvereniteetin ja ajaa suomalaiset vuosikymmenien velkavankeuteen samalla kun Etelä-Eurooppa odottaa käsi ojossa seuraavaa tukipakettia. Euroalue on muuttumassa pysyväksi tulonsiirtounioniksi eikä se tunnu haittaavan hallitusta tippaakaan, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.
Marin vaikenee velkakirjoista
Etenkin Italia ja Ranska suhtautuvat myötämielisesti uusiin tukipaketteihin. Italian pääministeri Mario Draghi on myös tuonut esille yhteiset velkakirjat eli ns. eurobondit. Suomen kanta eurobondeihin on aiemmin ollut kielteinen, mutta pääministeri Marin on pysynyt asiasta hyvin vaitonaisena.
&#8211; Muiden euromaiden johtajat kertovat hyvinkin avoimesti toiveistaan uusia tukipaketteja kohtaan, mutta pääministeri Marin vaikenee asiasta täysin. Onko tavoitteena viedä kansan huomio pois Suomen kannalta huonosta neuvottelutuloksesta? Antikainen kysyy.
Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien euroalueen elvytyspakettia sekä Suomen kantaa eurobondeihin ja yhteiseen lainaan.

Antikainen: Huijasiko pääministeri Marin Suomen osaksi tulonsiirtounionia?

Saksan poliittinen ilmapiiri on kiristynyt talven aikana merkittävästi. Hallituksessa riidellään jatkuvasti. Kristillisdemokraateilta eli CDU/CSU-puolueelta puuttuu edelleen liittokansleriehdokas. CDU on ryvettynyt osavaltioiden vaalitappioista ja skandaaleista. Digitalisaatiossa maa on jäänyt pahasti jälkeen Kiinaa ja Yhdysvaltoja. Hallitusta kritisoidaan jatkuvasti koronan huonosta hoidosta ja rokotteiden tilausten epäonnistumisesta. VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa Saksan tilanteesta.

Tunnetun der Spiegel-lehden kahdessa numerossa on arvioitu Saksan tilannetta erittäin kriittisesti. Myös muissa lehdissä on ollut varsin kriittisiä arvioita Saksan tilanteesta.
Poliittisen ilmapiirin kiristymiseen on useita syitä. Liittopäivävaalit lähestyvät, ne pidetään syyskuussa. Puolueiden kannatusluvut alkoivat heilahdella aiempaa enemmän jo ennen koronan aikaa. CDU ja CSU, jotka ovat olleet lähes aina 40 prosentin tasolla, laskivat jo syksyllä 2019 alle 30 prosenttiin ja vihreät lähestyivät. Sosiaalidemokraatit SPD putosivat alle 20 prosentin tason. Vaihtoehto Saksalle AfD oli nousussa.
Toisin oli vielä äsken. Koronan alettua viime vuoden maaliskuussa CDU/CSU kohosivat jo 37 prosenttiin ja vihreät taantuivat kuten myös SPD ja AfD. Koronan alettua hallituksesta vastuussa olevien kannatus kasvoi, Saksassa Angela Merkelin ja Suomessa Sanna Marinin.
Nyt on taas tullut takapakkia. CDU/CSU pudonnut alle 30 prosentin tason. Vihreät noin 20 % ja SPD 17 % sekä AfD noin 12 %. Suuri koalitio CDU/CSU ja SPD ei ole toimintakykyinen. SPD käy valtiovarainministeri Olaf Scholzin johdolla jo vaalitaistelua ja on suuntautunut vasemmalle. Saattaa tähdätä rot-rot-grüne-hallitukseen eli SPD, Linke ja Grüne. Monet ennustavat kuitenkin CDU/CSU, vihreät ja vapaiden demokraattien FDP hallitusta.
CDU:n kaksi kuukautta sitten valittu uusi puheenjohtaja Armin Laschet on osoittautunut vaisuksi. Häneltä puuttuu karismaa. Kahdessa isossa osavaltiossa kärsittyä tappiota hän pakoili. Vasta paineen alla tuli julkisuuteen ja vähätteli tappioita. Armin Laschetilla ei ole ollut mitään visiota Saksan tulevaisuudelle. Poliitikkojen suosion mittauksissa hän on pudonnut 20 prosentin tasolle. CDU:n eräiden edustajien korruption epäilyt painavat häntä. Ne liittyvät koronamaskien hankintaan.
Saksan talous on selvinnyt vähemmillä tappioilla koronasta kuin moni muu EU-maa. Spiegelin kirjoituksessa ”Der Sound des Abstiegs” tuodaan kuitenkin esille talouden heikkouksia ja rakenteellisia ongelmia. Samoin infrastruktuurin valtava korjaustarve, joka voi olla satoja miljardeja euroja. Mahtava autoteollisuus on sähköautojen kehittelyssä selvästi jäljessä Elon Muskin Teslaa ja kiinalaisia sähköautojen valmistajia. Maaliskuussa 2021 Teslan markkina-arvo oli kaksi kertaa suurempi kuin kolmen saksalaisen Volkswagenin, Daimlerin ja BMW:n yhteenlaskettu markkina-arvo.
Kaikkein hälyttävintä on Saksan yleinen jälkeenjääneisyys digitalisaatiossa. Useat kansainväliset tutkimukset ovat tämän paljastaneet. ”Digital River Report” mittaa digitalisaation edistymistä 140 maassa. Kahdenkymmenen suuren teollisuusmaan joukossa Saksa on 16. sijalla. IMD:n ranking-listalla Saksa on pudonnut 63 maan joukossa sijalta 6 sijalle 18. Digital Intelligence Index-listalla Saksa on pudonnut sijalle 18.
Der Spiegelissä Saksan sijoitusta ja alaspäin menoa pidetään skandaalina. Ainakin osavastuu langetetaan liittokansleri Merkelin ja hänen hallituksen päälle.
Angela Merkelin 16 vuotista liittokanslerin kautta arvioidaan Spiegelissä ja muissakin lehdissä nyt varsin kriittisesti. Hänen suurena ansiona pidetään yleisen vakauden ylläpitämistä niin Saksassa kuin EU-alueella yleensä. Toisaalta vakaus ei takaa menestystä. Tarvitaan dynaamisuutta, innovaatioita ja rakenneuudistuksia. Merkel on nämä laiminlyönyt ja painottanut liikaa vakautta.
Merkelin yhtenä pahana virheenä pidetään ydinvoimasta luopumispäätöksen läpiajamista vuonna 2011 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Hän jopa hehkutti tätä ratkaisua esikuvaksi muille maille. Saksassa alkoi energiakäännös, Energiewende, joka nyt on suurissa ongelmissa. Tuulivoimaa on lisätty paljon, mutta sen vastustus on kasvanut. Suuret tuulivoimalat pelottavat ihmisiä ja tappavat pieneläimiä ja erityisesti lintuja paljon. Tästä on noussut suuri häly. Maakaasuputki NordStream 2 on pientä vaille valmis. Sen valmiiksi rakentamista vastustavat jyrkästi Yhdysvallat, Ranska ja jopa EU:n komissio. Hiilivoimasta luopuminen tulee maksamaan Saksalle ainakin yhden biljoonan euron (1000 mrd €) tai enemmänkin. Viimeiset kaksi käynnissä olevaa ydinreaktoria suljetaan vuonna 2022 tai 2023.
Merkelin maahanmuuttopolitiikkaa syksyllä 2015 on kritisoitu kaiken aikaa. Hän toivotti tuolloin kaikki pakolaiset tervetulleiksi Saksaan, joita tulikin lyhyessä ajassa yli miljoonan verran. Sen jälkeen pakolaispolitiikka on kiristynyt.
Spiegelin ja monien muidenkin lehtien arvio on, että Saksa tarvitsee nyt uuden suunnan ja uuden johtajan. On luotava visio Saksan uudelle nousulle. Uuden liittokanslerin haasteet ovat valtavat. Niitä ovat ainakin:
&#8211; Saksan talous saatava uuteen nousuun, dynaamisuutta lisää, digitalisaation käyttöönotto vauhtiin, sähköautoissa eturintamaan.
&#8211; Energiewendelle, energiakäännökselle on tehtävä jotain. Kukaan ei tunnu tietävän, mitä pitäisi tehdä? Kivihiilen alasajo lykkääntynee? Entä NordStream 2, valmistuuko se koskaan?
&#8211; EU on vaikeassa tilanteessa. Koronan varjolla kasvatetaan yhteisvastuita, joita Saksa on aina vastustanut. Italian uusi pääministeri Mario Draghi ehdotti viime viikolla EU:n huippukokouksessa yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja, fiskaaliunionin laajentamista mm. yhteisellä rakennerahastolla ja vielä euroalueelle omaa budjettia EU:n budjetin lisäksi. Yhteisvastuu kasvaisi valtavasti. Minkä linjan Saksa ottaa näihin ehdotuksiin? Jo nyt elpymisrahastoa kritisoidaan Saksassa.
&#8211; EKP:n rahapolitiikka hämmentää Saksassa edelleen. Kuinka pitkälle EKP voi mennä valtioiden ja yritysten velkapapereiden ostossa? Ja pystyykö se edes laskemaan tasettaan? Alhainen talletuskorko hiertää pahasti saksalaisia.
&#8211; EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kriisissä. Ongelmia on Kiinan, Venäjän ja Turkin kanssa kaiken aikaa. Myös Naton toimintaa pitäisi elvyttää. Pakolaisten tulo EU-alueelle saattaa kiihtyä uudelleen. EU:n yhtenäisyys on kovalla koetuksella näissä kysymyksissä.
Viimeisten tietojen mukaan CDU:n ja CSU:n yhteinen liittokansleriehdokas valitaan noin kuukauden kuluttua. Kiire alkaa olla, koska liittopäivävaalit ovat jo syyskuussa. Koko Saksaa koskevassa gallupissa CSU:n johtaja Markus Söderin kannatus on 52 % ja CDU:n puheenjohtajan Armin Laschetin vain 22 %. CDU/CSU:n kannattajien joukossa Söder saa 78 % ja Laschet vain 30 %.
CDU:lle on kannatusluvuista huolimatta kova paikka valita Baijerin CSU:n puheenjohtaja kansleriehdokkaaksi. Kaksi kertaa näin on tehty ja kumpikin hävisi. He olivat Franz-Josef Strauss ja Edmund Stoiber. Kyseessä on EU:n tärkeimmän valtion johtajan valinta. Vaikutukset tuntuvat kaikkialla. Söderiä pidetään konservatiivisempana ja hyvin yritysmyönteisenä. Laschet on CDU:n liberaalin siiven suosikki. Valittiin kumpi tahansa liittokansleriksi, tehtävän hoito tulee olemaan äärimmäisen vaativaa, haasteellista ja rasittavaa. Mustaan hevoseen ei ainakaan vielä Saksassa uskota. Aiemmin arvioitiin, että suosittu CDU:n terveysministeri Jens Spahn voisi menestyä liittokansleriehdokkaana. Hänen suosionsa on kuitenkin romahtanut koronan ongelmien tähden. Eroa on vaadittu jatkuvasti.

Saksa hyytymässä, ilmapiiri kiristyy, riidat jatkuvia  – Merkelin 16 vuoden liittokansleriaikana rakenneuudistukset joko virheellisiä tai jääneet tekemättä

Eduskunta sai tiistain täysistunnossa käsittelyynsä hallituksen esityksen vuoden 2020 kolmanneksi lisätalousarvioksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto kritisoi puheenvuorossaan EU-takausvastuita, joita tuntuu koronakriisin varjolla satelevan ovista ja ikkunoista.

Hallituksen toukokuisessa lisätalousarviossa esitellään 432 miljoonan euron suuruinen valtiontakaus eurooppalaisen SURE-tukivälineen vakuudeksi ja 372 miljoonan euron suuruinen valtiontakuu EU-takuurahastolle.
Sakari Puisto varoittaa, että takausvastuut voivat olla Suomen kaltaiselle pienelle taloudelle vaarallisia.
&#8211; Pitää jo nyt ajatella tilannetta, jossa sitoumukset tulevat maksettaviksi rahoitusmarkkinoiden mahdollisesti ajautuessa epävakaaseen tilaan. Suomi olisi tällaisessa tilanteessa aivan erilaisessa asemassa kuin Saksa ja yhteisvastuullisissa takausvastuissa jo kokonsa puolesta aivan heittopussi.
Valtio ja kunnat lujilla
Puisto kuvailee nykytilannetta poikkeuksellisen hankalaksi, sillä talous supistuu kaikilla osa-alueilla. Valtiontalous joutuu lujille yritysten kysynnän katkettua ja lomautusaaltojen ryöpsähdettyä. Tuotantokyky ja samalla veronmaksukyky heikkenee.
&#8211; Myös kuntataloustilanne on heikentynyt jo pitkän aikaa 2000-luvulla, ja silti tehdään hankkeita, joille ei ole riittävää kannattavuutta tulorahoituksen kautta, Puisto huomauttaa ja nostaa samalla esiin myös Finnveran tuntuvasti lisääntyneet takausvastuut.
Raskaita vastuita heikossa taloustilanteessa
Painetta talouteen luovat osaltaan EU-tason yhteisvastuut, joiden lista pitenee pitenemistään koronakriisin myötä. Näitä ovat koronakriisistä aiheutuvien työttömyysriskien hoitoon tarkoitettu SURE-tukijärjestelmä, takuurahasto, Euroopan vakausmekanismi EVM sekä talouden elpymisrahasto.
&#8211; Englannin pankki on ennustanut, että maa kohtaa pahimman laman 300 vuoteen! Hallituksen asenne yhteisvastuisiin on liian kevytmielinen.
Puisto varoittaa erityisesti lisäbudjettiin kirjatusta riskialttiista EU-takuurahastosta ja ennusti tappioiden olevan todennäköisiä.
&#8211; Vähintään täytyy siirtää päätöstä, ja silloinkin pitää olla vahvan ehdollinen päätös lähteä mukaan.
Ei elpymisrahastolle
Perustuslakivaliokuntaan kuuluva Puisto muistuttaa valiokunnan edellyttäneen Euroopan vakausmekanismin osalta asianmukaista ehdollisuutta tukien ehdoksi. Tällä tarkoitetaan tukia ottavien jäsenmaiden sitoutumista julkisen talouden tervehdyttämiseen.
&#8211; Muuten raha vaan otetaan ja saatetaan valuttaa toista kautta muualle kuin akuutteihin terveystoimiin, joihin se on tarkoitettu.
Kansanedustaja kehottaa välttämään niin kutsuttuun elpymisrahastoon liittymistä.
&#8211; Nimestään huolimatta kyseessä on käytännössä hanke laittaa liikkeelle yhteisvastuulliset eurobondit, jolloin yhteisvastuiden suuruusluokka liikkuu jo tuhansissa miljardeissa.

eurobondit

Heikki Koskenkylä varoittaa hätäilemästä EU:n talouskurisääntöjen uudistamisen kanssa: “Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu”

Italia on uudistumiskyvytön, joten maan pääministeri yrittääkin nyt muuttaa EU:ta – tavoitteena on rakentaa EU:sta lypsykone, joka tarjoilee rahalähetyksiä jatkossakin

Antikainen: Huijasiko pääministeri Marin Suomen osaksi tulonsiirtounionia?

Saksa hyytymässä, ilmapiiri kiristyy, riidat jatkuvia – Merkelin 16 vuoden liittokansleriaikana rakenneuudistukset joko virheellisiä tai jääneet tekemättä

Puisto varoittaa kasvavista EU-takausvastuista: ”Suomi jäämässä suurempien valtioiden heittopussiksi”

Uusimmat

Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Viikon suosituimmat

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa – seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen