Maahanmuuttopolitiikka

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen vaatii Suomea ottamaan käyttöön mallin, jossa työkykyisillä ja työttömillä turvapaikanhakijoilla on velvoite osallistua yleishyödylliseen työhön. Saksassa vastaava käytäntö on jo käytössä, ja kieltäytymisestä seuraa avustusten leikkaaminen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistuttaa, että puolueen kädenjälki näkyy merkittävällä tavalla Suomen maahanmuuttopolitiikassa. Maahanmuuton lainsäädäntö on kiristynyt perussuomalaisen sisäministeri Mari Rantasen johdolla. Turvapaikanhakijoiden määrä on puolittunut tämän hallituskauden aikana, mutta maahanmuuttoasioissa riittää tekemistä myös tuleville hallituksille.

Maahanmuutto Suomeen kääntyi viime vuonna selvään laskuun, kertoo Maahanmuuttovirasto tuoreessa tilastokatsauksessaan. Hakemusmäärät vähenivät lähes kaikissa keskeisissä lupatyypeissä: työperäisessä maahanmuutossa, opiskelijoiden luvissa ja kansainvälisessä suojelussa.

Ylen juttu kansainvälisten opiskelijoiden kasvusta nosti esiin arvion, jonka mukaan ulkomaalaisten osuus suomalaisissa korkeakouluissa voi nousta 2030-luvun lopulla jopa puoleen. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen liittää kehityksen poliittisiin päätöksiin ja varoittaa opiskelijarakenteen muuttuvan nopeasti ilman maahanmuuttopoliittista suunnanmuutosta.

Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Karkotuksia vastustavat aktivistit ryntäsivät sunnuntaina kirkkoon Minneapolisissa keskeyttäen jumalanpalveluksen. Lapsiperheiden paetessa kirkosta aktivistit huusivat iskulauseitaan, kuten "ICE ulos" ja "hävetkää". Seurakuntalaisten poistuttua aktivistit jäivät huutelemaan, että he ovat se oikea yhteisö. Aktivistien mukana oli CNN-kanavan entinen huippujuontaja, joka saarnasi pastorille perustuslain takaamasta mielenosoitusoikeudesta. Liittovaltion lain mukaan kirkko on kuitenkin häirinnältä suojattu yksityisalue, joten seuraamuksia saattaa olla tulossa.

Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.

Presidentti Trump lupaa joululahjarahoja sekä laittomasti maassa oleville siirtolaisille että asevoimien henkilöstölle. Sotilashenkilöt saavat 1 776 taalan bonuksen kiitokseksi palveluksestaan. Laittomat siirtolaiset saavat lähes tuplasti enemmän, jos vain suostuvat poistumaan maasta vapaaehtoisesti.

Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle kaksi merkittävää lakikokonaisuutta, jotka kiristävät Suomen maahanmuutto- ja kansalaisuuspolitiikkaa. Toinen paketti koskee kansalaisuuskokeen käyttöönottoa, toinen EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa.

Kansanedustajat pääsivät perjantain täysistunnon jälkeen ansaituille vapaille ja istuntotauolle, sillä ensi viikon maanantaita ja tiistaita koskeva varaus täysistunnoille poistettiin puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaisesti.

Helsingin poliisi tutkii poikkeuksellisen laajaa rikossarjaa, jossa nuoria epäillään ryöstöistä ja pahoinpitelyistä eri puolilla pääkaupunkia. Tapaukset ovat sijoittuneet elokuun lopun ja marraskuun alun väliseen aikaan, ja rikosilmoituksia on kertynyt yhteensä 25. Epäiltyjä on noin 40, joista lähes puolet on ollut tekohetkellä alle 15-vuotiaita.

EU-maiden maahanmuuttolinja on kokenut muutoksen. EU-sisäministerien uudessa asetusehdotuksessa avataan mahdollisuus siirtää turvapaikkaprosessit EU:n ulkopuoliseen kolmanteen maahan ja perustaa erityisiä paluukeskuksia niihin.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi kabinettinsa kokouksessa, ettei halua somalisiirtolaisia Yhdysvaltoihin. Hänen mukaansa Itä-Afrikan maan asukkaat ”eivät tuo Yhdysvalloille mitään”, vaan elävät avustusten varassa.

Vieraskielisten osuuden kasvu Suomessa asuvista ihmisistä on toisten mielestä luonnonvoima, toisten mielestä politiikkaa. Maahanmuutto ei tullut tyhjästä. Asenteet ja lainsäädäntö muuttuivat, ja sitten mentiin. Olisi tutkimisen arvoista, kuka päätti ja miksi.

Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Keskustan tuoreessa talousvaihtoehdossa maahanmuuttoa hehkutetaan hivenen aiempaa himmeämmillä valoilla. Vielä viime vuonna kepu oli haalimassa Suomeen 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuosittain, mutta tänä vuonna kepun ohjelmassa määrällisiä tavoitteita ei enää ole kirjoitettu auki.

Seksuaalirikokset ovat kasvussa pääkaupunkiseudulla. Helsinkiläinen varavaltuutettu, ex-kansanedustaja Mika Raatikainen näkee ilmiön taustalla Helsingin pitkän kaupunkistrategian, missä kaupunki on jo pitkään kasvattanut asukaslukuaan lähinnä maahanmuutolla.

Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?

No jopas. Euroopan neuvoston komissio jyrähtää, toteaa kansanedustaja Onni Rostila. Kyse on Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission raportista.

Suomen kouluissa kytee vakava ja kasvava sisäisen turvallisuuden ongelma, joka liittyy maahanmuuton vaikutuksiin opetukseen ja yhteiskunnan eheydelle. Rehtoreilta ja poliisilta saadun tiedon perusteella tilanne on hälyttävä.

Dublinissa on ollut väkivaltaisia mellakoita kahtena peräkkäisenä iltana, koska karkotettavaksi määrätyn turvapaikanhakijan epäillään raiskanneen 10-vuotiaan tytön vastaanottokeskuksessa. Poliitikot tuomitsevat mellakoinnin, mutta eivät ole valmiita antamaan kansalaisille mahdollisuutta vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan väkivallattomin ja demokraattisin keinoin.

Kansallismieliset ja maahanmuuttokriittiset puolueet ovat mielipidemittausten kärjessä yhä useammassa Euroopan maassa. Perinteisten puolueiden asema horjuu ja ne pyrkivät pysymään vallassa kopioimalla menestysreseptiä. Vanha valta tulee huomaamaan, että aito on kopiota vankempi valinta.

Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen kokoama lista eduskunnan äänestyksistä paljastaa demarien säännönmukaisesti äänestävän maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä vastaan. Samaan aikaan demarileiri vaikenee kuin muuri löperöstä maahanmuuttolinjastaan, jonka saa esille vain äänestystuloksia peratessa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa Ison-Britannian kehityksestä, jossa tavallisia kansalaisia kohdellaan jo mielipiderikollisina vain siksi, että he uskaltavat arvostella sosialistihallitusta tai puhua maahanmuutosta kriittisesti.

Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio korostaa, että työttömyyslukujen nousu selittyy ennen kaikkea työnhakijoiden määrän kasvulla. Hänen mukaansa aiempien hallitusten maahanmuuttopolitiikka on lisännyt ongelmia, mutta teollisuuden tilauskannat ja odotettu talouskasvu voivat parantaa tilannetta ensi vuonna.

Demareiden lempihuvituksiin kuuluu syytellä muita oman hallituspolitiikkansa aikaansaannoksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom selittää asiasta huolestuneille SDP:n kansanedustajille, miten on mahdollista, että Suomeen on vuonna 2023 tullut paljon työperäisiä maahanmuuttajia.

Sekä keskustalla että perussuomalaisilla on pitkälti sama tilannekuva Suomen väestökehityksestä ja maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista. Ratkaisuksi perussuomalaiset esittävät konkreettisia toimia, joilla vähennetään Suomelle haitallisen maahanmuuton määrää. Keskustan ratkaisu sen sijaan on työn tai opiskelun perusteella Suomeen tulevien määrän lisääminen siinä toivossa, että edes osa tulijoista työllistyy tai kotoutuu.

Perussuomalaisille Suomen kansalaisuus on etuoikeus ja merkki vastuunkannosta sekä kunnioituksesta Suomen lakia ja turvallisuutta kohtaan. Kansalaisuuden saaminen on päätepiste onnistuneesta kotoutumisesta, joka ulkomaalaisen on ansaittava.

Perussuomalaisten mielestä sisäinen turvallisuus muodostaa yhteiskunnan perustan, jonka murtumiseen ei ole varaa. Suomen sisäisen turvallisuuden politiikan tärkeimpänä päämääränä on varmistaa, että Suomi säilyy luottamuksen yhteiskuntana, jossa toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus kaikissa oloissa.