Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Oppositio heräsi yllättäen puhumaan työperäisten maahanmuuttajien hyväksikäytöstä – Purra: ”Erikoista, yleensä ette suostu puhumaan lainkaan”

Leena Meri: Torjumme työriistoa puuttumalla juurisyihin – maahanmuuton tulorajat on pidettävä kunnossa

Iltalehti vihjailee Suomen eturivin USA-tutkijan muka valehtelevan – nimettömät lähteet haukkuvat

Garedew: Oppositio edistää Hamasin tavoitteita

Suomen Perusta maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmästä: ”Vain uusi väylä haittamaahanmuutolle”

Hallitus vahvistaa apteekkien roolia – Reijonen ja Rintamäki vaativat turvaa sivuapteekeille

AP: UNRWA:n työntekijöitä syytetään seksuaalisesta hyväksikäytöstä Gazassa

Ikäihmiset tyytyväisiä Kelan kokeiluun – 10 000 lääkärikäyntiä kolmessa viikossa

Jari Koskela: Alueellinen osaajapula ratkaistaan ensisijaisesti kotimaisin keinoin – ”Omat nuoret ja aikuiset saatava kiinni työhön ja koulutukseen”

PS-Nuoriso: Maahanmuuttajien orjuuttaminen lopetettava – tulorajoja nostettava reippaasti

Junnila: On tullut aika katsoa peiliin, Sofia Virta

Antikainen: Säästä meidät moraalisaarnaltasi, Sofia Virta

Päivän Pointti: Yle kippaa rahaa somalinkielisiin uutisiin joita juuri kukaan ei katso – yhdellä jaksolla surkeat 46 katsojaa

Demarien Razmyar väisteli kysymystä: Miksi Marin ei tunnustanut Palestiinaa?

Dosentti Markku Ruotsila Ylellä: Vasemmiston väkivalta kasvaa – kristityt eivät mellakoi

Riikka Purran kolumni: Mitä täällä oikein tapahtuu?

Teemu Keskisarja sananvapaudesta: ”Se, että jos joku pahoittaa mielensä, ei ole peruste tukkia toisen turpaa”

Keskisarja ja Salminen: Työperäisen maahanmuuton hillitön hinta – ”Suomi on konkurssissa”

Cancel-kulttuurin nousu ja tuho

Antikainen ja Garedew: Translaki kumottava

Humak

Opetusministeriö myönsi Humanistiselle ammattikorkeakoululle 180 000 euroa Baltzarin kehittämän ”kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan” tutkimushankkeeseen. Hankkeen loppuraportti oli erittäin kriittinen Baltzarin pedagogiikkaa kohtaan. Siitä huolimatta melkoinen siivu hankkeen budjetista päätyi Baltzarin ja hänen avustajansa taskuihin. 
Humanistisen ammattikorkeakoulun nykyinen rehtori Jukka Määttä kertoo Suomen Uutisille, että opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti vuonna 2011 tutkimushankkeen, jonka Humak toteutti.
&#8211; Baltzar ja hänen avustajansa olivat hankkeen ajan Humakin palkkalistoilla ja heidän palkkasummansa oli sivukuluineen yhteensä 76 000 euroa, rehtori Määttä kertoo.
Hankkeen kokonaisbudjetista meni siis 42 prosenttia, eli lähes puolet Veijo Baltzarin ja hänen avustajansa palkkoihin. Tämä siis lisänä siihen ainakin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/baltzar-on-kylpenyt-yhteiskunnan-rahahanojen-alla-selvitys-kertoo-millaiseen-setelisuihkuun-voi-paasta-kun-hakijalla-on-oikeat-aatteet-ja-arvovaltaiset-tukijat/">650 000 euron apurahapottiin</a>, jonka Baltzar ja Drom ry ovat onnistuneet vuodesta 2010 alkaen pumppaamaan itselleen eri tahoilta.
Täsmällistä Baltzarille ja tämän avustajalle maksettua kuukausipalkkaa rehtori Määttä ei pysty sanomaan.
&#8211; Sen on aikanaan määrittänyt esimies, eli tässä tapauksessa koulutusjohtaja.
Rehtori Määtän käsityksen mukaan Drom-yhdistykselle ei ole erikseen maksettu korvauksia esimerkiksi teatteriproduktioihin liittyen. Loput rahat (58 %) jäivät siis Humanistiselle ammattikorkeakoululle sen omien tutkijoiden palkkoihin ja muihin kustannuksiin.
Kuukausipalkka yhteensä 4 500 euroa
Hankkeen kokonaiskesto oli 11 kuukautta. Jos palkan sivukulut lasketaan kertoimella 1,5 niin Baltzarille ja hänen avustajalleen on maksettu palkkaa yhteensä 4500 euroa kuukaudessa. Tasan jaettuna tästä tulee sinänsä kohtuullinen 2 250 euroa/kk per nuppi.
Tämä palkka maksettiin siitä hyvästä, että Veijo Baltzar kirjoitti omaa &#8221;<a href="http://ntamo.blogspot.com/2012/03/veijo-baltzar-kokemuspohjainen.html">Kokemuspohjainen filosofia</a>&#8221; -kirjaansa ja avustaja avusti. Hankkeen kuluessa Baltzar toteutti myös <a href="https://www.drom.fi/jumala-on-suuri-2012">Jumala on suuri</a> -näytelmätuotannon ja piti omaa pedagogiikkaansa käsittelevän intensiivikoulutuksen, johon myös Humakin tutkijat osallistuivat.
Humak osoitti hankkeeseen kolme tutkijalehtoria, joilla oli tieteellisenä neuvonantajanaan uskontofilosofian professori, joka luki ja kommentoi tutkijalehtoreiden tekstejä. Tutkijalehtorit perehtyivät Baltzarin pedagogiikkaan lukemalla hänen kirjansa työversioita ja haastattelemalla näytelmäproduktion osallistujia.
Korkeat poliitikot tukemassa
Entinen pääministeri Paavo Lipponen toimi hankkeen suojelijana. Hanketta varten koottiin myös arvovaltainen &#8221;strateginen ohjausryhmä&#8221;, jonka puheenjohtajana toimi Veijo Baltzar itse.
Ohjausryhmään kuuluivat entinen pääministeri Paavo Lipponen, kansanedustaja Pekka Haavisto, nuorisoasiainneuvos Olli Saarela, professori Juha Sihvola (varalla professori Sami Pihlström), koulutusjohtaja Katariina Soanjärvi (Humak) ja teatterinjohtaja Reima Jokinen (Aleksanterin teatteri).
Tutkimuksen lopputulos: Yhteistyötä ei jatketa
Tutkimusraportin johtopäätöksissä tutkijat <a href="https://www.suomenuutiset.fi/baltzar-pedagogiikasta-kaavailtiin-koulutusvientituotetta-opetusministerio-mukana/">ilmaisivat</a> hyvin selväsanaisesti huolensa Baltzarin opetuksen eettisistä ongelmista. He olivat huolissaan siitä, että ohjaajan asema suhteessa opiskelijaan saattaa ilmetä vallankäyttönä ja manipulointina. Tutkijat puhuivat myös ”pedagogisen rakkauden” riskeistä.
– [..] esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla saattaa olla erityinen tarve vahvaan kasvattajaan ja turvalliseen aikuiseen, raportissa kirjoitetaan.
– Joitakin opiskelijoita kohdellaan erityisinä, toiset puolestaan ”leimataan” negatiivisesti ja heitä kohdellaan sen mukaisesti.
Lopputulos oli se, että Humak ja opetusministeriö eivät jatkaneet yhteistyötä Baltzarin kanssa kehitelläkseen Baltzar-pedagogiikasta koulutusvientituotetta. Baltzar itse kommentoi raporttia todeten sen olevan &#8221;länsimaisen kulttuurin mukaan teknisesti hyvin tehty, mutta osoittavan jälleen kerran valtaväestön kyvyttömyyttä uudistua&#8221;.
Mutta palkkarahat olivat siitä huolimatta jo Baltzarin taskussa.

Lähes puolet Baltzaria kritisoineen tutkimuksen budjetista meni Baltzarin palkkoihin

Drom ry:n ympärille kietoutunutta vyyhtiä on nyt purettu useita päiviä. Korkeat virkamiehet ja poliitikot ovat pyydelleet anteeksi tietämättömyyttään ja ymmärtämättömyyttään. On selvää, että järjestelmä petti pahasti, koska Baltzarin rahoitus jatkui ja nuorten tyttöjen suojelemiseksi ei tehty mitään. 
Suomen Uutiset otti yhteyttä opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoiseen kysyäkseen, vieläkö hän pitää Veijo Baltzarin pedagogiikkaa potentiaalisena suomalaisena <a href="https://www.suomenuutiset.fi/baltzar-pedagogiikasta-kaavailtiin-koulutusvientituotetta-opetusministerio-mukana/">koulutusvientituotteena</a>. Drom ry:n <a href="https://www.drom.fi/kkk">nettisivuilla</a> nimittäin mainitaan yhä Lehikoisen nimi Baltzar-pedagogiikan, eli &#8221;kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen kasvatuksen&#8221; suosittelijana.
&#8221;Suomen opetusministeriön kansiapäällikkö Anita Lehikoinen on todennut Veijo Baltzarin kehittämän ohjaus- ja opetusmetodologian potentiaaliseksi suomalaiseksi koulutusvientituotteeksi. Baltzar-pedagogiikan jatkokehittäminen on todettu edelläkävijähankkeeksi, jolla on merkittävät mahdollisuudet uudistaa eurooppalaisia yhteiskuntia vastamaan nykyajan tuomiin haasteisiin.&#8221;
&#8221;En tunnista sitaattia omakseni&#8221;
Kansliapäällikkö Lehikoinen vastasi Suomen Uutisille sähköpostitse.
&#8211; En tunnista sitaattia omakseni. En ole koskaan edes käynyt kyseisillä sivuilla, Lehikoinen kirjoittaa.
Lehikoinen suostuu kuitenkin myöntämään, että Humakin Baltzar-pedagogiikkaa käsittelevä tutkimusraportti tehtiin vuonna 2012 hänen toimeksiannostaan.
&#8211; Olin tuolloin ratkaisijana hankkeen käynnistämisessä, Lehikoinen myöntää.
Uusia tapoja vähemmistöjen kouluttamiseen
Nykyinen kansliapäällikkö Lehikoinen toimi vuonna 2011 Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluyksikön johtajana. Ilta-Sanomat <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000453543.html">kertoi</a> marraskuussa 2011 Baltzar-pedagogiikasta ja siitä käynnistetystä selvityksestä.
– Vähemmistöjen kouluttamiseen uusilla tavoilla on valtava tarve, sanoi silloinen korkeakouluyksikön johtaja Anita Lehikoinen Ilta-Sanomissa.
Kansliapäällikkö Lehikoinen sanoo Suomen Uutisille, että ei ole itse tutustunut kovinkaan läheisesti Baltzariin ja hänen toimintaansa.
&#8211; Olen muistaakseni tavannut hänet kerran Humakin hankkeen alkuvaiheessa.
&#8211; Olimme hyvin tyytyväisiä Humakin raporttiin ja sen selkeisiin johtopäätöksiin. Yhteistyö korkeakoulupuolella loppui, Lehikoinen kertoo.
Lehikoisen tyytyväisyyttä on kuitenkin vaikea uskoa, koska Anita Lehikoinen kuitenkin oli opetusministeriössä se henkilö, joka alun perin innostui Baltzarin pedagogiikasta niin paljon, että teetti siitä 180 000 euroa maksaneen selvityksen.
Demarien valtakausi opetusministeriössä
Opetusministerinä vuosina 2011–2013 toiminut Jukka Gustafsson (sd.) <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006321893.html">väittää</a> Ilta-Sanomille, ettei hänellä ole ”muistijälkeä” Humakin raportista. Gustafsson oli muuten se, joka <a href="https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/demari-saksii-sivistyst%C3%A4-%E2%80%93-l%C3%A4pivalaisussa-anita-lehikoinen">nimitti</a> demaritaustaisen Anita Lehikoisen kansliapäälliköksi vuonna 2013. Samoihin aikoihin SDP <a href="https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2014112418860011">kahmi</a> muutenkin valtaa opetusministeriössä.
– On rehellistä sanoa että kyllä siitä [Humakin raportista] myös johtopäätöksiä tehtiin, Gustafsson sanoo. Raportin seurauksena Baltzarin yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa ei jatkettu.
Se vielä olisi puuttunutkin, että Baltzar-pedagogiikasta olisi todellakin lähdetty jatkojalostamaan koulutusvientituotetta opetusministeriön myöntämällä miljoonabudjetilla, kuten alun perin varmaankin oli tarkoitus.
Monikulttuurisuuden edistämistä rahoitettiin raportin jälkeenkin
Mutta olivatko johtopäätökset riittäviä? Baltzarin saamaa rahoitusta ei katkaistu, vaan Drom ry sai jatkossakin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/baltzar-on-kylpenyt-yhteiskunnan-rahahanojen-alla-selvitys-kertoo-millaiseen-setelisuihkuun-voi-paasta-kun-hakijalla-on-oikeat-aatteet-ja-arvovaltaiset-tukijat/">runsaasti avustuksia</a> opetusministeriöltä ja myöhemmin Taiteen edistämiskeskukselta monikulttuurisuuden edistämiseen ja jopa &#8221;Veijo Baltzarin brändin&#8221; kansainvälisen tunnettuuden lisäämiseen.
Monet ovat arvelleet, että Baltzar olisi saanut avustusten myöntäjiltä positiivista erityiskohtelua vähemmistötaustansa takia. Ylen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11087931">kysyessä</a>, onko Baltzarin romanitaustalla ollut vaikutusta rahavirtoihin, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen vastaa suoraan: kyllä.
– Merkitys on ollut se, että hän on voinut hakea monikulttuurisuuden edistämiseen tarkoitettuja rahoja siinä ominaisuudessa, Lehikoinen vastaa Ylen toimittajalle.
Tyttöjen suojelemiseksi ei tehty mitään
Kaikkein oleellisinta on kuitenkin se, että nuorten suojelemiseksi ei tehty mitään. Humakin loppuraportin johtopäätökset <a href="https://www.humak.fi/uutiset/humak-kritisoi-baltzarin-pedagogiikkaa-jo-vuonna-2012/">kritisoivat</a> hyvin selkeästi Baltzarin pedagogiikkaa ja toimintatapoja. Siitä huolimatta opetusministeriössä ei ryhdytty toimiin Baltzarin alaikäisten ohjattavien suojelemiseksi.
Helsingin Sanomien Paavo Teittinen <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006320627.html">hiillosti</a> Anita Lehikoista ansiokkaasti tästä aiheesta. Lehikoinen kertoo, että opetusministeriössä ei oltu ymmärretty, että Dromin myöhemmätkin taideprojektit kärsisivät samanlaisista menettelytavoista.
&#8211; Siinä nostettiin esiin epäeettinen käyttäytyminen, mutta sieltä ei noussut suoraan esiin esimerkiksi seksuaalista häirintää, ja totta kai takakäteen katsoen siihen olisi jollain tavalla pitänyt puuttua, Lehikoinen sanoo HS:lle.
Viesti toiminnan epäeettisyydestä ei mennyt myöskään eteenpäin muille OKM:n osille, jotka rahoittivat Baltzarin toimintaa sen jälkeen.
Minna Sirnö pyytää anteeksi
Baltzarin toimintaa rahoitti muun muassa Taiteen edistämiskeskus (Taike). Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) nimitti eduskunnasta kevään 2011 vaaleissa pudonneen Minna Sirnön Taiken johtajaksi maaliskuussa 2012. Sirnö lopetti tehtävässään vuonna 2018 ja on nostanut sen jälkeen sopeutumisrahaa, kertoo <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4327585a-5016-4791-b56b-6d174b053623">Iltalehti</a>. Sirnö myös myönsi Veijo Baltzarille täyden taiteilijaeläkkeen maaliskuussa 2017. Eläke on 1 363,50 euroa kuukaudessa.
Minna Sirnö on pyytänyt <a href="https://twitter.com/Minna_Sirno/status/1199116466211237888">Twitter-päivityksessään</a> anteeksi Baltzarin uhreilta.
&#8211; Esitän anteeksipyyntöni Baltzarin ja Drom ry:n uhreille. Pahoittelen, että Taiken johtajana ollessani Taike tuki päätöksilläni toimintaa, mihin nykytiedolla on mitä ilmeisemmin liittynyt nuorten ja naisten hyväksikäytöä.
Sirnö vetoaa siihen, että ei tiennyt.
&#8211; Päätöksiä tehdessäni minulla tai päätöksen esittelijällä ei ollut tiedossa ministeriön selvitystä eikä sen sisältöä, emmekä myöskään ymmärtäneet etsiä käsiimme sinänsä julkista asiakirjaa. Tieto epäeettisestä tai lainvastaisesta toiminnasta olisi vaikuttanut päätöksiini, Sirnö kirjoittaa.
Hakemustehtailua
Sirnön jälkeen Taiteen edistämiskeskuksen johtajaksi nousi Paula Tuovinen. Hän luonnehtii <a href="https://twitter.com/paulatuo/status/1199068479124647936">Twitterissä</a> Drom ry:n toimintaa &#8221;hakemustehtailuksi&#8221;.
&#8211; Drom ry on tehtaillut hakemuksia sekä julkiselle että yksityiselle puolelle monenlaisiin ja monitaiteisiin projekteihin. Hakemukset ovat olleet sinänsä hyvin tehtyjä ja mm. Taikesta saadut avustukset asiallisesti selvitettyjä.
-Hakemustehtailua voi tehdä jos sen osaa ja on röyhkeyttä. Meidän kulttuurin tukijärjestelmä on niin sirpaleinen että tällainen on mahdollista, Tuovinen kirjoittaa.
Nykyinen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006321817.html">lupaa</a>, että ministeriö käy ”juurta jaksain” läpi kaikki Baltzarin toimintaan myönnetyt tuet. Kehitteillä on myös yhteinen avustusjärjestelmä, jonka on määrä parantaa tiedonkulkua koko valtionhallinnossa.

Baltzarin hakemustehtailu sai jatkua – opetusministeriö ei välittänyt tutkimusraportista