Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

SAK kritisoi EK:n maahanmuuttotavoitetta – nyt liitto vaatii EK:n kanssa lisää ulkomaista työvoimaa

Useissa kaupungeissa tuhansien eurojen tukia vain ulkomaalaisten työllistämiseen – Vigelius: ”Laillistettua syrjintää”

Espoo kielsi kasvot peittävän pukeutumisen kouluissa ja päiväkodeissa

Junnila suomii julkisia kilpailutuksia: Vantaa ja Tampere hylkäsivät halvemmat suomalaiset ratikat

Republikaaneille murskatappio vaaleissa – Trump aikoo tehdä demokraattien kanssa diilejä

Jonna Kiiskinen on Vuoden Poliisi 2026 – sisäministeri Rantanen: ”Poliisityön vahvuus syntyy luottamuksesta”

Antikainen iloitsee Joensuun lentopäätöksestä: ”Kyse on maakunnan työpaikoista ja toimeentulosta”

Ministeri Ranne iloitsee Finnairin päätöksestä – suomalaisyhtiö pelastaa viisi maakuntakenttää markkinaehtoisesti

SDP:ssa eripuraa peruskoulun kansallisista kokeista: Yksi edustaja kaipaa tietoa, toinen torjuu – myös OAJ vastustaa

Purra peräänkuuluttaa järkeä Helsingin Hanasaaren voimala-alueen uusiokäyttöön

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava 

Psykologi selittää woken sekä maahanmuuttosokeuden – narsismi mädätti kulttuurin ja some nuorten aivot

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”

Tynkkynen jyrähtää kokoomuksen Sirpa Pietikäisen vihervasemmistolaisesta äänestyslinjasta EU:ssa

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana

Poliisi otti useita huumerikoksista epäiltyjä kiinni Helsingin Puhoksen ostoskeskuksessa – Tynkkynen: ”Puhos on oikeasti menetetty”

Ay-liikkeen Israel-boikotti jakaa jäsenistöä – kritiikki kohdistuu politikointiin

Sitran aika on ohi – miljardi kuuluu Suomen tulevaisuuteen, ei pysyvälle ajatusklubille

Fingo vääristelee kehitysavun tuloksia – faktantarkistus sangen valikoivaa

Oikeusministeri Meri: Islannin malli Suomeen – perussuomalaisten on oltava seuraavassa hallituksessa viemässä asia maaliin

sotarikosoikeudenkäynnit

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri on pettynyt ulkoministeri Pekka Haavistolta saamaansa vastaukseen Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) kehittämisestä siihen suuntaan, että sotarikosoikeudenkäynnit käytäisiin ensisijaisesti kansainvälisin voimavaroin, eikä yksittäisen maan kustannuksilla.

&#8211; Suomessa käsitellään aika ajoin muissa maissa tapahtuneita sotarikoksia, koska syytetyt ovat syystä tai toisesta Suomessa. Kysyin ministeri Pekka Haavistolta, miten Suomi kehittäisi järjestelmää niin, ettei näistä kalliista sotarikosoikeudenkäynneistä koituva jättilasku tulisi vain Suomelle maksettavaksi.
&#8211; Haavisto kertoo vastauksessaan lähinnä nykytilasta ja siitä, että ICC:tä ei olla kehittämässä tähän suuntaan. Sopimuksia on kuitenkin mahdollista muuttaa ja syytäkin, kun maailma muuttuu ja tulee uusia tarpeita ja tilanteita esiin, Leena Meri kertoo.
Ruanda-oikeudenkäynti maksoi viisi miljoonaa euroa
Meri sanoo, ettei Suomi ole kauaskantoinen tässäkään asiassa.
&#8211; Tiedämme, että Lähi-idässä on jatkuvasti erilaisia konflikteja, ja vuoden 2015 siirtolaiskriisin seurauksena on jo nyt käyty pitkin Eurooppaa oikeudenkäyntejä sotarikoksista. Suomessa olivat esimerkiksi terrorismista syytetyt veljekset, jotka lopulta saivat jättimäiset korvaukset Suomen valtiokonttorilta.
Tunnettuja, vastaavanlaisia oikeudenkäyntejä on Suomessa ollut jo useita. Julkisuudessa on puitu mm. Ruanda-oikeudenkäyntiä, joka on yksi Suomen historian kalleimmista oikeudenkäynneistä. Tuolloin kulut nousivat kaikkinensa jopa viiteen miljoonaan euroon.
Isisläisten laskuja maksetaan vielä pitkään
Tänä keväänä Pirkanmaan käräjäoikeus alkoi käsitellä Liberian sisällissotaan liittyviä epäiltyjä sotarikoksia. Liberian toinen sisällissota käytiin vuosien 1999-2003 välillä.
&#8211; Pidän riskinä, että Isis-naisten ja muiden Isiksen riveissä taistelleiden kohdalla tullaan vielä käymään kalliita, vaikeita oikeudenkäyntejä, jotka kaatuvat näyttökysymyksiin. Lasku tulee tietysti Suomelle, Meri toteaa.
&#8211; Sotarikosoikeudenkäynnit vaativat erityisosaamista ja resursseja, joita olisi yhteisellä kansainvälisellä rikostuomioistuimella. Siksi itse kehittäisin ennemmin ICC:tä tähän suuntaan.

Kalliit sotarikosoikeudenkäynnit Suomessa jatkuvat – Meri: ”Onko edessämme oikeudenkäyntivyöry?”

Pirkanmaan käräjäoikeudessa on käynnissä sotarikoksista syytetyn oikeudenkäynti, jonka istunnot kuitenkin pidetään Liberiassa sekä naapurimaassa Sierra Leonessa. Syytteet liittyvät Liberian toiseen sisällissotaan, joka käytiin vuosien 1999-2003 välillä. Asiasta kirjallisen kysymyksen tehnyt lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri siirtäisi sotarikosoikeudenkäynnit kansainväliseen tuomioistuimeen.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat myös sotarikokset, mutta se on toissijainen kansalliseen tuomioistuimeen nähden.
&#8211; Pahimmillaan voi olla tilanne, jossa samaa rikoskokonaisuutta käsitellään useassa eri maassa, koska syytetyt saattavat asua eri maiden alueilla. Sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan ovat vakavia rikoksia, joista tietysti tuomiot tulee saada. Sotarikosoikeudenkäynnit vaativat erityisosaamista ja resursseja, joita olisi yhteisellä kansainvälisellä rikostuomioistuimella, kertoo Leena Meri.
&#8211; Koko ajatus pitäisi siis kääntää toisinpäin, eli että näitä asioita ajaisi ensisijaisesti yhteinen kansainvälinen rikostuomioistuin ja vasta toissijaisesti kansalliset tuomioistuimet.
Kansalaisten oikeustaju syystäkin koetuksella
Kansalliset tuomioistuimet järjestävät sotarikosoikeudenkäynnit jokainen omalla tavallaan. Suomalaiset syyttäjät, poliisit, tuomari ja puolustusasianajaja viettävät useita viikkoja Liberiassa tapauksen parissa, kun taas esimerkiksi Sveitsi ja Belgia kutsuvat todistajat maahansa.
&#8211; Esitutkinta kesti yli kaksi vuotta ja suomalaiset poliisit etsivät todisteita kiertämällä Liberian maaseudun kyliä, mutta samaan aikaan Suomessa poliisin resurssit eivät riitä tutkimaan vähäisempiä rikoksia, ja se koettelee kansalaisten oikeustajua &#8211; ja syystäkin, Meri toteaa.
&#8211; On kohtuutonta, että yksittäisten maiden vastuulle jäävät sotarikosoikeudenkäynnit kuluineen. Sotarikokset ovat vakavia rikoksia, joiden selvittämiseen paras taho olisi kansainvälinen erityistuomioistuin.
Oikeudenkäyntikulut jopa viisi miljoonaa euroa
Vastaavanlaisena oikeudenkäyntinä voidaan pitää niin sanottua Ruanda-oikeudenkäyntiä, joka on Suomen historian yksi kalleimmista oikeudenkäynneistä. Tuolloin kulut nousivat kaikkinensa jopa viiteen miljoonaan euroon.
Kirjallisessa kysymyksessään Meri kysyy ministeriltä, edistääkö Suomi aktiivisesti kansainvälisen rikostuomioistuimen kehittämistä tai vastaavan perustamista sotarikoksia varten. Meri haluaa tietää myös sen, vaatiiko Suomi kulujen kompensoimista vai kustantaako Suomi jatkossakin näiden oikeudenkäyntien kulut itse.
&nbsp;

Meri: Sotaoikeudenkäynnit käytävä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>