Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Jäikö kommunismin ruumiinavaus kesken? Uutuuskirja kertoo, mistä woke on lähtöisin

Antikainen: SDP antaa vuosia lisää aikaa Venäjän tiedustelulle ja terroristeille

Ruotsin sotilastiedustelun päällikkö Venäjän tilanteesta: ”Sotatarvikkeiden tuottaminen niiden välittömäksi tuhoamiseksi taistelukentällä ei ole kestävä toimintamalli”

Mäenpää iloinen hallituksen turvepäätöksistä: ”Perussuomalaisten kädenjälki näkyy”

Reijonen Euroopan neuvostossa: Tekoälylle on asetettava reilut pelisäännöt ja läpinäkyvät käytännöt

Perussuomalaiset: ”Korjaamme YEL-katastrofin, teemme kunnianpalautuksen turpeelle ja vauhditamme korjausrakentamista”

Virikesetelin käyttö laajennetaan metsästykseen ja kalastukseen

Belgiasta uusi lähtösatama Britanniaan pyrkiville laittomille siirtolaisille

Nieminen haluaa osaamisvaatimukset takaisin perusopetukseen: ”Olemme tehneet lapsille ja koko yhteiskunnalle karhunpalveluksen”

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Kolumni: Kaikki tietää

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Ruotsissa on revennyt riita maan yleisradiotoiminnan suunnasta. Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus haluaisi leikata kuluja ja luoda ”koko kansan” julkisen palvelun. Punavihreällä puolella on parkaistu muutosten vievän kohti autoritaarista yhteiskuntaa.

Ruotsin hallitus asetti viime vuonna parlamentaarisen komitean selvittämään maan yleisradiotoiminnan sääntelyä ja suuntaviivoja vuosille 2026–2033. Kyseisissä selvityksissä on <a href="https://www.svt.se/kultur/ingen-bred-politisk-enighet-kring-framtiden-for-public-service">perinteisesti</a> ollut tarkoituksena taata riittävät resurssit ja ylläpitää yleisradiotoiminnan riippumattomuutta.
Suuret mediapoliittiset ratkaisut on Ruotsissa kautta poliittisen historian tehty konsensuksen hengessä. Traditio on nyt menossa päreiksi, sillä punavihreä oppositio ei ole hyväksymässä ruotsidemokraattien ja moderaattien johtaman porvarihallituksen muutosesityksiä.
Koko kansan yleisradio
Suurimmat erimielisyydet koskevat julkisen palvelun yhtiöiden rahoitusta. Vuodeksi 2024 SVT, Ruotsin radio ja opetusohjelmia tuottava sekä hankkiva UR saivat rahoitusta yhteensä 9,1 miljardia kruunua (780 miljoonaa euroa).
Suomen Ylen <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/ylelle-tuli-roima-korotus-jo-lahes-600-miljoonaa-euroa-maararahaa/86477297-cf69-42ca-817f-86d12e7621f8">määräraha</a> on 595 miljoonaa euroa vuodeksi 2024.
Ruotsidemokraattien mukaan yleisradiomaksua on laskettava nykyisestä 1 200 kruunusta vuodessa. Toinen oppositiota erityisesti <a href="https://www.dn.se/kultur/jan-scherman-regeringen-vill-slakta-public-service-och-inskranka-dess-oberoende/">suivaannuttavista</a> linjauksista on se, että yleisradion on luovuttava monikulttuurisesta linjauksesta ja keskityttävä ”koko kansaan”.
Esitys julki ensi viikolla
Komiteassa on ollut puolueiden välisiä erimielisyyksiä joukkoirtisanomisiin johtavien säätöjen lisäksi julkisen palvelun riippumattomuudesta.
Suurimmat parkaisut ovat <a href="https://www.etc.se/inrikes/sd-kaella-om-public-service-framtida-oede-mycket-noejda-med-resultatet">kertoneet</a> kansankodin olevan matkalla ”kohti autoritaarista yhteiskuntaa”.
Selvitys Ruotsin yleisradion kohtalosta on tarkoitus jättää kulttuuriministerille maanantaina 13. toukokuuta.

Yksimielisyys Ruotsin yleisradion tulevaisuudesta hukkui riitaan rahasta ja riippumattomuudesta – porvarihallitus ja punavihreä oppositio täysin eri linjoilla

Ruotsidemokraatit ja porvarihallitus kirjasivat Tidö-sopimukseensa tavoitteen maan yleisradiotoiminnan ”kehittämiseksi” ennen seuraavaa toimilupakautta. Ruotsidemokraatit käyttävät puolueohjelmassaan samasta asiasta muotoa ”uudistaa”. Työ ei ole vielä edes alkanut, kun ruotsidemokraatteja jo verrataan Punahilkka-sadun viekkaaseen suteen.

Ruotsin porvarihallitus asettaa ruotsidemokraattien tukemana parlamentaarisen komitean <a href="https://www.dn.se/kultur/oppositionen-om-public-service-direktiven-sd-har-fatt-ett-stort-genomslag/">valmistelemaan</a> Ruotsin Yleisradion toimiluvan raameja kaudelle 2026–2034. Tehtävä on jo lähtökohdiltaan haastava, sillä pelkästään tekniikan kehitys ja median kulutustottumusten muutokset ovat tuolla aikavälillä lähestulkoon ennustamattomia.
Poikkeuksellinen turvallisuuspoliittinen tilanne tulee sekin näkymään komitean työssä sen lisäksi, että julkisen palvelun sääntelyn on oltava ennakoimattoman muutoksen takia tekniikkaneutraalia.
Muiden rahoitukseen liittyvien kysymysten lisäksi esille saattaa nousta kolmen julkisen palvelun toimijan (SVT, SR, UR) yhdistäminen yhdeksi kustannustehokkaaksi yhtiöksi.
Oppositio kertoo satuja
Yleisradion mahdolliset muutoksen tuulet ovat saaneet kriitikot takajaloilleen jo etuajassa. Toimittaja sekä kulttuurivaikuttaja Jan Scherman <a href="https://www.aftonbladet.se/kultur/a/abKO4O/jan-scherman-om-utredningen-av-public-service">vertaa</a> mahdollisia uudistuksia satuun Punahilkasta ja sudesta. Susi on tässä tarinassa ruotsidemokraatit.
&#8211; Ruotsidemokraatit, moderaatit ja kristilliset ovat vuosikausia jonossa vaatineet kapeampaa, terävämpää ja halvempaa julkista palvelua. Viihde pois ruudusta, ajetaan urheilulähetykset alas. Mitä muuta tämä on kuin ohjelmatarjonnan poliittista kontrollia, Scherman kysyy.
&#8211; Mieleeni tulee pahaa-aavistamaton Punahilkka, joka kysyy mummoksi naamioituneelta sudelta, ”miksi isoäidillä on niin suuri suu?”.
Yleisradio täyttää kaupallisen tyhjiön
Ruotsidemokraattien ja hallituksen edustajat <a href="https://www.dn.se/debatt/public-service-ska-forbli-oberoende-men-behover-anpassas/">julkaisiva</a>t Dagens Nyheterissä mielipidekirjoituksen, jossa he perustelevat julkisen palvelun uudistustarvetta ja päämääriä.
Eräs lähtökohdista näyttäisi olevan, että Yleisradion on keskityttävä paikkaamaan kaupallisen mediatarjonnan jättämää tyhjiötä:
Kansalaiset odottavat perustellusti, että kansaa palveleva radio ja televisio keskittyvät kaupallisilta toimijoilta puuttuvaan tarjontaan. Siksi painotammekin selvitystehtävän toimeksiannossa kansansivistyksellistä näkökulmaa ja julkisen palvelun velvollisuutta toimittaa journalistisia palveluita koko maan tarpeeseen.

Ruotsin yleisradiotoiminnan uudistus etenee: Kansansivistystä kaikelle kansalle ja turha tarjonta tunkiolle

Oikeistopuolueet ja erityisesti ruotsidemokraatit ovat koko edellisen hallituskauden moittineet paikallista yleisradiota rönsyilystä sekä puolueellisuudesta. Mahdollinen oikeistohallitus ryhtynee sanoista heti toimikautensa alussa ja leikkaa yhtiön budjettia.

Ruotsin yleisradion voimassa olevan <a href="https://www.svt.se/kultur/sa-kan-politikerna-forandra-public-service">toimiluvan</a> mukaan yhtiön on kehitettävä kulttuuritarjontaa yhä syvempään laajempaan suuntaan ja sitä on toimitettava myös vähemmistöjen kielillä. Erityisen tärkeää ohjelmatoiminnassa on viedä sitä tasa-arvoiseen ja monikulttuuriseen suuntaan.
Seuraava lupakausi alkaa vasta vuonna 2026. Silloin puolueilla on mahdollisuus tehdä suurempia linjauksia julkisen palvelun strategiaan ja tarjontaan.
Ruotsidemokratit edellyttää menoleikkauksia
Ruotsidemokraatit haluaa leikata yleisradion kustannuksia ja moderaatit haluaa julkisen palvelun rahoille yhä tehokkaampaa käyttöä välittömästi. Siksi onkin mahdollista, että valtiopäivät ja Ruotsin mahdollinen uusi oikeistohallitus ovat valmiita leikkauksiin jo alkavalla hallituskaudella.
Julkisen palvelun budjettiin on periaatteessa mahdollista puuttua valtion jokaisen vuosibudjetin yhteydessä. Tämä johtuu siitä, että koko toimikaudeksi määritelty linjapäätös ei ole juridisesti sitova. Julkiseen palveluun puuttuminen tosin ole juurikaan kuulunut maan tapoihin.
&#8211; Tiettyjä ohjelmia ei ehkä ole viisasta tuottaa itse. Ajatellaanpa vaikka deittiohjelmia papeille tai laihdutusohjelmia koirille, ne pitäisi suosiolla jättää kaupallisille toimijoille, <a href="https://www.svt.se/kultur/partierna-om-public-service-framtid-inga-dejtingprogram-for-praster">sanoo</a> ruotsidemokraattien kulttuuripoliittinen asiantuntija Bo Broman.
Eri yhtiöt saman katon alle
Bromanin mukaan julkisen palvelun kolme yksikköä pitäisi lyödä samaan katon alle yhteen yhtiöön. Rahaa säästyisi ja tehokkuutta tulisi lisää.
&#8211; Kahdesta uutistoimituksesta muodostettaisiin yksi ja kolmen eri laitoksen henkilökunta yhdistettäisiin, jolloin pärjättäisiin yhdellä toimitusjohtajalla. Se olisi eräs tapa saada organisaatio ohuemmaksi.
Ruotsin yleisradion (SVT, SR ja UR) budjetti on noin 8,5 miljardia kruunua (775 miljoonaa euroa). Suhteessa väkilukuun budjetti on huomattavasti pienempi kuin Suomessa. YLE:n <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yleisradiolle-ei-riita-15-miljoonaa-euroa-paivassa-yle-veroon-vihjaillaan-korotuksia-budjetti-paisuu-ja-johdon-palkkiot-paukkuvat/">budjetti</a> on luokkaa 550 miljoonaa euroa vuodelle 2022.

Ruotsin yleisradio joutumassa laihdutuskuurille – oikeistopuolueet haluavat leikata SVT:n menoja

Julkisen palvelun yleisradioyhtiötä pitää rankaista nykyistä tuntuvammin, jos se toitottaa ohjelmissaan yksipuolista aatesuuntaa. Tätä ehdottavat ruotsidemokraattien ja kokoomuksen edustajat valtiopäivien perustuslakivaliokunnalle. Asiasta <a href="https://www.journalisten.se/nyheter/m-och-sd-vill-infora-sanktioner-vid-fallningar-i-grn?fbclid=IwAR2O3mSKrAtlob5TD-e2r2-zTGYKAsZh4-1ToyjWgJ7Qm2onqr0J86xt63o">kertoo</a> Ruotsin toimittajajärjestön julkaisu Journalisten.
Kokoomuksen ehdotuksessa rangaistus seuraa yhtiölle, jos radio- ja televisiotoiminnan tarkastuslautakunta (GRN) on todennut ohjelmatoiminnan säännöstön vastaisen rikkeen tapahtuneeksi. Seuraamukset koskevat käytännössä työntekijöitä valtion mediayhtiöissä, joita ovat SVT, SR ja UR.
Yksipuolisen tiedon levittämisestä rangaistavaa
Ruotsidemokraattien edustajat vaativat myös, että tarkastuslautakunnan jäsenet nimitetään valtiopäivillä olevien puolueiden voimasuhteiden mukaisesti. Tänään lautakunnan jäsenet nimittää maan hallitus, joka ei välttämättä takaa ohjelmia koskevien valitusten tasapuolista käsittelyä.
Uudessa tarkastuslautakunnassa siis valtiopäiväpuolueiden poliitikot päättäisivät, mikä on asiallista ja puolueetonta viestintää ja mikä ei ole. Lautakunta voisi ehdotuksen mukaan päättää myös siitä, millaisia seurauksia julkisen median toimittajalle ja yhtiön johdolle koituu yksipuolisen tiedon levittämisestä.
Ehdotukset tulevat perustuslakivaliokunnan käsittelyyn maaliskuun lopussa.
&nbsp;

Tasapuolisuus taustalla – ruotsidemokraatit ja kokoomus vaativat Ruotsin yleisradiota tiukempaan kontrolliin

UR