Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

pysäköinti

Helsingin keskustassa käynnistettiin nopealla aikataululla ja alueen yrityksiä kuulematta kokeilu Esplanadien muuttamisesta yksikaistaisiksi ja kävely- sekä pyöräilyalueiden lisäämisestä toukokuusta 2023 alkaen. Esplanadi-kokeilun kesän tulokset kertovat, että kokeilusta on ollut enemmän haittaa kuin kuin hyötyä alueen yrityksille.

Helsingin Yrittäjien tiedote kertoo, että Esplanadi-kokeilusta on tehty monenlaista seurantaa, ja ensimmäiset seurantatiedot kesä-elokuulta 2023 ovat valmistuneet.
Kokeilun vaikutusta alueen elinvoimaan tutkittiin mobiilidataan perustuvan viipymien seurannalla ja alueen toimijoille osoitetulla kyselyllä, johon vastasi 37 alueen yritystä, alueen suuret kiinteistönomistajat sekä tapahtumia alueella järjestäviä toimijoita.
Kotimaisten matkapuhelinten seurantaan perustuva datatieto kertoo, että käynnit, asioinnit ja viipymisen pituudet Esplanadien alueella ovat pysyneet ennallaan tai kasvaneet hieman viime kesästä. Käytetyssä mobiilidataseurannassa eivät näy ulkomaisten matkailijoiden liikkumiset.
– Ydinkeskustaan on saapunut tänä kesänä enemmän ihmisiä, joita ei kuitenkaan ole saatu houkuteltua käymään ja asioimaan Esplanadien alueella. Tänä kesänä myös Helsinki Biennaali lisäsi ydinkeskustassa kävijöitä, mutta Esplanadien alueen kävijä- ja asiointimäärissä ei ollut kuin pientä kasvua, toteaa Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.
Huoltoliikenne toimii huonommin
Esplanadien alueen yrityksille tehtiin myös kysely kokeilun vaikutuksista niiden myyntiin ja ostotapahtumien määrään. Alueen toimijoista 24,3 prosenttia oli myynyt enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona, 37,8 prosenttia oli myynyt saman verran ja 35,1 prosenttia oli myynyt vähemmän.
– Kokeilun vaikutukset Esplanadien alueen yrityksiin ovat olleet kahtiajakoiset. Ravintoloille ja kahviloille uudistus on ollut positiivinen, mutta kaupan alan yrityksiin se on vaikuttanut haitallisesti, Helsingin Yrittäjien tiedotteessa todetaan.
Myynnin laskuun vaikutti yrittäjien mukaan kadunvarsien pysäköintipaikkojen puute ja yleinen negatiivinen keskustelu autoilun mahdollisuuksien heikentymisestä keskustassa sekä turistien puuttuminen. Joka toisella vastaajista huoltoliikenne toimi aiempaa huonommin.
Yrityksiä kuunneltava tarkemmin
Myös yritykset, joiden myynti pysyi ennallaan viime vuoteen verrattuna, kritisoivat uudistuksen vaikutuksia kadunvarsipysäköintiin, ruuhkiin ja huoltoajoihin, jotka toimivat heikommin 79 prosentilla. Kriittisimmin kokeiluun suhtautuivat kuljetusliikkeet, joiden toiminta keskustassa on vaikeutunut merkittävästi.
Alueen yrityksistä 35 prosenttia suhtautui kokeilun jatkoon kielteisesti, 38 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa ja 27 prosenttia suhtautui jatkoon myönteisesti.
– Esplanadi-kokeilu ei ole kasvattanut alueen elinvoimaa kuluvana kesänä, ja alkaneen talvikauden aikana laajempia kävelyalueita ei muutoinkaan päästä hyödyntämään. Sen sijaan kokeilun haittavaikutukset Esplanadien alueen huolto- ja jakelu- ja muuhun liikenteeseen sekä kadunvarsipysäköintiin kasvavat talviolosuhteissa. Alueella toimivia yrityksiä tulee nyt kuunnella tarkalla korvalla, ja kokeilu pitää myös voida tarvittaessa keskeyttää, sanoo Oksala Helsingin Yrittäjien tiedotteessa.
Ihmisten kokemus heikentynyt
Ongelma on tiedostettu myös Helsingin kaupungilla, mutta tehdäänkö sille mitään, onkin sitten toinen juttu.
Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva pohtii Helsingin Uutisten kolumnissaan, miten ”laajennetut Espat” taipuvat talvikäyttöön ja houkuttelevatko ne lisäkävijöitä keskustaan.
&#8211; Ydinkeskustaa ympäröivät lukuisat infrahankkeet ovat aiheuttaneet sen, että ihmisten kokemus keskustan saavutettavuudesta on heikentynyt ja tämä on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että kävijämäärät eivät ole nousseet. Tämä taas on vaikuttanut keskustan liikkeiden kannattavuuteen.
&#8211; Liikenteessä käytetty aika on lisääntynyt ja tätä myötä olemme myös menettäneet yhden keskeisistä kansainvälisesti merkittävästä kilpailukykytekijästämme eli helppoudesta ja nopeudesta kaupungissa liikkumiseen, elinkeinojohtaja kirjoittaa.

Helsingin viherkokeilut aiheuttavat haittaa autoilijoille ja keskustan yrittäjille

Kansanedustaja Rami Lehto on jättänyt tänään toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin uuden pykälän lisäämisestä tieliikennelakiin: ”Vuokrattavan kevyen sähköajoneuvon saisi pysäköidä ainoastaan tähän tarkoitukseen varatulle alueelle”.

Suuren suosion saavuttaneet vuokrattavat sähköpotkulaudat ovat tuttu näky suurimmissa kaupungeissa.
Käytännössä vuokrausfirmat voivat suorittaa toimintaansa kaupungeissa varsin vapaasti. Niiden rähähdysmäinen kasvu on kuitenkin synnyttänyt myös monia lieveilmiöitä, kuten potkulautailijoiden onnettomuudet, muiden kulkijoiden turvallisuuden vaarantamisen ja lautojen holtittoman pysäköinnin kulkuväylille ja pihoille.
&#8211; Pysäköinti on rehottanut varsin villinä ja pitkin poikin kulkuväyliä lojuvat laudat ovat herättäneet ärtymystä, toteaa Rami Lehto.
Rinnastetaan laissa polkupyöriin
Sähköpotkulaudat ovat virallisesti kevyitä sähköajoneuvoja. Ne tulee pysäköidä kuten muutkin ajoneuvot, ja niitä myös koskevat samat liikennesäännöt. Sähköpotkulaudat rinnastetaan tieliikennelaissa polkupyöriin.
Jotta sähköpotkulautojen pysäköinnistä olisi mahdollisimman vähän haittaa muulle liikenteelle ja liikkujille, tulisi niiden pysäköinti rajata tietyille alueille.
Yritykset valvomaan pysäköintiä
Tieliikennelain mukaisesti sähköpotkulaudan saa pysäköidä tai pysäyttää jalkakäytävälle tai pyörätielle, mutta niin, ettei se haittaa liikennettä ja liikkumista.
&#8211; Tähän tarvitaan laki, jotta kaupungit voisivat lain nojalla määrittää tarkat pysäköintialueet vuokrattaville sähköpotkulaudoille. Esimerkiksi keskustoissa olisi alueita, joihin sähköpotkulaudat voisi jättää ja keskustojen ulkopuolella esim. linja-autopysäkkien, koulujen ja ostoskeskuksien läheisyyteen, Lehto ehdottaa.
&#8211; Kaupunki voisi velvoittaa sähköpotkulautoja vuokraavia yrityksiä valvomaan pysäköintiä GPS-paikannuksen avulla.

Lehto: Tarkat pysäköintialueet kevyille sähköajoneuvoille

OECD:n ilmastoraportti tekee selvääkin selvemmäksi sen, että Suomen hallituksen ilmastotavoitteet ovat niin kunnianhimoisia, että niiden saavuttamiseksi takan polttokin on ongelma.

13. joulukuuta julkaistu taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n ympäristöpolitiikan <a href="https://www.oecd.org/finland/oecd-environmental-performance-reviews-finland-2021-d73547b7-en.htm">arviointiraportti</a> perää Suomelta selkeitä käytännön toimia kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.
OECD pitää hyvänä Suomen kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja pyrkimystä hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Raportin mukaan Suomi ei kuitenkaan nykyisillä toimillaan kykene saavuttamaan tavoitteitaan.
Maa- ja metsätalous OECD:n tarkkailussa
OECD:n mukaan eritoten maa- ja metsätalous kuormittavat Suomen luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi tuotannon ja kulutuksen vastuullisuudessa on paljon tekemistä. Järjestön mukaan poliittisista linjauksista huolimatta tilanne ei ole parantunut. Jopa 48 prosenttia Suomen elinympäristöistä – erityisesti soista, metsistä ja ruohoalueista – luokiteltiin vuonna 2019 uhatuiksi. Suomen tulisi myös sopia selkeä aikataulu turpeenkäytön lopettamiselle.
Raportissaan OECD listaa käytännön toimia, joihin Suomi voisi heti ryhtyä. Suomen kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 kautta OECD suosittelee varojen ohjaamista erityisesti pienhiukkaspäästöjen torjumiseen. Tämä tarkoittaisi pienimuotoisen puunpolton ja katupölyn aiheuttamien päästöjen vähentämistä.
Nastarenkaatkin ilmastopahiksia
Vaikka Suomen ilmanlaatu on yksi OECD-maiden parhaista, järjestön mukaan pienimuotoinen puunpoltto aiheuttaa pienhiukkaspäästöistä jopa puolet. Se ehdottaa, että Suomi voisi myös harkita muutoksia esimerkiksi saunan kiukaita ja nastarenkaita koskevaan sääntelyyn.
OECD suosittaa Suomelle myös toimia jätehuollon ja kiertotalouden tehostamiseen. Kierrätyksen tueksi Suomessa voitaisiin esimerkiksi ottaa käyttöön järjestelmä, jossa jätteistä maksetaan niiden tyypin ja painon perusteella. Myös maatilojen kierrätystä tulisi tehostaa ja parantaa ravinneylijäämien hallintaa erityisesti Itämeren rannoilla esimerkiksi verotuksen kautta.
Yksityisautoilun vähentämiseksi OECD ehdottaa muutoksia kaupunkisuunnitteluun ja joukkoliikenteeseen. Myös säädökset pysäköintipaikkojen vähimmäismääristä ja työpaikkojen verovapaasta pysäköinnistä tulisi poistaa.
&nbsp;

Suomalaisten puukiukaat joutuivat tikunnokkaan OECD:n ilmastoraportissa

Hernesaaren kaavan käsittelyn yhteydessä pormestari Jan Vapaavuori mainitsi kaupunginvaltuustossa, että Hernesaaren kaava nykyliikennejärjestelyineen perustuu ilmeisesti oletettuihin ruuhkamaksuihin ja koko Helsingin maksulliseen pysäköintiin tulevaisuudessa – siis päätöksiin, joita ei ole vielä tehty millään tasolla kuntapolitiikassa. Vapaavuori ei tätä vastustanut.

Perussuomalaiset muistuttivat yksityisautoilun tarpeellisuudesta tulevaisuudessakin ja eri vaihtoehtojen huomioonottamisesta jatkosuunnittelussa. Perussuomalaisten mielestä nykyiset kaavaratkaisut eivät saa johtaa siihen, että niillä pakotetaan tekemään huonoja ratkaisuja jatkossa ruuhkamaksujen ja koko kaupungin maksullisen pysäköinnin muodossa.
Kaikki eivät pysty kulkemaan pyörällä
Perussuomalaiset kannattavat erilaisten liikkumismuotojen tukemista.
&#8211; Ikärakenne muuttuu, eivätkä kaikki pysty kulkemaan pyöräillen tai kävellen tulevaisuudessakaan. Autot kehittyvät ympäristöystävällisemmiksi ja niiden automaatio kehittyy samalla kun kaupunkiautoja kehitetään jatkuvasti. Pelkkä raitioliikenne ei tule riittämään asukkaiden ja risteilyalusten turistien liikkumistarpeisiin eikä Hernesaarta pitäisi suunnitella utopioiden varaan kuten Jätkäsaaren kohdalla tehtiin.
&#8211; Rahti- ja tavaraliikenne tarvitsee tilaa lastauksen ajaksi. Lisäksi risteilymatkailun turismin aiheuttama liikenne tulee ottaa huomioon liikennejärjestelyissä, perussuomalaiset huomauttivat.
Kokoomus hylkäsi yksityisautoilijat
Asumisen ja lisärakentamisen osalta Hernesaaren kaavaa pidettiin hyvänä.
&#8211; Jätkäsaaren epäonnistuneista liikenneratkaisuista pitää ottaa oppia, ettei toisteta samoja virheitä ja aiheuteta tarpeettomia ruuhkia,
Perussuomalaiset tekivät asiasta ponnen yksityisautoilun huomioimiseksi, jota kannatti kymmenen valtuutettua. Ponnen läpimenoon olisi vaadittu 43 äänen kannatusta. Huomioitavaa oli, että vain yksi kokoomuksen valtuutettu kannatti pontta.

Perussuomalainen Helsingin valtuustoryhmä: Hernesaaren liikennesuunnittelu perustuu oletettuihin ruuhkamaksuihin ja koko Helsingin maksulliseen pysäköintiin – ”Näin ei voi olla!”

Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen teki eduskunnassa kirjallisen kysymyksen asianomaiselle ministerille, jossa hän tiedustelee toimia kotihoidon pysäköintiongelmien helpottamiseksi.

Viime kaudella eduskunta hyväksyi tieliikennelain kokonaisuudistuksen yhteydessä lausuman, että hallituksen tulee viipymättä valmistella tarvittavat säännösmuutokset tilanteen ratkaisemiseksi.
&#8211; Ongelma on edelleen olemassa. Kotihoidon työntekijöiden aikaa menee turhaan parkkipaikan etsimiseen samalla kun hoitotoimenpiteet on kellotettu minuutin tarkkuudella. Hallitusohjelmassa ei kuitenkaan ole asiasta kirjausta, Mari Rantanen kertoo.
Muutoksia voidaan tehdä nopeasti
Asiaa on aiemmin pyritty muuttamaan sekä paikallistasolla kuntien valtuustoissa että valtakunnallisestikin lukuisilla valtiopäivätoimilla.
Ratkaisuksi tilanteeseen Rantanen esittää nykyistä vammaisten pysäköintilupaa vastaavan lupajärjestelmän luomista kotihoidon työntekijöille.
&#8211; Ihmettelen, että näin päivänselvää asiaa ei pystytä muuttamaan. Kyllä toisissa kysymyksissä ollaan nähty lainsäädännön muutoksia hyvinkin nopeasti.
Virhemaksu odottaa, jos työ venyy
Nykyisessä tilanteessa kotihoidon työntekijät ovat joutuneet maksamaan pysäköintivirhemaksuja, mikäli hoitotoimenpiteet asiakkaan luona ovat kestäneet arvioitua kauemmin.
&#8211; Ei voi olla niin, että työntekijä joutuu vielä omasta pienestä palkasta maksamaan pysäköintivirhemaksuja sen takia, että on tehnyt työtään. Tässä täytyisi ottaa järki käteen, Rantanen painottaa.