Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Purra näpäytti Tytti Tuppuraista epäjohdonmukaisuudesta – SDP:n leikkausvaatimus kesti vain muutaman tunnin

Vigeliukselta tyrmäys ministeri Adlercreutzille: ”Kehitysapu ei kaipaa suojelua, vaan moottorisahaa”

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuuttajille selvät säännöt – ”Jos velvoitteita ei noudata, siitä seuraa sanktioita”

Hallitus panee kuriin holtittoman järjestöjen tukemisen – Rydman: Perussuomalaiset leikkaa toissijaisista menoista

Reijonen: Jakeluvelvoitepäätöksen jarruttaminen oli iso moka kokoomukselta ja muilta hallituskumppaneilta

Veronmaksajat: Kehysriihi toi tervetulleen korjauksen kotitalousvähennykseen – veronkevennykset tukevat kasvua

Kolumni: Uusiutuva turve olisi tarvinnut vain luku- ja kirjoitustaitoisia keskustan kansanedustajia

Nieminen tyytyväinen kehysriihen päätöksiin – työ talouden tasapainottamiseksi jatkuu

Hallitus uudistaa kotoutumispalvelut: Jatkossa maahanmuuttaja kotoutuu työn kautta ja kantaa enemmän vastuuta

”Historiallinen muutos” – yrittäjien eläkemaksut sidotaan jatkossa todellisiin tuloihin

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Kolumni: Kaikki tietää

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

suojaosuus

Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri esitteli keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa oikeusministeriön hallinnonalan budjettia. Budjetin painotukset ovat vuonna 2024 oikeudenhoidon toimintaedellytysten vahvistamisessa, rikosvastuun toteuttamisessa, vankilaturvallisuudessa ja rikollisuuden ennaltaehkäisyssä.

Kriminaalipolitiikkaa uudistetaan ja rangaistuksia kiristetään. Varmuusvankeuden käyttöönottoa valmistellaan, ja ensi keväänä on tarkoitus tuoda ensikertalaisuussäännön uudistus eduskunnan käsiteltäväksi. Tarkoituksena on muuttaa lakia siten, että vain ensimmäistä vankeusrangaistusta suorittaessaan vanki voisi vapautua suoritettuaan lyhyemmän määräosan rangaistuksesta, eikä ensikertalaisuus siten enää palautuisi tietyn rikoksettoman ajan jälkeen.
Yhtään vankilaa ei lakkauteta
Oikeusministeriössä aloittaa myös ensi vuoden alussa työryhmä, joka käsittelee ulosottoon liittyviä hallitusohjelmakirjauksia, muun muassa ulosottolain uudistamista, talouden hallintaa ja maksunsaantijärjestystä. Oikeusministeri Leena Meri toivoo, että työryhmä tarkastelee myös suojaosuuden osittain epäonnistunutta kohdentumista.
Hallitus ei ole myöskään lakkauttamassa yhtään vankilaa.
&#8211; Tästä syystähän meillä on hallitusohjelmassa kirjaus, että hallitus huolehtii siitä, että vankilaverkosto on riittävän laaja, että yksiköt ovat sijainnin, valvonnan ja henkilöstön saatavuuden kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisia ja että vankipaikkojen varmuusosastojen määrä vastaa tarvetta, Meri sanoo.
&nbsp;

Oikeusministeri Leena Meri oikeusministeriön budjetista: Varoja kohdennetaan sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon

Kansandustaja Ritva ”Kike” Elomaan ulosoton suojaosuuden nostamiseen tähtäävästä lakialoitteesta keskusteltiin eduskunnan täysistunnossa. Elomaa laati lakialoitteen, jossa hän ehdotti, että ulosoton suojaosuudeksi määriteltäisiin 40 euroa velallisen itsensä osalta ja 12 euroa päivässä jokaisen hänen elatuksensa varassa olevan henkilön osalta.
 
Ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on vuoden 2022 alusta indeksikorotuksineen 23,20 euroa velallisen itsensä osalta, joten kyseessä olisi tuntuva korotus. Aloitteesta keskusteltiin eduskunnassa viime viikolla. Lähetekeskustelussa oli tuolloin myös perussuomalaisten kansanedustaja Sheikki Laakson kaksi lakialoitetta samaan aiheeseen liittyen.
&#8211; Koska ulosoton suojaosuuden tarkoitus on turvata ulosottovelalliselle riittävä toimeentulo, voidaan nykytilanteessa suojaosuuden tasoa pitää aivan liian alhaisena. Nykyinen suojaosuuden määrittelytapa on velallista kohtaan armoton, eikä rahaa jää elämisen menoihin voudin otettua oman osansa kuukausittaisesta tulosta, Elomaa totesi.
&#8211; Riittävän toimeentulon turvaamisen lisäksi suojaosuuksissa on kyse kannustinloukusta. Ulosottovelallisen ei ole välttämättä järkevää edes ottaa tietyissä tilanteissa työtä vastaan tai jatkaa työssäkäyntiä vaihtoehtona tuilla elämiselle, koska suojaosuuden taso ei vastaa ollenkaan tämän hetken tilannetta.
Kasvava velkaantuminen suuri ongelma
Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan ulosottovelallisia vuoden 2021 lopussa noin 284 000, mikä oli 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Heidän ulosottovelkansa oli yhteensä peräti 6,4 miljardia euroa. Koko vuoden 2021 aikana ulosottovelallisia oli yhteensä 560 741, joista 276 484 velallisen ulosottoasioiden vireilläolo päättyi ennen vuoden 2021 loppua.
&#8211; Kasvava velkaantuminen on suuri yhteiskunnallinen ongelma. Velkaongelmia ei voi sivuuttaa myöskään lakia säädettäessä. Lain pitää tuoda ihmisille turvaa, eikä se saa kohtuuttomasti ajaa ihmisiä vararikkoon tai kannustinloukkuihin, Elomaa totesi.
Hintojen nousu iskee jo keskituloisiin
Suomessa eläminen on ollut kallista jo ennen viimeaikaisia tapahtumia, joiden seurauksena lukuisten tuotteiden hinnat ovat nousseet rajusti. Elomaa pitää tilannetta kestämättömänä vähävaraisten ja jopa keskituloisten suomalaisten kannalta.
&#8211; Hintojen jyrkkä nousu ja elinkustannusten kohoaminen on lyönyt monet keskituloisetkin ällikällä. On selvää, ettei jo entuudestaan liian matalalla tasolla ollut ulosoton suojaosuus riitä turvaamaan toimeentuloa, Elomaa sanoo.
&#8211; Hallituksessakin on herätty mahdollisesti lakialoitteeni innoittamana tähän ongelmaan. Sieltä on väläytelty ulosoton suojaosuuden nostamista takuueläkkeen tasolle eli 885,63 euroon kuukaudessa, mikä tosin on vähemmän kuin ehdottamani korotus. Nyt kun hallitus kerran aikoo korottaa suojaosuutta niin korotuksen pitäisi olla suuruudeltaan sellainen, että se mahdollistaa ulosottovelallisille toimeentulon.

Elomaa: ”Nykyinen ulosoton suojaosuuden määrittelytapa on velallista kohtaan armoton”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on laatinut lakialoitteen, jossa hän ehdottaa, että ulosoton suojaosuudeksi määriteltäisiin 40 euroa velallisen itsensä osalta ja 12 euroa päivässä jokaisen hänen elatuksensa varassa olevan henkilön osalta. 
 

Ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on vuoden 2022 alusta indeksikorotuksineen 23,20 euroa velallisen itsensä osalta, joten kyseessä on tuntuva korotus. Ulosottovelallisen riittävä toimeentulo on varmistettava lailla. Suojaosuus on ulosotossa rahamäärä, joka velalliselle on jätettävä palkan ja muun säännöllisen tulon ulosmittauksessa toimeentulon turvaamiseksi.
&#8211; Ulosoton suojaosuuden tarkoitus on turvata ulosottovelallisille riittävä toimeentulo. On kuitenkin taivaan tosi, että nykyinen suojaosuuden määrittelytapa on velallista kohtaan armoton eikä rahat tahdo riittää elämisen menoihin voudin otettua oman osansa kuukausittaisesta tulosta, Kike Elomaa selostaa.
&#8211; Riittävän toimeentulon turvaamisen lisäksi suojaosuuksissa on kyse kannustinloukusta. Ulosottovelallisen ei ole välttämättä järkevää edes ottaa tietyissä tilanteissa työtä vastaan tai jatkaa työssäkäyntiä vaihtoehtona tuilla elämiselle.
Ulosotossa satojatuhansia suomalaisia
Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan ulosottovelallisia vuoden 2021 lopussa noin 284 000 mikä oli 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Heidän ulosottovelkansa oli yhteensä peräti 6,4 miljardia euroa. Koko vuoden 2021 aikana ulosottovelallisia oli yhteensä 560 741, joista 276 484 velallisen ulosottoasioiden vireilläolo päättyi ennen vuoden 2021 loppua.
&#8211; Velkaongelmat on suuri yhteiskunnallinen haaste ja perintää sekä ulosottoa koskevat ratkaisut vaikuttavat suureen ihmisjoukkoon. On kaikkien osapuolten etu, jos ulosottovelallinen saa velkansa maksettua. Tämän tulisi näkyä päätöksenteossakin, Elomaa vaatii.
&#8211; Ei ole tarkoituksenmukaista tai edes inhimillistä ajaa ihmisiä kohtuuttomaan ahdinkoon ulosottovelkojen takia. Se ei palvele loppupeleissä kenenkään etua.
Inflaatio pahentaa tilannetta
Suomessa eläminen on ollut kallista jo ennen viimeaikaisia tapahtumia, joiden seurauksena lukuisten tuotteiden hinnat ovat nousseet rajusti.
&#8211; Inflaatio on korkeimmillaan vuosikymmeniin ja muun muassa polttoaineiden, sähkön ja elintarvikkeiden hinnat ovat rajussa nousussa. Ulostoton suojaosuus on ollut liian matalalla tasolla jo ennen viimeaikaista elinkustannusten rajua nousua ja tilanne on nyt aivan kestämätön. Tämän takia suojaosuuksiin tarvitaan tuntuva korotus, Elomaa päättää.

Elomaa: Ulosoton suojaosuutta korotettava