Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma  – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Ranne kyseenalaistaa TikTokin datakeskuksen: ”Yhteys Kiinaan on selvä”

Purralta tyrmäys Sofia Virran moitteille: ”Vihreätkin ovat sitoutuneet kymmenen miljardin säästöihin”

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Mäkelä tyrmää galluphötkyn: Opposition pelottelu vääristää todellisuutta

Hallitus saa kiitosta viherpesudirektiivin siirtymäajasta – vähentää yrityksille koituvia kustannuksia

Seppänen ja Vigelius varoittavat sosialismista: Historia ei ole mielipidekysymys

Unkarissa punnitaan Venäjän vaalivyöryttämisen taito – tekoälypropaganda leviää myös suomeksi

Nieminen muistuttaa mediaa kansallisesta turvallisuustilanteesta: Kaikkea ei tarvitse julkaista

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun

Johdateltu viestintä hämmentää – konsulttien käsikirjan opit ohjaavat keskustelua datakeskuksesta Mikkelissä

Ministeri Lulu Ranne: Ilmastolaki on susi ja niin on sen arviointikin

lomituspalvelut

Maatalouden lomituspalvelut täyttää 50 vuotta. Ensimmäinen lomituslaki astui voimaan 1.4.1974. &#8211; Lomituspalveluiden avulla pidetään huolta Suomen ruoantuotannosta. Kyse on huoltovarmuudesta monelta särmältä, sanoo eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.

Suomalainen lomituspalvelujärjestelmä on maailmalla ainutlaatuinen. Se syntyi aikanaan erityisesti naisten toiveesta saada vapaata sitovasta kotieläinten hoitotyöstään. Varsinkin karjatilan emäntien arjessa työn sitovuus korostui, kun maaltamuutto 70-luvun Suomessa kiihtyi eikä maatiloilla ollut enää samalla tavalla työvoimaa, joka tarvittaessa olisi voinut auttaa eläinten hoitamisessa. Lisäksi vapaa-ajan merkitykseen alettiin havahtua yleisen viisipäiväisen työviikon myötä.
Kun palkansaajalla on keskimäärin kaksi vapaapäivää viikossa, 4-6 viikkoa kesälomaa ja viikon verran talvilomaa, maatalousyrittäjällä on mahdollisuus vapaapäiviin ja lomiin yhteensä 26 päivän verran vuodessa. Näistä päivistä hänen ei tarvitse lomituksesta erikseen maksaa. Jos hän sairastuu tai tarvitsee lomitusta näiden päivien lisäksi, hänen on siinä tapauksessa maksettava tästä niin sanotusta sijaisavusta.
– Lomitus on osa yrittäjän sosiaaliturvaa. Hän saa vapautuksen töistä edes 26 päiväksi vuodessa. Se on osa Suomen huoltovarmuutta. Lomituksella on oma merkityksensä siinä, että yrittäjä jaksaa tehdä työtä pyhät ja arjet, että saadaan puhdasta suomalaista ruokaa, sanoo Etelä-Pohjanmaan lomituspalveluyksikön päällikkö Piia Kesti.
Viime vuosien mittaan lomitusalueita on yhdistetty ja esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan lomituspalveluyksikkö hallinnoi koko Etelä-Pohjanmaan sekä Laihian ja Kristiinankaupungin lomitukset.
Yrittäjätyyppistä työtä
Koko maassa kuntiin työsuhteessa olevia lomittajia on lähes 6 300. Heidän avullaan noin 12 000 eläintilallista pystyy pitämään lomapäivänsä. Etelä-Pohjanmaan lomituspalveluyksikössä on 220 vakituista kuukausipalkkaista lomittajaa ja valtava määrä määräaikaisia.
– Joku määräaikainen tekee kaikkea, tai joku tekee esimerkiksi sairauslomaa. Meillä on satoja nimiä. Osa tekee yhden pätkän vuodessa, osa säännöllisemmin. Meille määräaikaiset ovat tosi tärkeitä. Jos tulee äkillinen sijaisaputarve, vakituiset ovat jo töissä aiemmin sovitusti. Silloin soitetaan näille, että ehtisitkö.
Kestin mukaan lomittajiksi hakeutuvat yleensä eläinrakkaat ihmiset.
– He ovat hyvin sitoutuneita työhönsä ja tekevät pitkiä työuria. Nykyään on harvinaista, että tehdään töitä samalle työnantajalle 20-40 vuotta. Meiltä niitä löytyy. Työ on itsenäistä ja vastuullista.
– Se on yrittäjätyyppistä työtä. Lomittajan pitää huomata kipeät eläimet, pitää olla karjasilmää. He ovat paljon vartijoina, ja vastuu on kova. Ammattitaitovaatimukset ovat korkealla. Nykyään on pitkälle koneellistettuja navettoja ja paljon tekniikkaa, kertoo Kesti.
Pulaa tekijöistä
Kike Elomaa on huolissaan lomituksen tulevaisuudesta. Lomittajista on pulaa kaikkialla.
&#8211; Lomittajan työ on kovaa ja vastuullista. Alalle tarvitaan nuoria. Työ on vaativaa, ja nykynavetoissa ja koneiden kanssa tarvitaan teknistä osaamista. Enää ei riitä se, että osaa lypsää. Työn vaativuuden ja hankalien työaikojen pitäisi näkyä palkkauksessa.
&#8211; Toivottavasti lisääntynyt teknologia, työn itsenäisyys ja monipuolisuus vetävät nuoria alan koulutukseen ja tiloille töihin. Lomittajan arvo on suuri, ja huoltovarmuutta on se, että meillä on tällainen ammattikunta, joka omalta osaltaan pitää huolta ruoantuotannosta.
Ainutlaatuinen järjestelmä
Suomen lomituspalvelujärjestelmä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen järjestelmä ja tutkitusti kotieläintuottajan tärkein hyvinvointipalvelu. Lomituspalveluiden avulla maatalousyrittäjä voi saada sijaisen hoitamaan eläimiä puolestaan, kun hän pitää vuosilomaa tai joutuu esimerkiksi työkyvyttömäksi. Nykyään kotieläintuottaja voi pitää vuosilomaa 26 päivää vuodessa. Sen voi pitää pätkissä tai kaikki päivät peräkkäin.
Lomittajan työnkuva on 50 vuodessa muuttunut melkoisesti. Nykylomittajan työ keskittyy tilan päivittäisiin, tuotannon jatkumiselle välttämättömiin töihin. Osa lomittajista saattaa olla erikoistunut konepuolelle, osa tuotantoeläinten hoitoon ja lypsyyn, jotkut hallitsevat kaikki eri puolet. Etelä-Pohjanmaalla juhlavuoden kunniaksi luvassa on syksyllä kaksi juhlaa.
– Toinen puoli porukasta on töissä, kun toinen juhlii. Ei voi kerralla olla kaikki paikalla, kun sitten ei olisi ketään tekemässä työtä, sanoo Piia Kesti. Hallitusohjelmassa lomituksen tärkeys on tunnistettu ja lomituspalvelut on luvattu säilyttää vähintään nykyisellä tasollaan.
&nbsp;

Lomituspalvelut täyttää 50 vuotta – ”Kyse on huoltovarmuudesta monelta särmältä”