Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Purra: Suomalaisilla ei ole syytä huoleen – julkisen talouden vaikea tilannekin on ratkaistavissa

Hallitus korjaa Marinin hallituksen epäreilun YEL-järjestelmän – Strandman iloitsee: Perussuomalaiset tuovat helpotusta pienyrittäjille

Junnila toppuuttelee ”sakset seis” -vaatimuksia pahenevassa taloustilanteessa: ”Ennemmin pitäisi siirtyä saksista raivaussahaan

SDP vaatii yhteisöveron alennuksen perumista – ideologiaa vai verotuloja?

Hallitus ehdottaa kattoa koppikorvauksille

STEA-avustuksiin tulossa uusia leikkauksia kehysriihessä – hallitus kiristää taas järjestöjen rahoitusta

Yrittäjät tyytyväisiä Purran ajamaan YEL-korjaukseen – monilla eläkemaksu jatkossa pienenee

Purra: Kehysriihen kasvu- ja työllisyystoimista jo alustava sopu, yrittäjien eläkemaksuihin tulossa helpotusta

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmiltä 50 uutta norminpurkuehdotusta – Junnila: ”Juuri sellaista norminpurkua, jota suomalaiset yritykset ja työntekijät tarvitsevat”

Elinkeinoministeri Puisto kritisoi luvitusta: Hankkeiden hyödyt on huomioitava päätöksenteossa

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Kolumni: Kaikki tietää

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

tilasto

Suomen vieraskielinen väestö on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja kasvaa todella nopeasti. Kasvu on kuin luonnonvoima, johon ilmeisesti on vain sopeuduttava. Haastavaa se tulee olemaan ja monestakin syystä.

Helsingin kaupunginkanslian tuore julkaisu Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2022–2040 pyrkii kertomaan tilastotieteen keinoin vieraskielisen väestön määrän kasvusta pääkaupunkiseudulla ja ylipäätään Uudellamaalla. Julkaisu on tehty Helsingin, Espoon ja Vantaan sekä Uudenmaan liiton yhteistyönä.
Suomen vieraskielinen väestö keskittyy Uudenmaalle, sillä jo vuoden 2022 alussa 58 prosenttia koko maan vieraskielisistä asui tässä maakunnassa.
<a href="https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/23_08_31_Tilastoja_5.pdf">Ennuste</a> perustuu yleisesti käytettyyn demografiseen väestöennustemalliin, jossa huomioidaan syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Kyseiset väestömuutostekijät on käsitelty ennusteessa alueittain ja kieliryhmittäin.
Kasvun hallinta hakusessa
Vieraskielisen väestön kasvu esitetään ikään kuin annettuna, luonnonvoimana, joka vain lampsii pääkaupunkiseudulle ja johon on sopeuduttava niin pitkälle eväät riittävät. Ei tarvitse olla Mensan jäsen nähdäkseen, että muutoksen vauhti on vaikeasti hallittavissa.
Mistä löytyvät vuoteen 2030 mennessä asunnot 111 000 uudelle pääkaupunkiseudun asukkaalle, joiden varallisuus ei välttämättä riitä asunnon ostoon eikä aina vuokraankaan? Näin tilanteessa, jossa asuntorakentaminen on syöksymässä lamaan ja toipuu aikaisintaan vuosikymmenen lopulla.
Mistä taloustaantumassa löytyvät rahat henkilöstö koulutus-, terveys-, ja sosiaalipalveluille, joita kymmeniä kieliä puhuva aktiivi-ikäinen väestö lapsineen tarvitsee myös omalla äidinkielellään? Miten hallitaan muutokset ja jännitteet, joita eri puolilta maailmaa tuleville kansan- ja uskontoryhmien välille väistämättä kehittyy?
Ja miten reagoi käsittämättömän nopeaan muutokseen kantaväestö, jolle on jäämässä sopeutujan ja maksajan osa? Vai onko kyse ainoastaan poliittisesti ja maailmankatsomuksellisesti perusteltavissa olevasta tapahtumasarjasta? Väestöpohjan muutos tulee varmasti näkymään vähintäänkin kunnallisvaaleissa.
Vale, emävale, tilasto
Tilastoa ja numeroita sekä ennusteita Helsingin julkaisusta löytyy, mutta yhteenvetojen tulkintaan tarvittaisiin meille asiaan vihkiytymättömille enemmän selkokieltä.
Tilastotiede on osaavissa käsissä mahtava ase. Esimerkkinä oheinen, sanalliseen muotoon puettu matemaattinen pähkinä:
Vuonna 2030 vieraskielisiä ennustetaan Helsingissä olevan 154 700 henkeä, kun vuoden 2022 alussa määrä oli 114 100 henkeä, eli 40 000 henkeä enemmän. Espoossa ja Vantaalla kasvu on kuitenkin vielä nopeampaa: näiden kaupunkien yhteenlaskettu vieraskielisten määrä ylittää viidenneksellä Helsingin vieraskielisten määrän kuluvan vuosikymmenen lopussa.
Maailma muuttuu jne…
Arvoituksen ratkaisu saattaa löytyä toisaalta julkaisusta. Siellä nimittäin kerrotaan, että vuonna 2030 Espoossa ennustetaan pitävän majaansa 95 000 ja Vantaalla 91 000 vieraskieliseksi luokiteltua henkilöä.
<a href="https://www.espoo.fi/fi/vaesto">Espoossa</a> oli vieraskielisiä asukkaita vuoden 2022 toukokuun lopussa 69 870, mikä on 22,6 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa tammi-toukokuun väestönkasvusta oli yli 80 prosenttia. <a href="https://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/vantaan-ja-espoon-vieraskielisten-maara-tulee-kasvamaan-helsinkia-nopeammin">Vantaalla</a> vieraskielisten määrä oli 55 000 henkilöä ja 24,8 prosenttia koko väestöstä vuoden 2022 alussa.
Ennuskauden lopussa suurimmat vieraskielisten ryhmät muodostuvat pääkaupunkiseudulla Lähi-idän, Pohjois-Afrikan, Aasian sekä Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvista asukkaista. Nämä kieliryhmät olivat suurimmat myös vuoden 2022 alussa. Viron kieltä puhuvat paljolti poistuvat Suomesta.

Vieraskielisten määrä voimakkaassa kasvussa pääkaupunkiseudulla – kasvun hallinta hakusessa

Raiskauksista epäillyistä henkilöistä hieman alle puolet on ulkomaan kansalaisia. Ulkomaalaisten joukossa on määrällisesti eniten irakilaisia ja afganistanilaisia.

Harvinaisen kuumaa viime kesää varjosti epäiltyjen seksuaalirikosten merkittävä tilastollinen kohoaminen. Toukokuun alusta elokuun loppuun kuluneella ajanjaksolla poliisille ilmoitettiin yhteensä 449 raiskausta. Kyse on epäilyistä, eli poliisin järjestelmäänsä kirjaamista seksuaalirikoksista.
Huolestuttavaa ilmiössä on siis se, että aiempiin vuosiin verrattuna kesäkuukausille osuneiden raiskausrikosten määrä näyttäisi olevan kasvussa. Vastaavalla ajanjaksolla, eli vuoden 2017 touko-elokuussa poliisin tietoon tuli 412 raiskausta.
Vuoden 2016 touko-elokuussa luku oli 373 raiskausta. Jutussa käytetyt luvut on saatu poliisihallituksen tilastoista.
Tuomioistuimessa raiskauksesta voidaan tuomita vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi vankeuteen. Törkeän raiskauksen rangaistusmaksimi on kymmenen vuotta vankeutta. Myös raiskauksen yritys on rangaistava.
Ulkomaalaisten epäiltyjen määrä noussut
Ulkomaalaisten epäiltyjen tekijöiden osuus rikoksissa on vaihdellut viime vuosina. Kuitenkin nimenomaan raiskausrikosten kohdalla ulkomaalaisten määrä on kasvanut.
Suomen Uutisten tässä jutussa käyttämän tilastotiedon perusteella tämän vuoden touko-elokuussa raiskausrikoksista on ollut epäiltynä suomalaisten lisäksi yhteensä 49 eri valtion kansalaisia. Kaikista raiskaustapauksista epäillyistä jonkin verran alle puolet on ulkomaalaisia.
Epäiltyjen ulkomaalaisten joukossa eniten on tänä vuonna ollut irakilaisia eli yhteensä 28 henkilöä. Samalla tarkastelujaksolla vuonna 2017 irakilaisia epäiltyjä oli 27 ja vuonna 2016 kaikkiaan 38.
Tämän vuoden tarkastelujaksolla touko-elokuussa kolmen epäillyn tekijän kansalaisuus ei ole poliisin tiedossa. Lisäksi niin sanotut pimeät raiskausjutut eli rikokset, joissa ei edes ole epäiltyä henkilöä, jäävät poliisin tilaston ulkopuolelle.
Poliisin mielestä ilmoituskynnys madaltunut 
Kesäkuukaudet aiheuttavat usein tilastopiikin ilmoitettujen raiskausrikosten määrässä. Kuitenkin seksuaalirikokset ovat Suomessa lisääntyneet myös laajemmassa tarkastelussa. Esimerkiksi Helsingissä poliisi kirjasi tämän vuoden tammi-kesäkuun aikana yhteensä 292 seksuaalirikosta, määrällisesti luku on 90 enemmän kuin vuonna 2017.
Vastaavasti myös Hyvinkäällä tapahtuneet raiskaukset ovat tilastollisesti kohonneet. Kuluvan vuoden elokuun puoliväliin mennessä Hyvinkäällä oli poliisin tietoon tullut jo 13 raiskaustapausta. Viime vuonna raiskauksia tuli poliisin tietoon seitsemän ja vuonna 2016 vain yksi.
Rikosylikomisario Juhani Vuorisalo Helsingin poliisilaitokselta selitti Helsingin Sanomien haastattelussa kohonneita lukuja seksuaalirikosten tehokkaammalla paljastamisella, yksittäistapauksilla ja julkisella keskustelulla. Se, että seksuaalirikokset ovat viime aikoina olleet voimakkaasti esillä julkisuudessa, on Vuorisalon mukaan saattanut madaltaa kynnystä ilmoittaa niistä poliisille.
Tekijällä saattaa olla useita uhreja
On silti hyvä muistaa, että kaikki seksuaalirikokset, varsinkin lähisuhteissa tapahtuneet, eivät aina edes päädy poliisin tietoon. Tilastot kertovatkin vain niistä raiskauksista, joista on ilmoitettu poliisille. Tilastolukuja tarkastellessa ei myöskään käy ilmi se, että epäillyllä tekijällä voi joskus olla useampia uhreja. Tällöin yhden rikollisen paljastumisesta seurauksena saattaa olla useampia rikossyytteitä.
Mistä ilmoitettujen raiskausten ja laajemminkin seksuaalirikosten määrän kohoaminen lopulta johtuu? Onko Suomessa tällä hetkellä enemmän potentiaalisia raiskaajia kuin aiemmin?
Asiaa voinee tarkastella sekä Vuorisalon näkemyksellä että myös siitä näkökulmasta, että jostain syystä Suomessa on tällä hetkellä aiempaa enemmän potentiaalisia raiskaajia.
Irakilaiset ahkerasti asialla
Suomeen on vuoden 2015 turvapaikkakriisin yhteydessä saapunut paljon henkilöitä maista, joiden kansalaiset ovat eri tutkimusten mukaan moninkertaisesti yliedustettuina seksuaalirikoksissa. Varsinkin Lähi-idästä ja Afrikasta saapuneet henkilöt ovat viime vuosina olleet raiskausrikoksissa näkyvästi yliedustettuina Suomen kantaväestöön verrattuna.
Kuten tämänkin artikkelin perusteena olevista tilastoista käy ilmi, erityisesti irakilaisten tekemiksi epäillyt seksuaalirikokset ovat kääntyneet nousuun.

Seksuaalirikosten määrä kasvoi kesällä – poliisin tietoon lähes 450 raiskausta touko-elokuun välisenä aikana