Maahanmuuttokriittisyys kasvaa – eliitti ja media kieltäytyvät näkemästä Euroopan poliittista muutosta

Purra alv-keskustelusta: Opposition vaihtoehdot perustuvat enemmän veronkorotuksille kuin hallituksen linja

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Helsingin perussuomalaiset vastustavat Kaivokadun sulkemista henkilöautoliikenteeltä – Raatikainen: ”Kaupungin tulisi palvella kaikkia liikkujia, myös autoilijoita”

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

USA:n varapresidenttiehdokkaiden väittelyssä puhuttiin Trumpista, joukkokarkotuksista ja Suomesta

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Suomalaisilta ärhäkkä vastareaktio Elokapinan käsittämättömään veriläyträykseen: järjestön kieltämistä ajava kansalaisaloite keräsi yli 60 000 nimeä yhdessä päivässä

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

polarisoituminen

Viime viikonloppuna pienessä ranskalaiskylässä tapahtunut veitsihyökkäys ja nuorukaisen surma kiihdyttävät mieliä Ranskassa. Viranomaiset vaikenevat rikollisten taustoista, mikä lietsoo raivoa sosiaalisessa mediassa. Viha väestöryhmien välillä kasvaa ja väkivaltaan saatetaan turvautua yhä useammin.

Runsaan kolmensadan 16–17-vuotiaan juhlijan joukko oli kokoontunut tanssihalliin eteläranskalaisessa Crépolin kylässä, kun paikalle hyökännyt ja veitsin aseistautunut jengi sai festivaalikansan paniikin valtaan.
Kymmenhenkinen <a href="https://www.dailymail.co.uk/news/article-12776141/Gang-launched-savage-knife-attack-French-villages-winter-ball-killing-boy-16-injuring-17-told-guests-stab-white-people-rampage.html">joukko</a> ryntäsi väkivalloin sisälle halliin ja puukotti heitä estäneitä vartijoita sekä juhlaväkeä. Syntyneessä sekasorrossa rikolliset iskivät machete-veitsellä 16-vuotiasta nuorukaista rintaan ja kaulaan. Tämä kuoli myöhemmin matkalla sairaalaan. <a href="https://www.thelocal.fr/20231121/french-far-right-seizes-on-shock-killing-of-teen-at-village-party">Iskussa</a> haavoittui kaikkiaan 18 juhlijaa, joista kaksi joutui tehohoitoon.
Taustoista vaietaan
Hyökkääjät <a href="https://europeanconservative.com/articles/analysis/crepols-tragedy-village-brawl-or-ethnic-war/">olivat</a> The European Conservative-julkaisun mukaan taustaltaan paljolti pohjoisafrikkalaisia läheisestä Romans-sur-Isèren kaupungista. Viranomaiset eivät ole vahvistaneet tietoa, eikä valtamedia ole kommentoinut asiaa.
Poliisi on pidättänyt hyökkäyksestä epäiltynä yhdeksän henkilöä, joiden joukossa on epäilty 16-vuotiaan surmaaja. Joillakin pidätetyistä on rikollista taustaa, lähinnä varkauksia ja huumerikoksia.
Poliisi sai osan epäillyistä kiinni näiden yrittäessä paeta Ranskasta Espanjaan ja Pohjois-Afrikkaan.
Yhteentörmäysten vaara kasvaa
Ranskankielisessä sosiaalisessa mediassa &#8211; varsinkin sen äärilaidoilla &#8211; pureskellaan käsitettä ”etninen sota”, josko se jo olisi todellisuutta. Rasismia saattaa sitäkin olla <a href="https://www.france24.com/en/live-news/20231121-far-right-fans-controversy-after-french-teen-killed-at-village-party">muutakin</a> kuin perinteistä ja vielä monen monituisella ryhmällä toisiaan kohtaan.
&#8211; Tämä on yhteiskuntamme totaalinen epäonnistuminen, <a href="https://www.francetvinfo.fr/faits-divers/video-rixe-mortelle-a-crepol-c-est-une-faillite-generale-de-notre-societe-declare-gerald-darmanin_6196107.html">kommentoi</a> Ranskan sisäministeri Gérald Darman Crépolin veitsi-iskua enteellisesti valtion TV5-kanavalla.
Nykyisinä epävakaina aikoina ja maahanmuuton sekä osattomuuden kasvaessa eri asemassa olevien väestöryhmien yhteentörmäykset eivät ole yllätys. Kuviteltavissa on sekin, että kaikkein huonoimmassa asemassa olevat kansalaiset vielä nousevat toisiaan vastaan yhteiskunnan tukijärjestelmän rapautuessa väestöpaineen alla.

16-vuotias kuoli veitseniskuihin Ranskassa – viranomaiset vaikenevat tekijöiden motiiveista

Eduskunnan puhemies, presidenttiehdokas Jussi Halla-aho puntaroi torstaina Suomen polarisoitumista. 

&#8211; Onko jokin asia Suomen ilmapiirissä muuttumassa, kysyy IS-toimittaja Timo Haapala Halla-aholta <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000009933230.html">IS-TV:n haastattelussa</a>.
Halla-ahon mukaan ilmapiiri on polarisoitumassa.
&#8211; Vasemman laidan ihmisille on selkeästi hyvin tuskallista hyväksyä se tosiasia, että he eivät ole enää vallassa. Se aiheuttaa erilaista kouristelua ja lieveilmiöitä.
&#8211; Hallituspohja ainakin ovat erilainen kuin aiemmin, ja perussuomalaiset ovat hallituksessa. Perussuomalaisilla on omien, maahanmuuttoon liittyvien tavoitteiden kannalta olennaisia ministeriposteja &#8211; viittaan sisäministeriin ja oikeusministeriin. Tämä antaa aihetta huomattavaan optimismiin, ja tulee varmaankin lisäämään huutoa toisella laidalla.
Katso koko haastattelu <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000009933230.html">täältä</a> &gt;

Onko jokin asia Suomen ilmapiirissä muuttumassa, presidenttiehdokas Halla-aho?

Suomi tunnettiin aikaisemmin koulutuksen ihmemaana, mutta peruskoulun päättävien oppilaiden osaaminen on alkanut rapistua huolestuttavaa vauhtia. Hallitus kuitenkin käynnisti viime vuonna perusopetusuudistuksen, joka nyt siirtää toiselle asteelle yhä useampia nuoria, joista moni osaa hädin tuskin edes lukea.

Oppimistuloksia mittaavan Pisa-tutkimuksen tulokset Suomen osalta ovat heikentyneet tasaisesti jo 15 vuoden ajan.
Pisa mittaa peruskoulun päättövaiheessa olevien koululaisten osaamista luonnontieteissä, lukemisessa ja matematiikassa. Erityisen huolestuttava on <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161922/Pisa18-ensituloksia.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">uusimman</a> Pisa-vertailun tulos, joka osoittaa, että jo 14 prosentilla Suomen yhdeksäsluokkalaisista lukutaito on niin huono, että se heikentää mahdollisuuksia toimia työelämässä, puhumattakaan edellytyksistä selvitä toisen asteen opinnoista.
Pisa-arvioinneissa on yhteiskunnassa pärjäämisen kannalta riittävänä lukutaidon tasona pidetty vähintään tason 2 eli välttävän lukutaidon saavuttamista. Suomessa tason 2 alle jäi noin 14 prosenttia oppilaistamme. Kehityssuunta on huolestuttava, sillä vuoteen 2009 verrattuna heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt yli 5 prosenttiyksikön verran ja muutos on tilastollisesti merkitsevä.
Pisa-vertailusta on selvästi myös havaittavissa, että Suomessa osaamistasojen välinen kuilu on syventynyt eli osaamisen polarisoituminen kiihtyy. Toisin sanoen keskiverto-oppilaita on yhä vähemmän, kun entistä useampi nuori tippuu heikkotasoisten oppilaiden ryhmään.
Matematiikan osaajissa kolmen kerroksen väkeä
Osaamisen väliset erot ovat nähtävissä myös kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tutkimuksessa, joka osoittaa erityisesti matematiikan opiskelun jakaantuneen kolmen kerroksen väkeen.
Tuoreehkon <a href="https://karvi.fi/wp-content/uploads/2021/12/KARVI_2721.pdf">Karvi-tutkimuksen</a> mukaan peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten matematiikan kokonaisosaaminen muodostuu kolmesta ryhmästä: heikosti menestyneistä, hyvin menestyneistä ja näiden väliin jäävästä keskiosaajien ryhmästä.
Vaikka osa kehityksestä voidaan selittää covid-19-pandemian seurauksilla ja osa vastaustekniikkoihin liittyvillä seikoilla, kuten puutteellisilla vastausten perusteluilla, matematiikan osaamisen erikoinen jakautuminen viittaa siihen, että osaamisen ääripäät ovat eriytyneet toisistaan selvemmin kuin aiemmissa mittauksissa: koulutuksellinen tasa-arvo ei siis enää toteudu Suomessa kunnolla.
Koulutusputken loppupäästä eli suomalaisista korkeakouluista toki valmistuu edelleen huippuosaajia, mutta polarisaatio on johtamassa siihen, että vajaalla viidenneksellä suomalaisnuorista ei ole riittäviä taitoja tulevaisuuden työmarkkinoiden vaatimuksiin vastaamiseksi.
Uudistuksen ongelmat tiedettiin jo ennalta
Samaan aikaan, kun peruskoulusta valmistuu yhä enemmän nuoria, jotka eivät osaa kunnolla lukea, ja keskeisten luonnontieteellisten aineiden osaamistasossa on vakavia puutteita, pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus käynnisti oppivelvollisuuden laajentamisen, mikä tekee toisen asteen opiskelusta pakollista 18 ikävuoteen asti. Oppivelvollisuus pitää sisällään myös maksuttomat opiskelumateriaalit, kuten lukiokirjat.
Ensimmäinen oppivelvollisten ikäluokka aloitti elokuussa 2021 opiskelun toisella asteella. Uudistuksella oppilaat pakotetaan siirtymään peruskoulusta jatko-opintoihin, joista yhä useammalla ei kuitenkaan ole edellytyksiä suoriutua.
Oppivelvollisuuden laajentamiseen kohdistui voimakasta kritiikkiä, huolta ja vastustusta jo valmisteluvaiheessa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin virkamiesten <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kasvatus-_ja_koulutuslautakunta/Suomi/Paatos/2020/Kasko_2020-05-26_Kklku_7_Pk/DE3F2B2C-3854-C3A3-BB76-726007300000/Kasvatus-_ja_koulutuslautakunnan_lausunto_luonnoks.pdf">lausunnossa</a> todetaan, että oppivelvollisuuden laajentaminen ei itsessään tuo lisää tukea niille nuorille, joiden elämäntilanne on vaikea ja opiskeluvalmiudet ovat heikot.
Ilmiö on havaittu myös opettajien arjessa. Opettajien ammattijärjestön OAJ:n <a href="https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2022/oajn-kysely-oppivelvollisuusuudistus-ei-onnistu-jos-perusopetuksen-oppimisen-tukea-ei-korjata/">kyselyn</a> mukaan perusopetuksen toimimaton oppimisen tuki vaarantaa oppivelvollisuusuudistuksen onnistumisen. Kysely osoittaa selvästi, että opettajien kuormitus on kasvanut, ja toisen asteen opettajien mukaan heidän työnsä merkittävin kuormitustekijä on opiskelijoiden yhä heikommat valmiudet opiskeluun.
Oppivelvollisuuden laajentaminen ei korjaa ongelmia
Perussuomalaiset on vastustanut oppivelvollisuuden laajentamista alusta saakka. Perussuomalaisten edellinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on <a href="https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-oppivelvollisuuden-pidentamisessa-kyse-myos-kotouttamis-eli-maahanmuuttokustannusten-piilottamisesta/">todennut</a>, että oppivelvollisuuden ulottaminen toiselle asteelle ei kohdistu todelliseen ongelmaan, koska kyse ei ole siitä, että toisen asteen opintoihin ei hakeuduttaisi, vaan siitä, että siellä ei pysytä.
&#8211; Liian vähäinen lähiopetus ja opiskelijoiden jättäminen oman onnensa nojaan pudottaa varsinkin poikia kärryiltä, Halla-aho sanoo.
Oppivelvollisuuden laajentamisen arvioidut kustannukset ovat vuositasolla 129 miljoonaa euroa vuodessa eli vähintään 1,1 miljardia euroa vuosikymmenen loppuun mennessä.
Kun rahaa ja resursseja on vähän, perussuomalaisten mielestä ne pitäisi kohdentaa vaikuttavimmalla mahdollisella tavalla.
Perussuomalaiset kritisoi oppivelvollisuusuudistusta ja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/arvovalinnat-ohjaavat-perussuomalaisten-vaihtoehtobudjettia-koponen-puolustamme-heikommassa-asemassa-olevia-ja-suomalaista-tyota-seka-yrittajyytta/">esitti rahojen käyttämistä</a> osaamisen edellytysten parantamiseen jo varhaisemmassa vaiheessa, perusopetustasolla. Tällöin rahaa kohdennettaisiin etenkin peruskoulun erityisopettajien palkkaamiseksi ja pienryhmien lisäämiseksi, jotta koululaisten oppimisen ongelmat voitaisiin korjata jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Lisää oppimista vuosiin, ei pakollisia vuosia oppimiseen
Oppivelvollisuuden laajentamisen ongelmat olivat siis hyvin tiedossa jo etukäteen. Myös ajatuspaja Suomen Perustan julkaisemassa <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/koulukirja-kymmenen-myyttia-suomalaisesta-peruskoulusta/">tutkimuksessa</a> todetaan, että pidennetty oppivelvollisuus ei korjaa suomalaisen peruskoulun valuvikoja, vaan ennemminkin vain pahentaa asiaa.
Tutkimuksessa esitetään, että suomalaisen järjestelmän tulisikin tarjota lisää oppimista vuosiin eikä vuosia oppimiseen. Tunnetusti suomalaisesta peruskoulusta on mahdollista päästä läpi ”armovitosilla”, mikä osaltaan vauhdittaa koulutusinflaatiota.
Tutkimuksessa esitetään opintien ryhdistämistä eli vaatimustason nostamista ja samalla ehdotetaan harkittavaksi käytäntöä, jossa peruskoulun päättötodistus annettaisiin vasta, kun oppilas on saavuttanut tietyn minimitason. Minimitasoksi voitaisiin määritellä luku-, kirjoitus- ja laskutaito, joka osoitetaan kaikille yhteisessä päättökokeessa.
Hyvin suunnitellun, vuosittaisen päättökokeen ansiosta oppilaiden osaamistaso tulisi mitattua kunnolla, mikä luonnollisesti parantaisi edellytyksiä jatko-opinnoille.
&nbsp;

Oppivelvollisuuden laajentamisen ongelmat toteutuivat juuri kuten etukäteen tiedettiin – opettajien työn suurin kuormitustekijä on opiskelijoiden entistä heikommat valmiudet opiskeluun

Ylen entisen päätoimittajan Atte Jääskeläisen mukaan koronakriisi tulee muuttamaan pysyvästi mediatalojen rahoitusta, joten kriisi koskee myös julkisen palvelun mediaa. &#8211; En usko, että voidaan välttää keskusteluja, joissa julkiselta medialta odotetaan säästöjä, koska myös muu julkinen sektori tulevaisuudessa säästää, Jääskeläinen sanoi AlfaTV:n KoronaLive-ohjelmassa.

Työelämäprofessori, Yleisradion entinen päätoimittaja Atte Jääskeläinen kertoi maanantaina AlfaTV:n KoronaLive-ohjelmassa näkemyksiään koronan vaikutuksesta talouteen ja mediaan.
Jääskeläinen tekee itse tällä hetkellä tutkimusta koronakriisin vaikutuksesta mediaan. Jääskeläisen mukaan Ilmeisin muutos on se, että koronakriisi tulee vaikuttamaan median rahoitukseen.
&#8211; Mainosmarkkinat ovat romahtaneet kriisin aikana. Se saattaa tarkoittaa myös pysyvää pudotusta, rakenteellista muutosta, jossa mainosrahat siirtyvät pysyvämmin digitaaliseen todellisuuteen, joka taas tarkoittaa, että mediayhtiöiden todellisuus on pienempi kuin perinteisessä mediassa. Myös tilattavassa mediassa tapahtuu rakenteellisia muutoksia.
Suuret mediatalot pärjäävät jatkossa
Jääskeläinen arvioi, että julkisen palvelun media tulee kohtaamaan julkisen palvelun hurjan kriisin.
&#8211; En usko, että voidaan välttää keskusteluja, joissa julkisen palvelun medialta odotetaan säästöjä, koska myös muu julkinen sektori tulevaisuudessa säästää.
Jääskeläinen arvioi, että jatkossa nähdään suuria muutoksia niin mediassa, median tekemisen tavassa kuin yritysrakenteissakin.
&#8211; Tämä kaikki kiihdyttää muutosta, joka olisi tapahtunut muutenkin, eli yrityskoot kasvavat. Suomeen jää harvempia toimijoita, jolloin suuret tulevat hyötymään vaikka kaikki tulevat jotain menettämään.
Vapaassa yhteiskunnassa mediankin tulisi olla vapaata
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) valmistelee parhaillaan tukipakettia medialle. Pakettiin kuuluisi harkinnanvaraista tukea medialle.
Jääskeläinen sanoo, ettei ole tutustunut Harakan esitykseen, mutta Ylen ex-päätoimittaja sanoo yleisellä tasolla vierastavansa malleja, joissa hallitus ryhtyy määrittelemään, millaista median pitäisi olla ja sillä perusteella alkaa jakaa tukea medialle.
&#8211; Isossa kuvassa kyse on siitä, että jos uskomme vapaaseen yhteiskuntaan, niin kyllä mediankin tulisi sitten olla vapaata. Median ei tulisi olla riippuvainen kulloisenkin hallituksen poliittisista voimasuhteista.
Harakan hankkeeseen liittyy erityinen tukilautakunta tai työryhmä, joka myöntäisi hakemuksien perusteella avustuksia erilaisiin journalistisiin, ”laadukkaiksi” katsottuihin hankkeisiin. Jääskeläisen mukaan asia on hankala.
&#8211; Todennäköisesti olemme Suomessa siirtymässä kauteen, jossa politiikalla tulee olemaan merkittävästi suurempi rooli kuin mitä tähän mennessä sillä on ollut, näin siis myös muilla talouden lohkoilla kuin mediassa.
&#8211; Todennäköisesti nähdään paljon tilanteita, joissa hallitus joutuu päättämään, mitkä Suomen yritykset pelastetaan ja minkä annetaan kaatua. Vastaavasti muistutan, että olisi hankala tilanne, jos hallitus joutuu päättämään, minkä aatesuunnan edustaja on se media, joka hallituksen tuen saa ja mikä ei saa.
Media ja yhteiskunta polarisoituvat yhdessä
Jääskeläinen arvelee, että Suomessa alkaa ennen pitkää keskustelu siitä, mikä on yhteiskunnallisesti toivottava mediaympäristö ja minkälaista mediaa demokratia tarvitsee.
&#8211; Demokratialla on tällä hetkellä muitakin ongelmia, ja media on aina heijastuma yhteiskunnan arvomaailmasta. Polarisoituva yhteiskunta on liberaalille medialle pidemmän päälle huono paikka.
&#8211; Joidenkin mielestä polarisaatio voi olla jopa liiketaloudellisesti hyvä asia, koska liberaali, vanhaan maailmaan kiinnittynyt lehdistö on hyötynyt aatteellisesta kytköksestä siihen ajatukseen, jonka mukaan liberaali demokratia on hyvä asia, kun taas esimerkiksi perussuomalaiset haastavat tätä mallia. Suomalaisen mediamallin kannalta ei olisi hyvä, jos me menisimme polarisoituvaan yhteiskuntaan, Jääskeläinen sanoo.
Yhdysvalloissa media tunnetusti on voimakkaasti polarisoitunut liberaaliin mediaan ja sen vastapooliin, Fox Newsiin. Jääskeläisen mukaan yhteiskunta ja media polarisoituvat käsi kädessä.
&#8211; Ne ovat toistensa peilejä. Media voi kiihdyttää polarisoitumisen prosessia, vaikka pohjimmiltaan on kyse syvemmistä asioista kuin yksinomaan median muutoksesta.
Viranomaisten avoimuudessa parantamisen varaa
Koronakriisin aikana on puhuttu paljon myös viranomaistoiminnan avoimuudesta. Muun muassa THL ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat kuitenkin salanneet eräitä taustamuistioita ja asiakirjoja.
Jääskeläinen arvioi, että taustalla lienee ollut epävarmuutta.
&#8211; Kriisin yllätyksellisyys, pelottavuus ja se, kuinka vähäisen tiedon varassa päätöksiä on jouduttu tekemään, on ehkä ollut se asia jota on ehkä hieman ryhdytty häpeämään. Sen takia ei ole ehkä haluttu, että kukaan näkisi, kuinka suttuisia ovat olleet ne paperit joiden kulmiin päätöksiä on piirrelty.
&#8211; Toisaalta, peittely kertoo ehkä myös siitä, että avoimuus ei olekaan Suomessa kovin syvälle juurtunut ilmiö. Kun ollaan valtakunnallisten, dramaattisten päätösten äärellä, niin päällimmäisenä ei näytä olevan mielessä se, että näidenkin papereiden pitäisi olla julkisia.

Ex-päätoimittaja Atte Jääskeläinen tyrmää ministeri Harakan hankkeen harkinnanvaraisesta tuesta medialle: ”Median ei tule olla riippuvainen hallitusten poliittisista voimasuhteista”

Kulkutaudit ovat kautta historian muokanneet kaupunkien ja sivilisaatioiden kohtaloja. Amerikkalaisprofessori uskoo, että Covid-19-viruksella on jo nyt ollut syvä vaikutus meidän poliittiseen tulevaisuuteemme. Ennen kaikkea kyse on Kiinan ja Yhdysvaltojen välisestä valtakamppailusta. Valtioiden sisäisellä tasolla pandemia saattaa johtaa uuteen luokkasodan aikaan. 
Sen sijaan, että yhdistäisi ihmiset yhteistä vihollista vastaan, koronapandemia näyttää kansainvälisellä tasolla pikemminkin pahentavan valtioiden sisäisiä ja ulkoisia ristiriitoja ja jakolinjoja, kirjoittaa urbaanien alueiden kehitykseen <a href="http://joelkotkin.com/">erikoistunut</a> professori Joel Kotkin mielipidekirjoituksessaan <a href="https://quillette.com/2020/04/18/viral-politics/">Quillette</a>-nettilehdessä.
Pandemia on politiikkaa
Kautta historian erilaiset pandemiat ovat tuhonneet suurkaupunkeja ja jopa kokonaisia sivilisaatioita. Musta surma runteli Eurooppaa useina epidemia-aaltoina satojen vuosien ajan. Monet Amerikan intiaanikulttuurit sortuivat valloittajien tuomien kulkutautien alle.
Koronapandemia ei ole yhtä tappava kuin musta surma, jonka arvioidaan surmanneen 30-60 prosenttia Euroopan silloisesta väestöstä, mutta se panee silti kansainvälisen politiikan palapelin uuteen järjestykseen. Kahden nykyisen supervallan, Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen konflikti on pandemian aikana jälleen korostunut.
Kotiutetaanko tuotanto Kiinasta
Pandemian aiheuttamat häiriöt taloudessa ja teollisuustuotannossa ovat saaneet monet tahot miettimään, että tuotannon siirtäminen Kiinaan ei ehkä ollutkaan hyvä asia. Yhä useammat amerikkalaiset, japanilaiset ja eurooppalaiset yritykset pohtivat toimintojensa siirtämistä pois Kiinasta, professori Kotkin kirjoittaa. Aiempina vuosikymmeninä saumattomasti toiminut globaali toimitusketju on katkeillut, eikä välttämättä palaudu entiselleen.
Koronavirus näyttää nopeuttavan paluuta kaksinapaiseen maailmaan, jossa Yhdysvallat liittolaisineen saa tällä kertaa vastaansa Kiinan ja sen &#8220;vasallivaltiot&#8221;, jotka ovat enimmäkseen kehitysmaita, professori Kotkin ennustaa.
Jakautumista tapahtuu myös maiden sisällä
Urbaanien alueiden historiallista kehitystä tutkinut Kotkin kirjoittaa, että pandemia on kasvattanut myös maiden sisäisiä jakolinjoja, etenkin suurkaupunkien ja muun maan välillä. Suomessakin tämä tuli jossain määrin esille, kun hallitus määräsi Uudenmaan eristettäväksi.
Historiassa Venetsian kaltaiset kauppakaupungit olivat menestyviä talouden keskuksia, mutta kaukokauppa ja kansainvälisten yhteyksien paljous teki niistä huomattavasti alttiimpia kulkutaudeille kuin takametsien köyhistä pikkukylistä. Tähän mennessä lähes kaikki Covid-19-epidemian tartuntakeskukset ovat olleet tiuhaan asuttuja kaupunkialueita, Kotkin kirjoittaa.
Alueelliset erot selkeitä Yhdysvalloissa
Alueelliset erot näkyvät selvästi myös Yhdysvalloissa. New Yorkissa asuu alle kolme prosenttia maan väestöstä, mutta siellä on 19 prosenttia maan kaikista koronatartunnoista ja lähes kolmasosa koronan aiheuttamista kuolemista (yli 5 000 kuolonuhria). New York on erittäin tiheään asuttu kaupunki, joka on hyvin riippuvainen julkisesta liikenteestä.
Tilastoluvut eivät kuitenkaan estä New Yorkin mediakonserneja väittämästä, että virus tulee leviämään kaikkialle ja syyttämästä presidentti Donald Trumpia ja häntä kannattavien osavaltioiden kuvernöörejä välinpitämättömyydestä pandemian suhteen.
Todellisuudessa monet maaseutuosavaltiot ovat toistaiseksi välttyneet pandemialta melko hyvin. Koronatartuntoja on löydetty lähinnä laskettelukeskuksista ja intiaanireservaateista. Maaseudun ja kaupunkien erot tartunnoissa ovat niin suuret, että jotkut osavaltiot ovat jopa pyrkineet estämään tartunta-alueilta tulevien ihmisten pääsyn osavaltionsa alueelle, professori Kotkin kirjoittaa.
Tällaiset alueiden väliset ristiriidat saattavat ennustaa, mihin suuntaan koko maailman kehitys on kulkemassa. Kyse on pohjimmiltaan siitä, miten ihmiset elävät ja miten he saavat elantonsa. Maaseutualueilla ollaan perinteisesti vähemmän kansainvälisiä. Haja-asutusalueilla ihmiset asuvat omakotitaloissa ja ajavat töihin omalla autollaan, kun taas kaupungeissa asutaan kerrostaloissa ja suositaan julkista liikennettä.
Pandemia johtaa uuteen luokkasotaan
Koronapandemia on paljastanut yhteiskunnan riippuvuuden fyysistä työtä tekevistä &#8220;välttämättömistä työntekijöistä&#8221; ja toisaalta heidän asemansa turvattomuuden. Fyysistä työtä tekevien on vaikeampi tehdä etätyötä tai ylläpitää sosiaalista etäisyyttä. Vihreät ajatukset teollisuustuotannon alasajosta koronapandemian voittamiseksi ja maailman pelastamiseksi ilmastonmuutokselta eivät yleensä vetoa niihin ihmisiin, joiden toimeentulo on kiinni siitä, että teollisuuden rattaat pyörivät.
Professori Kotkinin mukaan kyse on itse asiassa uudesta luokkasodasta. Perinteisesti kulkutaudit ovat iskeneet pahiten köyhiin. Tällä kertaa pandemia sai alkunsa Wuhanin teollisuuskaupungista, jossa työläisten olosuhteet ovat yhä lähes yhtä huonolla tolalla kuin Euroopassa teollisen vallankumouksen aikoihin. Kiinan kaupunkien elinolosuhteilla on todettu olevan yhteys myös aiempiin pandemioihin, kuten SARS-virukseen.
Luokkaerot näkyvät myös urbaanien alueiden mustien yliedustuksena Yhdysvaltain tartuntatilastoissa. Yritysten sulkeminen on iskenyt kipeimmin &#8220;kivijalkakauppoihin&#8221; ja pieniin ravintoloihin, joiden kilpailuasema oli jo entisestään huono nettikauppojen ja pikaruokaketjujen puristuksessa. Ja kaikkein heikoimmassa asemassa ovat näiden yritysten työntekijät, varsinkin sellaisissa maissa, joissa sosiaaliturva on heikko. Kotkin ennustaa tekeillä olevassa <a href="http://joelkotkin.com/the-coming-of-neo-feudalism/">kirjassaan</a> kehityksen johtavan uusfeodalismin aikaan.
Haasteena koronarajoitusten purkaminen
Seuraavien kuukausien kuumin poliittinen kysymys tulee olemaan liikkumisrajoitusten purkaminen ja talouden saaminen uudelleen käyntiin. Sama tulee toistumaan lähivuosina, koska pandemian uusien aaltojen iskiessä rajoituksia joudutaan todennäköisesti myös uudelleen tiukentamaan aika ajoin.
Euroopassa koronavirus on leventänyt Etelä-Euroopan velkaisten ja koronan kurjistamien maiden kuilua pohjoisemman vauraisiin maihin, jotka ovat toistaiseksi selvinneet pandemiasta vähemmin vaurioin. Sisärajojen sulkeminen ja EU-maiden keskinäiset konfliktit ovat paljastaneet, miten heikko EU todellisuudessa on, professori Kotkin kirjoittaa.
Joka tapauksessa koronakriisin lopputulos tulee olemaan ruma. Polarisaatio on lisääntynyt sekä globaalilla että kansainvälisellä tasolla. Ihmiset ja valtiot eivät ole yhdistyneet yhteisen vihollisen edessä, vaan jakautuminen on vain korostunut.