Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

SAK kritisoi EK:n maahanmuuttotavoitetta – nyt liitto vaatii EK:n kanssa lisää ulkomaista työvoimaa

Useissa kaupungeissa tuhansien eurojen tukia vain ulkomaalaisten työllistämiseen – Vigelius: ”Laillistettua syrjintää”

Espoo kielsi kasvot peittävän pukeutumisen kouluissa ja päiväkodeissa

Junnila suomii julkisia kilpailutuksia: Vantaa ja Tampere hylkäsivät halvemmat suomalaiset ratikat

Republikaaneille murskatappio vaaleissa – Trump aikoo tehdä demokraattien kanssa diilejä

Jonna Kiiskinen on Vuoden Poliisi 2026 – sisäministeri Rantanen: ”Poliisityön vahvuus syntyy luottamuksesta”

Antikainen iloitsee Joensuun lentopäätöksestä: ”Kyse on maakunnan työpaikoista ja toimeentulosta”

Ministeri Ranne iloitsee Finnairin päätöksestä – suomalaisyhtiö pelastaa viisi maakuntakenttää markkinaehtoisesti

SDP:ssa eripuraa peruskoulun kansallisista kokeista: Yksi edustaja kaipaa tietoa, toinen torjuu – myös OAJ vastustaa

Purra peräänkuuluttaa järkeä Helsingin Hanasaaren voimala-alueen uusiokäyttöön

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava 

Psykologi selittää woken sekä maahanmuuttosokeuden – narsismi mädätti kulttuurin ja some nuorten aivot

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”

Tynkkynen jyrähtää kokoomuksen Sirpa Pietikäisen vihervasemmistolaisesta äänestyslinjasta EU:ssa

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana

Poliisi otti useita huumerikoksista epäiltyjä kiinni Helsingin Puhoksen ostoskeskuksessa – Tynkkynen: ”Puhos on oikeasti menetetty”

Ay-liikkeen Israel-boikotti jakaa jäsenistöä – kritiikki kohdistuu politikointiin

Sitran aika on ohi – miljardi kuuluu Suomen tulevaisuuteen, ei pysyvälle ajatusklubille

Fingo vääristelee kehitysavun tuloksia – faktantarkistus sangen valikoivaa

Oikeusministeri Meri: Islannin malli Suomeen – perussuomalaisten on oltava seuraavassa hallituksessa viemässä asia maaliin

Kielikokeilu

Perussuomalaisten vaatimuksesta vuoden 2015 hallitusohjelmaan kirjattu kielikokeilu, jonka puitteissa pieni määrä koululaisia oli tarkoitus vapauttaa pakollisesta ruotsin opiskelusta, näyttäisi olevan kuivumassa kokoon. Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila näkee kokeilun epäonnistumiselle useita syitä.

Näillä näkymin kokeiluun on osallistumassa noin 450 oppilasta, mikä ei ole lähelläkään alkuperäistä 2 500 oppilaan tavoitetta. Se on erittäin huono tulos ja syitä kokeilun vesittymiseen löytää etsimättäkin. Suurin syy epäonnistumiselle oli se, etteivät kokeilun ehdot olleet sellaisia, että vanhemmilla olisi ollut mahdollisuuksia nähdä sitä myönteisenä hankkeena.
&#8211; Isoin ongelma oli se, ettei kokeiluun osallistuvia suoraan vapautettu ruotsin opiskelun vaatimuksesta korkeakouluissa ja yliopistoissa, vaan asia jätettiin näiden oppilaitosten harkittavaksi. Käyttäisin sanaa kaksoisviestintä, eli tehdään kokeilu, mutta laaditaan kokeilun säännöt sellaisiksi, ettei siihen osallistuminen innosta, kertoo Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila.
Käsijarru päällä
Syitä kielikokeilun vähäiseen suosioon voidaan hakea myös poliittisista puolueista, joista vain hyvin harvalla tuntuu olevan aitoa mielenkiintoa kielipolitiikan muuttamiseksi. Myös opetus- ja kulttuuriministeriöllä on ollut kokeilun kanssa käsijarru päällä, koska mistään vaatimuksista ei olla valmiita joustamaan.
&#8211; Jos kielipolitiikkaa halutaan oikeasti lähteä muuttamaan, pitää luopua yliopistojen ja korkeakoulujen asetuksista, jotka edellyttävät pakollista ruotsin opiskelua. Ruotsin opiskelu ei saisi olla tutkinnon saamisen ehto. On myös kohtuullista, että julkisten tehtävien ja virkojen yleisistä kelpoisuusehdoista poistetaan vaatimus osata ruotsia. Osaamisen vaatimus tulee sen sijaan määritellä todellisen tehtäväkohtaisen osaamistarpeen pohjalta.
&#8211; Ruotsin osaamista voitaisiin edellyttää esimerkiksi kaksikielisissä kunnissa, mutta ei yleisellä tasolla kaikilta. Myös ajatus, että ruotsin osaaminen kuuluu yleissivistykseen, on vanhentunut, Rostila pohtii.
Näillä ehdoilla kokeilun tavoitteet eivät toteudu
Kielikokeilun tarkoituksena oli pyrkiä selvittämään, voisiko suomalaisten yksipuoliseksi todettua kielitaitoa monipuolistaa lisäämällä ruotsin vapaaehtoisuutta. Asian selvittäminen tällä kokeilulla ei onnistu. Suurin syy kokeilun saamaan vähäiseen mielenkiintoon on siinä, että osallistujille ei selvästi luvattu ruotsin osaamisvaatimuksista luopumista yliopistoissa ja korkeakouluissa.
&#8211; Harvassa lienevät sellaiset vanhemmat, jotka varmuudella tietävät, etteivät heidän lapsensa koskaan mene yliopistoon, korkeakouluun tai julkisen sektorin tehtäviin. Kokeilun ehdot olivat sellaiset, että ruotsin poisvalinta näyttää tyhmältä. Vapaaehtoisuuden lisäämisen vaikutuksia ei pystytä siten selvittämään, Rostila toteaa.
Ruotsin asemalla pitkät perinteet
On paljon historiallisia syitä sille, miksi ruotsin kielellä on perinteisesti ollut Suomessa tietty asema. Toisen maailmansodan jälkeen luovuttiin kieliopetuksessa käytännön kysymyksistä ja luotiin pohja pohjoismaiselle identiteettipolitiikalle, jossa määriteltiin, mitä kieliä suomalaisten pitää osata. Kuskin paikalla istui tuolloin muiden muassa RKP.
&#8211; Se oli kylmän sodan aikaa, ja kehitys jatkui aina Neuvostoliiton romahtamiseen saakka, jolloin vasta alettiin pikku hiljaa kyseenalaistaa, onko ruotsin kielen osaaminen välttämätöntä kaikille suomalaisille. Ei voi olla minkäänlaisen käytännöllisen politiikan lähtökohtana, että järjestelmää pidetään yllä välittämättä kansalaisten tarpeista. Asiassa on esiintynyt myös epävirallista painostusta Ruotsin taholta jo vuodesta 1968 lähtien, jota Suomessa on myötäilty, Rostila kertoo.
Aika on ajanut vanhanaikaisen ja jäykän kielipolitiikan ohi
On muistettava myös, että korkeampi suomenkielinen opetus on Suomessa historiallisesti hyvin nuorta. Kun suomenkielistä opetusta ei 1800-luvulla ollut, puhui sivistyneistö ruotsia. Vasta vähitellen, suomalaisuusliikkeen toiminnan tuloksena, tuli suomen kielestä sivistyksen kieli.
Vastaavasti suomenkielisten suhde ruotsin kieleen on luonnollisen kehityksen tuloksena muuttunut. Ruotsista on muodostunut käytännössä vieras kieli. Tämä on ymmärrettävää, kun suomenkielisillä alueilla ruotsin puhujat ovat harvassa. Ruotsin asemalla on Suomessa pitkät perinteet, mutta nyt olisi jo aika siirtyä ajan vaatimuksia vastaavaan joustavaan kielipolitiikkaan.
&#8211; Ei voi olla niin, että valtio määrittelee ruotsin osaamisen osaksi suomalaisuutta. Aika on ajanut sellaisen ohi. Kun sosialismikin on romahtanut, ei kylmä sotakaan enää tarjoa perusteita nykyisen jäykän kielipolitiikan jatkamiselle, Rostila sanoo.
Suomalainen systeemi on ainoa laatuaan
Suomi on maailman ainoa länsidemokratia, jossa viiden prosentin kielivähemmistön kieltä opetetaan väkisin yli 90 prosentin enemmistölle. Vaikka suomalaista systeemiä on toisinaan yritetty perustella vertaamalla sitä muihin monikielisiin maihin, huomaa vähänkin pintaa raapaisemalla, miten ontuvia vertaukset ovat.
&#8211; Kanadassa ranskan kieli ei ole kaikille pakollinen ja asetelma on muutenkin toinen, koska ranska on englanninkielisten ensimmäinen vieras kieli; Belgiassa noin puolet puhuu ranskaa ja toinen puoli hollantia. Sveitsissä saksankielisten ei tarvitse opetella ranskaa pakollisena kielenä. Irlannissa lähtökohta on täysin erilainen, koska siellä kansalaiset ovat unohtaneet alkuperäisen kielensä ja iirinkielen opetus tähtää juurikin kansallisen perinteen elvyttämiseen. Vastaavaa järjestelmää kuin Suomessa ei siis ole muualla, kertoo Rostila.
Pakkoruotsi on väärin
Jotta vinoutuneesta kielipolitiikasta ja pakkoruotsista päästäisiin eroon, pitäisi asiassa saada aikaan poliittista kilpailua puolueiden välillä ja antaa kansalaisille mahdollisuus äänestää sellaisia poliittisia puolueita ja poliitikkoja, jotka ajavat kielipolitiikan uudistamista.
&#8211; Vaikenemisen kulttuuri pakkoruotsin ympäriltä on murrettava. Joka siinä onnistuu, tekee valtavan suuren palveluksen kaikille suomalaisille, Rostila uskoo.
Kielikysymys hiertää myös kieliryhmien välejä. Ärtymys ei välttämättä näy minään suoranaisena vihana tai vihapuheena, mutta Rostila tietää monen suomalaisen olevan tilanteesta harmissaan. Pakkoruotsi on väärin. Suomen- ja ruotsinkielisten välit parantuisivat, jos ruotsin opiskelu perustuisi vapaaehtoisuuteen.

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila: Joustamattomuus vesittämässä kielikokeilun – ”Vaikenemisen kulttuuri pakkoruotsin ympäriltä on murrettava”

Perussuomalaisten aloitteesta valmisteltu hallituksen kokeilu ruotsin opiskelun vapaaehtoisuudesta etenee eduskunnassa. Kielikokeiluun osallistuvat 2 200 oppilasta saavat näillä näkymin elokuussa 2018 valita viidennellä tai kuudennella luokalla ruotsin sijaan jonkun muun kielen.

&#8211; Kielikokeilu on tärkeä askel kohti kielten opiskelun valinnanvapautta. On olennaista, että opiskelijat saavat opiskella monipuolisesti sellaisia kieliä, joista kokevat olevan hyötyä tai jotka kokevat mieleisikseen. On huomattava, että esimerkiksi Itä-Suomessa on paljon hyödyllisempää osata venäjää, kuin ruotsia, perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kirjoittaa blogissaan.
Ajantuhlausta opiskella ruotsia historian vuoksi
Immonen toivoo, ettei kielikokeilu jää vain pelkäksi kokeiluksi vaan johtaa lopulta siihen, että kaikki suomalaiset saavat jatkossa valita, opiskelevatko ruotsia vai jotain muuta kieltä.
&#8211; Kielten monipuolinen osaaminen olisi Suomelle kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla. Ruotsin kielestä ei ole hyötyä jokaiselle suomalaiselle, joten on ajantuhlausta opiskella kyseistä kieltä vain sen vuoksi, että meillä on yhteinen historia Ruotsin kanssa.
&#8211; Ei myöskään ole perusteltua opiskella ruotsia suomenruotsalaisten vuoksi, sillä maastamme löytyy nykyisin myös muita suuria kielivähemmistöjä. Palvelut ruotsinkielisille pystytään kyllä takaamaan, vaikkei jokainen suomalainen ruotsia puhuisikaan, Immonen painottaa.
Hyvä motivaatio parantaa oppimista
Immonen näkee kielten valinnanvapauden nimenomaan mahdollisuutena kehittää suomalaista osaamista ja parantaa kansallista kilpailukykyä.
&#8211; Edelleenkään kielikokeilu tai kielten valinnanvapaus ei estä ketään opiskelemasta ruotsia – se on edelleen mahdollista, mikäli opiskelija itse opiskeltavaksi kieleksi ruotsin valitsee. Ruotsia on myös mahdollista opiskella myöhemmässä vaiheessa, vaikkei valitsisi sitä heti opintopolun alussa. On selvää, että ruotsin osaamisen taso on tällä hetkellä hyvin heikko siitä huolimatta, että sitä opiskellaan alakoulusta lähtien.
&#8211; Hyvä motivaatio on tärkeä kieltenopiskelussa, eikä pakolla tavoiteta tuloksia. Valinnanvapaus lisää motivaatiota ja kiinnostusta opiskeltavaa kieltä kohtaan, kun kielen on saanut valita itse, Immonen toteaa.

Immonen: Perussuomalaisten ajama kielikokeilu etenee – ”Ruotsin kielestä ei ole hyötyä jokaiselle suomalaiselle”

Sote-uudistus on vuoden suurin lainsäädäntöuudistus, korosti perussuomalaisten ryhmäjohtaja Sampo Terho ryhmäpuheessaan eduskunnassa, joka käsitteli hallituksen ilmoitusta tämän vuoden politiikasta. Jos uudistus ei onnistu, on sillä vakavia seurauksia.

&#8211; Hallitus ei tee sote-uudistusta ideologisista syistä vaan käytännön lähtökohdista. Edellinen hallitus epäonnistui uudistuksessa. Jos Suomi ei kykene uudistamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä, on meillä edessämme kansallinen katastrofi, Terho varoitti.
&#8211; Kansalaisten saaman hoidon täytyy parantua samaan aikaan kun kustannusten kasvua hillitään, mikä on mahdoton yhtälö ilman rohkeaa ajattelua, Terho jatkui.
Uudistuminen on Suomelle elintärkeää, samoin että se tapahtuu sopimusyhteiskunnan kautta – yhdessä.
<h4>Patavanhoillinen vastustaminen ei kannata</h4>
&#8211; Tammikuun kihlauksen kaltaiselle hengelle on jatkossakin tilausta. Patavanhoilliselle kehitystä jarruttavalle kaiken vastustamiselle ei ole, Terho korosti.
Vuoden tärkeimpiä hankkeita ovat postilain uudistus. Perussuomalaiset pitävät tärkeänä huolehtia postipalveluiden saatavuudesta koko maassa.
Perussuomalaiset haluavat, että ruotsin kielen vapaaehtoisuuden kielikokeilu toteutetaan mahdollisimman laajana.
&#8211; Meille ei riitä kahden tai kolmen kunnan kokoinen kokeilualue.
&#8211; Toissavuotinen maahanmuuttokriisi ei saa toistua koskaan. Maahanmuuttokriisin aiheuttamiin turvallisuusuhkiin on myös vastattava päättäväisesti. Edellytämme hallitusohjelmassa sovittua selvitystä maahanmuuton kustannuksista kesään mennessä, Terho vaati.

Terho: Jos sote ei onnistu, on edessä kansallinen katastrofi

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>