Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Teollisuusliiton Lehtonen kutsuu maahanmuuttajia voimavaraksi – luvut kertovat toista

Perustuslakivaliokunta puoltaa rajaturvallisuuslain jatkoa – vihervasemmisto asettui poikkiteloin itärajan turvaamiselle

Vigelius vaatii paperittomille paluulippua oleskeluluvan sijaan: ”Laittomasti maassa? Silloin kotimaa kutsuu”

Koponen kokoomuksen maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta: ”Voiko äänestäjä edelleenkään tietää, saako kokoomusta äänestämällä Kalevan vai Keto-Huovisen linjaa?”

PS-Nuoriso: Kokoomuksen ja RKP:n on asetettava suomalainen autoilija ilmastokiihkoilun edelle

Huru kehuu jäänmurtajauudistusta: Päätös parantaa kansallista huoltovarmuutta

Strandman pöyhii THL:n miljoonabudjettia: ”Veronmaksajan euroille on saatava vastinetta”

Seppänen: Jäänmurtajien sijoittaminen Kemiin on tärkeä päätös Lapin teollisuudelle ja pohjoisen huoltovarmuudelle

Sisäministeri Mari Rantanen vaatii täysjarrutusta: ”Pysäyttäisin maahanmuuton hetkeksi”

Britannia syyttää Iranin vallankumouskaartia iskusuunnitelmasta Fairfordin lentotukikohtaan – Suomi mukana tuomitsemassa Iranin terrori- ja sabotaasioperaatioita

Greta Thunberg hilluu jo Pariisissa – ilmasto ja Gaza unohtuivat

Elina Hiltusen islamkritiikki vaiennettiin kokoomuksessa: ”Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka aidosti välittää sananvapaudesta”

Lapsensa murhannut mies vaihtoi Ruotsissa sukupuolta – pääsi naisvankilaan ahdistelemaan ja herättämään pelkoa

Purra oikoo kokoomuksen bensaväitteitä: Se ainoa vaikuttava bensan hintaa laskeva toimi ei ole kokoomukselle ja RKP:lle mitenkään käynyt

Antikainen: Osa suomalaismepeistä puolusti terroristeja – ”Ei tätä voi ymmärtää”

The Economist varoittaa instituutioihin leviävästä islamismista – vaatii poliittiselta keskikentältä rohkeutta

Perussuomalaiset ja Leena Meri laittoivat lopun rikollisten hyysäämiselle – katso 23 kohdan lista

Bergbom sanasodassa kokoomusedustajan kanssa – harhaanjohtava lainaus vaihtui ilmastonmuutosdenialismisyytöksiin

Ilmastokiihko ja maahanmuuttointoilu sivussa VM:n virkapuheenvuorossa – Purra kiittää realismista

Ranskan kaaos levisi Belgiaan – autot tulessa ja poliisit kivisateessa Brysselin mellakoissa

kasvun hallinta

Suomen vieraskielinen väestö on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja kasvaa todella nopeasti. Kasvu on kuin luonnonvoima, johon ilmeisesti on vain sopeuduttava. Haastavaa se tulee olemaan ja monestakin syystä.

Helsingin kaupunginkanslian tuore julkaisu Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2022–2040 pyrkii kertomaan tilastotieteen keinoin vieraskielisen väestön määrän kasvusta pääkaupunkiseudulla ja ylipäätään Uudellamaalla. Julkaisu on tehty Helsingin, Espoon ja Vantaan sekä Uudenmaan liiton yhteistyönä.
Suomen vieraskielinen väestö keskittyy Uudenmaalle, sillä jo vuoden 2022 alussa 58 prosenttia koko maan vieraskielisistä asui tässä maakunnassa.
<a href="https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/23_08_31_Tilastoja_5.pdf">Ennuste</a> perustuu yleisesti käytettyyn demografiseen väestöennustemalliin, jossa huomioidaan syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Kyseiset väestömuutostekijät on käsitelty ennusteessa alueittain ja kieliryhmittäin.
Kasvun hallinta hakusessa
Vieraskielisen väestön kasvu esitetään ikään kuin annettuna, luonnonvoimana, joka vain lampsii pääkaupunkiseudulle ja johon on sopeuduttava niin pitkälle eväät riittävät. Ei tarvitse olla Mensan jäsen nähdäkseen, että muutoksen vauhti on vaikeasti hallittavissa.
Mistä löytyvät vuoteen 2030 mennessä asunnot 111 000 uudelle pääkaupunkiseudun asukkaalle, joiden varallisuus ei välttämättä riitä asunnon ostoon eikä aina vuokraankaan? Näin tilanteessa, jossa asuntorakentaminen on syöksymässä lamaan ja toipuu aikaisintaan vuosikymmenen lopulla.
Mistä taloustaantumassa löytyvät rahat henkilöstö koulutus-, terveys-, ja sosiaalipalveluille, joita kymmeniä kieliä puhuva aktiivi-ikäinen väestö lapsineen tarvitsee myös omalla äidinkielellään? Miten hallitaan muutokset ja jännitteet, joita eri puolilta maailmaa tuleville kansan- ja uskontoryhmien välille väistämättä kehittyy?
Ja miten reagoi käsittämättömän nopeaan muutokseen kantaväestö, jolle on jäämässä sopeutujan ja maksajan osa? Vai onko kyse ainoastaan poliittisesti ja maailmankatsomuksellisesti perusteltavissa olevasta tapahtumasarjasta? Väestöpohjan muutos tulee varmasti näkymään vähintäänkin kunnallisvaaleissa.
Vale, emävale, tilasto
Tilastoa ja numeroita sekä ennusteita Helsingin julkaisusta löytyy, mutta yhteenvetojen tulkintaan tarvittaisiin meille asiaan vihkiytymättömille enemmän selkokieltä.
Tilastotiede on osaavissa käsissä mahtava ase. Esimerkkinä oheinen, sanalliseen muotoon puettu matemaattinen pähkinä:
Vuonna 2030 vieraskielisiä ennustetaan Helsingissä olevan 154 700 henkeä, kun vuoden 2022 alussa määrä oli 114 100 henkeä, eli 40 000 henkeä enemmän. Espoossa ja Vantaalla kasvu on kuitenkin vielä nopeampaa: näiden kaupunkien yhteenlaskettu vieraskielisten määrä ylittää viidenneksellä Helsingin vieraskielisten määrän kuluvan vuosikymmenen lopussa.
Maailma muuttuu jne…
Arvoituksen ratkaisu saattaa löytyä toisaalta julkaisusta. Siellä nimittäin kerrotaan, että vuonna 2030 Espoossa ennustetaan pitävän majaansa 95 000 ja Vantaalla 91 000 vieraskieliseksi luokiteltua henkilöä.
<a href="https://www.espoo.fi/fi/vaesto">Espoossa</a> oli vieraskielisiä asukkaita vuoden 2022 toukokuun lopussa 69 870, mikä on 22,6 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa tammi-toukokuun väestönkasvusta oli yli 80 prosenttia. <a href="https://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/vantaan-ja-espoon-vieraskielisten-maara-tulee-kasvamaan-helsinkia-nopeammin">Vantaalla</a> vieraskielisten määrä oli 55 000 henkilöä ja 24,8 prosenttia koko väestöstä vuoden 2022 alussa.
Ennuskauden lopussa suurimmat vieraskielisten ryhmät muodostuvat pääkaupunkiseudulla Lähi-idän, Pohjois-Afrikan, Aasian sekä Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvista asukkaista. Nämä kieliryhmät olivat suurimmat myös vuoden 2022 alussa. Viron kieltä puhuvat paljolti poistuvat Suomesta.

Vieraskielisten määrä voimakkaassa kasvussa pääkaupunkiseudulla – kasvun hallinta hakusessa

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>