Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Junnila: Terroristijärjestöt riisuttava aseista tavalla tai toisella

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Elomaa: Sodissa kaatuneiden muistotaulut palautettava kouluihin

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

Kaipola

Perussuomalaiset syyttivät hallitusta kyselytunnilla teollisuuden kilpailukyvyn ja työpaikkojen kurittamisesta. Syiksi perussuomalaiset kertoivat muun muassa verotuksen ja liian kireät ilmastotoimet. Viimeisimpänä teollisuuden takaiskuna Stora Enso ilmoitti sulkevansa Kemin Veitsiluodon tehtaan.

&#8211; Ensin lähti Kaipola. Sitten Naantalin jalostamo raksittiin pois kartoilta ja Nesteen miljardi-investoinnit menivät Hollantiin. Nyt pääministerin hehkuttama vihreä siirtymä iski Kemiin, ja Stora Enso sulkee Kemin Veitsiluodon paperitehtaan. Kaupungin suurin työllistäjä on pian historiaa ja yli 600 työtöntä tätä päivää, perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa luetteli.
&#8211; Mikä on hallituksen viesti tulevaisuuden näkymistä vielä toistaiseksi täällä toimiville yrityksille? Nämä tehtaiden alasajot on saatava loppumaan, ja Suomen on pystyttävä olemaan yrityksille parempi vaihtoehto, Elomaa painotti.
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee tukitoimia
Pääministeri Sanna Marin (sd.) myönsi Stora Enson päätöksen olevan kova isku Kemin alueelle. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee Marinin mukaan jo tukikokonaisuutta alueen tueksi ja muistutti, että Metsä Group investoi alueelle.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) lisäsi, että alueen työttömäksi jäävät pyritään saamaan suoraan muihin töihin muun muassa uudelleenkoulutuksen kautta.
Hallitus ei kuuntele edes omiaan
Elomaa totesi, ettei punavihreän hallituksen vahvuus ole päätösten seurausten arviointi. Elomaan mukaan hallitus ei kuuntele edes omiaan, sillä valtioneuvoston selvityksessä juuri todettiin Suomen muita EU-maita kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan olevan työllisyydelle haitallista.
&#8211; Yritykset seuraavat tarkkaan poliittisia päätöksiä ja arvioivat jatkuvasti niiden vaikutuksia toimintaansa useimmiten talous edellä. Marinin hallitus tekee aatteen palolla ilmastopolitiikkaa ja on toimissaan kovin joustamaton.
&#8211; Mikä on hallituksen arvio tämän vaalikauden ilmastotoimien vaikutuksista Suomen talouteen ja työllisyyteen, ja mihin seikkoihin arvio perustuu? Onko hallituksella selkärankaa myöntää politiikkansa haitalliset vaikutukset kotimaiseen teollisuuteen? Esimerkiksi turpeen tuotannon nopea alasajo on pohjanoteeraus, Elomaa sivalsi.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) käänsi kysymyksen päälaelleen ja vastasi, ettei sellaista laskelmaa ole, jossa ilmastopolitiikan investointeja lisäävät vaikutukset olisi tarkkaan arvioitu. Veitsiluodon tehtaan lakkautus ei Vanhasen mukaan kuitenkaan liity ilmastopolitiikkaan vaan paperin kysynnän laskuun.
&nbsp;

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Vihreä siirtymä kylvää tuhoa teollisuuden parissa

Ensin Kaipola. Nyt Naantali. Hallituksen vahvuus ei ole laskeminen. Vaikuttaa siltä, että hallitus päättää Suomen kannalta isoista asioista sivuuttaen esimerkiksi taloudellisten vaikutusten arvioinnin, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaa.

Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaan mielestä hallitus tekee päätöksiä vain aatteen palolla ja unohtaa, että kaikella on hintalappu ja maksaja.
&#8211; Vastuullinen päätöksenteko edellyttää seurausten perusteellisempaa arviointia. Yritykset seuraavat Suomen poliittista päätöksentekoa tarkkaan ja se vaikuttaa olennaisesti myös niiden tulevaisuutta koskeviin päätöksiin. Hallituksen viesti on ympäristötoimien osalta ollut varsin selkeä. Suomi tulee tekemään varsin joustamattomasti ympäristötoimia, joista monet heijastuvat vahvasti niin pienempien kuin suurempienkin yritysten toimintaan.
Tiukat ympäristötavoitteet käyvät kalliiksi
Pörssiyhtiöt pyrkivät tuottamaan voittoa omistajilleen.
&#8211; Nesteen päätös Naantalin jalostamon kohtalosta perustuu euromääräisiin laskelmiin toiminnan kannattavuudesta tulevaisuudessa. Toisin kuin hallitus, pörssiyrityksen johto tekee päätöksensä numeroiden perusteella. Tilanne on kaikin puolin äärimmäisen ikävä Suomelle, Varsinais-Suomelle, Naantalille ja ennen kaikkea työpaikkansa mahdollisesti menettäville ihmisille sekä heidän perheilleen.
&#8211; Nesteen tapauksessa päätöksessä on kyse kysynnän laskun ja tulevaisuuden investointitarpeen pohjalta tehty ratkaisu. Mitä sitten hallituksen poliittisilla linjauksilla on tekemistä jalostamon sulkemisuhan kanssa? Tiukat ympäristötavoitteet vaikuttavat selvästi tulevaisuuden näkymiin öljynjalostuksen toimialalla. Lisäksi nousevat logistiikka- ja energiakustannukset eivät ainakaan kannusta kalliisiin lisäinvestointeihin. Julkisuudessa on ollut esillä myös näkemys, että päästörajat ja ympäristölupa ratkaisivat Naantalin jalostamon kohtalon, Elomaa toteaa.
Hallitus kompuroi työllisyyden kanssa
Elomaa mielestä hallituksella ei ole koronakriisin keskellä yksinkertaisesti varaa tehdä yritysten kannattavuutta nakertavaa politiikkaa.
&#8211; Hallitus kompuroi tällä hetkellä työllisyystavoitteensa kanssa. Jos Naantalista katoaa 470 työpaikkaa, vaikeutuu työllisyystavoitteeseen pääseminen entisestään.
&#8211; Pääministeri Sanna Marin arvosteli Kaipolan paperitehtaan sulkemispäätöksen jälkeen kovasti ratkaisua ja sen ajoitusta. Hallituksessa olisi ymmärrettävä, että pörssiyhtiöt elävät omaa elämäänsä, jonka toimivuuteen hallitus valinnoillaan voi olennaisesti vaikuttaa. Ei ole järkevää ensin ajaa liian kunnianhimoisella ympäristöpolitiikalla yrityksiä vaikeuksiin ja sitten päivitellä, että kui ne ny sillai sulkevat tehtaat ja ihmiset jäävät työttömäksi.
Suomi velkaantuu tukemalla muita
Elomaa korostaa, että juuri nyt jokainen työpaikka on äärimmäisen tärkeä.
&#8211; Hallituksen omistajaohjauspolitiikan linja rahoittaa punavihreitä päätöksiään myymällä pörssiomistuksia saattaa pääministerin näkyvän puuttumisen pörssiyhtiöiden toimiin hieman outoon valoon. Omistaja voi vaikuttaa. Samaan aikaan kun Suomessa tehtaat lyövät lappuja luukuille ja ihmiset jäävät työttömiksi, EU:n elpymispakettiin syydetään miljardeja euroja.
&#8211; Olen saanut lukea lehdistä, että hallituksen ensi vuoden budjetti on yli 10 miljardia alijäämäinen. Otamme siis velkaa ja samanaikaisesti tuemme miljardeilla muita EU-maita. Tämä on todella väärin suomalaisia kohtaan. Hallituksen olisi ensiarvoisen tärkeää muistaa, että sen tehtävä on Suomen edun ajaminen, ei esimerkiksi Italian, Elomaa painottaa.

Elomaa: Samaan aikaan kun Suomessa tehtaat lyövät lappuja luukuille ja ihmiset jäävät työttömiksi, EU:n elpymispakettiin syydetään miljardeja euroja

Perussuomalaiset vaati tänään kyselytunnilla hallitukselta toimia kotimaisten yritysten toimintaolojen parantamiseksi. Toimenpiteinä perussuomalaiset esitti muun muassa polttoaineverojen korotusten perumista.

&#8211; Tulevaisuuden näkymien vuoksi Jämsässä sijaitseva Kaipolan tehdas ollaan sulkemassa. Hallitus toteutti juuri ennätysmäisen polttoaineverojen korotuksen. Syitä metsäteollisuuden tilanteeseen ovatkin kiilusilmäinen ilmastopolitiikka ja jatkuvasti kasvava verorasitus. Istuva hallitus ei ainakaan helpota ennustettavuutta, perussuomalaisten kansanedustaja Jukka Mäkynen moitti.
Mäkynen huomautti, että hallitus ajaa päätöksillään kilpailukykyä polvilleen ja tuotanto siirtyy halpamaihin, jossa ympäristöstä ja työvoimasta ei välitetä.
&#8211; Aiotteko te parantaa suomalaisten ostovoimaa ja teollisuuden kilpailukykyä? Käykö, että ensitöiksenne perutte tekemänne ennätyksellisen polttoaineveron korotuksen? Mäkynen kysyi.
Sähköveron lasku perussuomalaisten tavoite
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei vastannut polttoeineveronkorotusta koskevaan kysymykseen, mutta huomautti, että hallitus on laskemassa teollisuuden sähköveroa EU:n minimitasolle. Tämä on ollut monta vuotta perussuomalaisten tavoite muun muassa vaihtoehtobudjetissa.
&#8211; Yhden pitkäaikaisen perussuomalaisten tavoitteen hallitus on tosiaan toteuttamassa: teollisuuden sähköveron lasku EU:n minimitasolle. Mutta kun toisesta päästä te kiristätte ruuvia vielä lujempaa, niin hyöty jää pakkasen puolelle! Mäkynen totesi.
Mäkynen lisäsi, että kasvavalla verorasituksella kerättyä kakkua jaetaan hallituksen toimesta haittamaahanmuuton kustannuksiin, kehitysapuun ja Etelä-Euroopan maiden veroalennusten rahoittamiseen. Perussuomalaiset olisivat käyttäneet näitä varoja suomalaisten ostovoiman ja kilpailukyvyn tukemiseen.
Lisää työtä ja ostovoimaa oikealla politiikalla
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio painotti, että valtion tavoitteena on oltava kansalaisten ostovoiman parantaminen.
&#8211; Nykyään Suomessa liian moni työssäkäyvä elää ahtaasti ja ajaa vanhalla autolla. Näiden töitä niska limassa tekevien suomalaisten ostovoimaa on parannettava. Sen sijaan tämä vihervasemmistolainen veronkorotuspolitiikka syö sitä ostovoimaa ja se yritysten kilpailukykyä. Vihervasemmistolainen tuhlailu valtion tasolla taas lisää painetta sille, että veroja täytyy korottaa, Tavio perusteli.
Tavio vaati siirtymistä vihervasemmistolaisesta talouspolitiikasta perussuomalaiseen työtä ja yrittäjyyttä kannustavaan politiikkaan.
&#8211; Onko hallituksella mitään aikomuksia lähteä reiluihin veronkevennyksiin, kuten ansiotuloverojen kevennyksiin, jotta saataisiin lisää ostovoimaa? Tavio kysyi.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ei lupaillut tällaisia kevennyksiä.

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Hallitus ajaa kilpailukykyä polvilleen – “Syinä kiilusilmäinen ilmastopolitiikka ja kasvava verorasitus”

Metsäyhtiö UPM:n ilmoitus Jämsässä sijaitsevan Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta on noussut valtakunnan ykkösuutiseksi lähipäivinä sekä UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen avoimen kirjeen että pääministeri Sanna Marinin (sd.) UPM:n toimintaan kohdistaman kovasanaisen kritiikin vuoksi.
 
&#8211; Tehtaan sulkemista perustellaan ulkoisten kustannusten nousulla, mutta pääministeri Sanna Marin ei vaikuta huomaavan mitään yhteyttä veronkorotuksilla ja tuotannon siirtämisellä halvempiin maihin. Sekä polttoaineveron nosto että turpeen energiakäytön rajoitukset nostavat teollisuuden kustannukset pilviin. Nyt menetetään 450 työpaikkaa. Montako lähtee, kun seuraava tehdas siirtää tuotantonsa muualle?perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kysyy.
Suomen päästötavoitteet pelkkää viherpesua
Polttoaineveroa korotettiin viimeksi elokuun alussa, mikä nostaa sekä dieselin että bensiinin litrahintaa lähes 7 sentillä.
&#8211; On täysin järjetöntä korottaa polttoaineveroa maantiekuljetuksista riippuvaisessa maassa. Pitkistä etäisyyksistä johtuen logistiikkakustannukset hipovat pilviä ja jatkuvat veronkorotukset heikentävät yritysten kilpailukykyä kilpailijamaihin verrattuna entisestään. Maantiekuljetukset eivät ole huviajelua, vaan korkeammat kustannukset siirtyvät raaka-aineiden hintoihin ja lopulta kuluttajien ja asiakkaiden maksettavaksi.
&#8211; Globaalissa mittakaavassa Suomen päästötavoitteet ovat pelkkää näpertelyä ja viherpesua, Antikainen huomauttaa.
Valtava isku pienelle paikkakunnalle
Kaipolan paperitehdas on Suomen ainoa sanomalehtipaperin valmistaja, joten tehtaan alasajo vaikuttanee myös useisiin mediataloihin sekä alihankkijoihin.
&#8211; Tehtaan sulkeminen on valtava isku pienelle paikkakunnalle ja sen välilliset vaikutukset osuvat satoihin ihmisiin työnsä menettävien lisäksi. Koko kunnan elinvoimaisuus on vaarassa.
&#8211; Jämsää ei saa jättää yksin vaikean tilanteensa kanssa, vaan kaupunki tarvitsee ehdottomasti tukipaketin valtiolta selvitäkseen tästä, Antikainen vaatii.
Hallitus kääntänyt selkänsä yrittäjille
Moni muukin kunta joutuu kuitenkin vielä kokemaan vastaavaa, ellei hallitus tee täyskäännöstä politiikassaan.
&#8211; Hallitus ei tunnu ymmärtävän, kuinka tärkeää työllisyyden nostaminen on Suomen tulevaisuuden kannalta. Sen sijaan, että hallitus panostaisi siihen, että Suomessa on kannattavaa yrittää ja työllistää tulevaisuudessa, hallitus tuntuu keskittyvän moittimaan yrityksiä ja yrittäjiä.
&#8211; Hallituksen tulisi alentaa yritystoiminnan kustannuksia eikä lisätä veroja, jotta luottamus suomalaiseen päätöksentekoon palautuisi. Jos näin ei tehdä, Kaipolan tehtaan sulkeminen on vasta alkua ja Marinin hallitus jättää perinnöksi suomalaisille massatyöttömyyden, valtavan velkataakan ja köyhyyden, Antikainen varoittaa.

Antikainen: ”Aikooko Marinin hallitus jättää perinnökseen suomalaisille massatyöttömyyden ja köyhyyden?”

UPM suunnittelee Kaipolan paperitehtaan pysyvää sulkemista Suomessa. Yhtiö kertoo asiasta <a href="https://www.upm.com/fi/tietoa-meista/medialle/tiedotteet/2020/08/upm-suunnittelee-toimintojen-tehostamista-kilpailukyvyn-varmistamiseksi/">tiedotteella</a>. 

Tehtaan pysyvä sulkeminen on tarkoitus toteuttaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Suunnitelma koskee kolmea paperikonetta, ja se vaikuttaa noin 450 työpaikkaan.
Lisäksi yhtiö suunnittelee Shottonin paperitehtaan myyntiä Walesissa sekä UPM Communication Papersin liiketoimintatiimien toiminnan tehostamista. UPM suunnittelee tehostamisjärjestelyjä myös UPM Biorefining- ja UPM Specialty Papers -liiketoiminta-alueilla. Järjestelyt koskevat yhtiön suomalaisia sellutehtaita, UPM Metsää ja UPM Tervasaaren tehdasta. Päätökset lopullisen suunnitelman toteutuksesta tehdään yt-neuvottelujen päätyttyä.
UPM perustelee toimia paino- ja kirjoituspaperien kysynnän pitkäaikaisella laskulla ja talouden näkymien heikentymisellä.
&#8211; Tänä vuonna COVID-19 -pandemiasta seuranneet sulkutoimet aiheuttivat äkillisen kysyntähäiriön paino- ja kirjoituspaperien markkinoilla. Vaikka näiden paperilaatujen kysynnän normalisoitumisesta on joitain varhaisia merkkejä sulkutoimien rauettua, maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet, yhtiö kertoo.
UPM:n mukaan nyt toimet vaikuttavat toteutuessaan kaikkiaan noin 840 työpaikkaan, joista valtaosa on Suomessa.