Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

SDP:n ja keskustan johdossa oleva Etelä-Karjalan hyvinvointialue päätyi massiiviseen satojen ihmisten joukkoirtisanomiseen

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

velkakehitys

Elinkeinoministeri Wille Rydman muistutti eilen A-studiossa, että valtiovarainministeriö on varoittanut aikaisempiakin hallituksia vaarallisesta velkakehityksestä, mutta tarvittavia toimia ei ole aikaisemmin tehty. &#8211; Siksi tällä hallituksella on edessä suuri sopeutusurakka.

Hallitus <a href="https://www.suomenuutiset.fi/hallitus-kaivoi-kolmen-miljardin-lisasopeutukset-kehitysavusta-hallinnosta-ja-kotoutumisesta-leikataan-tupakkaveroa-korotetaan/">päätti</a> tiistaina kehysriihessä kolmen miljardin lisäsopeutuksista, joihin kuuluu laajasti sekä veronkiristyksiä että menojen leikkauksia. Toimet tulevat hallitusohjelmassa jo päätettyjen kuuden miljardin sopeutusten lisäksi.
Ylen A-studiossa eilen oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin näkemys oli, että kaikki on tehty väärin ja toimilla suojeltaisiin suurituloisia ja rikkaita.
Elinkeinoministeri Wille Rydman muistutti, että sopeutukset kohdistuvat melko tasaisesti koko yhteiskuntaan ja kaikkiin suomalaisiin.
&#8211; Päätökset ovat ikäviä, mutta omien havaintojeni mukaan tässä vaikeassa taloustilanteessa kaikki myös ymmärtävät toimet. Kannattaa muistaa, että Suomessa on progressiivinen verotus. Suurituloiset ja keskituloiset hoitavat jo nyt vahvasti oman osansa hyvinvointipalvelujen rahoittamiseksi.
Suomi-laiva pidetään pinnalla
A-studion juontaja tivasi toistuvasti toimien oikeudenmukaisuudesta. Rydman muistutti, että moni aikaisempi hallitus on lähinnä vältellyt päätöksien tekemistä ja siirtänyt vastuuta seuraavalle hallitukselle.
&#8211; Nähdäkseni oikeudenmukaista on se, että jokainen päättäjäsukupolvi kykenee päätöksiin, joilla Suomi-laiva pidetään pinnalla. Kun näitä päätöksiä on lykätty pitkään, se tietysti tarkoittaa, että urakka on erityisen raskas tälle hallitukselle.
Viime syksynä havaittiin, että hallitusohjelmassa jo sovittujen sopeutuksien lisäksi valtion taloudessa tarvitaan uusia sopeutustoimia. Ennusteet valtion velkaantumisvauhdista muuttuivat synkemmiksi muun muassa hyvinvointialueiden paisuvien alijäämien sekä verotulojen kertymisen hidastumisen vuoksi.
Lindtmanin mukaan hallituksen linjalta olisi kuitenkin pudonnut pohja pois.
&#8211; Hallitus on tehnyt alkutaipaleellaan ratkaisevia virheitä. Nyt suomalaiset maksavat karvaan hinnan, Lindtman päästeli.
Rydman muistutti, että valtiovarainministeriö on varoittanut aikaisempiakin hallituksia vaarallisesta velkakehityksestä.
&#8211; Aikaisemmat hallitukset ovat ylenkatsoneet varoituksia. Muun muassa edellinen punavihreä hallitus ylenkatsoi talousennusteita. Siksi tällä hallituksella on edessä paljon suurempi sopeutusurakka. Toisin kuin edelliset hallitukset, tämä hallitus on valmis sopeutuksiin.
Hallitus ei nosta polttoainehintoja
Veroratkaisuista merkittävin on yleisen alv-kannan korotus 25,5 prosenttiin. Kulutusverona alv koskee myös polttoainetta. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan liikennepolttoaineiden hinta ei kuitenkaan nouse hallituksen toimien vuoksi. Rydman totesi, että tavoitteesta ei olla peruuttamassa.
Rydman huomautti, että esimerkiksi maaseudulla autoilevat maksaisivat bensasta vieläkin enemmän kuin nyt, ellei perussuomalaiset olisi saanut hallitusohjelmaan kirjauksia polttoaineiden verotuksen keventämisestä.
&#8211; Ilman näitä toimia maaseudulla liikkuminen olisi paljon kalliimpaa. Kannattaa myös muistaa, että hallitusohjelman mukainen kevennys liikennepolttoaineiden verotukseen on useampiosainen. Myöhemmin polttoaineen verotukseen on vielä tulossa sadan miljoonan euron kevennys.
Hallitus on myös jo aiemmilla päätöksillään <a href="https://www.suomenuutiset.fi/hallitus-alentaa-ensi-vuonna-polttoaineiden-verotusta-160-miljoonalla-sellaista-ei-ole-tassa-maassa-ennen-nahty/">laskenut</a> polttoaineiden hintoja. Hallitus ei esimerkiksi toteuttanut edellisen hallituksen linjaamaa tuhoisaa jakeluvelvoitteen nostoa, joka olisi korottanut pumppuhintoja jopa kymmenillä senteillä ja siten vielä entisestään kurittanut autoilevia suomalaisia.
Sopeutuksien rinnalle talouskasvua
Sopeutuksien rinnalla Suomeen tarvitaan talouskasvua. Rydman muistuttikin, että sopeutuksien lisäksi hallitus tekee merkittäviä kasvupanostuksia.
Investointiohjelmalla on elvyttävä ja talouskasvua vahvistava vaikutus, joka on tärkeää nykyisessä suhdannetilanteessa.
Elinkeinoministeri kehotti tarkastelemaan laajempaa kuvaa.
&#8211; Maailmassa on meneillään vaativa investointikilpailu. Ulkomaisista investoinneista kilpaillaan kovasti. Valitettavasti niistä vain kilpaillaan enenevässä määrin valtion maksamilla valtiontuilla.
&#8211; Me esimerkiksi rakennamme veroporkkanaa, jolla Suomesta tulee olennaisesti houkuttelevampi vaihtoehto ulkomaisille investoinneille. Pienille ja keskisuurille yrityksille tukea tulee siitä, että hallitus on työnteon kannustavuuden ja yrittäjyyden puolella. Kun saamme työmarkkinauudistukset läpi, on sillä suuri merkitys myös pk-yrityksille.
Hallitus <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kehitysyhteistyohon-200-miljoonan-lisaleikkaus/">leikkaa</a> myös kehitysavusta tällä vaalikaudella 1,2 miljardia euroa. Aiemmin jo päätetyn miljardin euron leikkauksen lisäksi kehysriihessä päätettiin, että kehitysyhteistyöhön tehdään neljässä vuodessa 200 miljoonan euron lisäleikkaus.
&nbsp;

Rydman: Päätöksiä talouden sopeutuksesta lykättiin Suomessa liian pitkään – ”Edellinen punavihreä hallitus ylenkatsoi talousennusteita”

Eduskunnassa puhuttiin tällä viikolla nuorten tulevaisuudesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-59-2023?start=17289&amp;end=17614&amp;speaker=1437">muistutti</a>, että nykyisten sukupolvien velkaantumisen päätyvät lopulta rahoittamaan tämän päivän lapset ja nuoret. Täysistunnossa oli tuolloin käsittelyssä joidenkin oppositiopuolueiden jättämä välikysymys nuorten tulevaisuudesta.

Kansanedustaja Juha Mäenpään mukaan kaikki ymmärtävät sen, että hallitus pyrkii jarruttamaan ja estämään valtion velkakehitystä. Tähän liittyy kuitenkin yksi ongelma.
&#8211; Kun kuuntelee vasemmistoa, niin keneltäkään ei saisi ottaa mitään pois.
Mäenpää huomauttikin, että jos velkaantumista yritetään hillitä, leikkaukset kohdistuvat silloin aina johonkin. Hänen mielestään opposition ensimmäinen puheenvuoro suorastaan pelotteli nuoria.
&#8211; Te esititte asian niin, että nuorilla on aivan kamala tulevaisuus. Pyydän harkintaa siinä teidän omassakin toiminnassanne. Mikä nuoria sitten huolettaa tulevaisuudessa? Onko se ilmastoahdistus, jolla on peloteltu nuoria ihmisiä, vai onko se mahdollisesti jengirikollisuus? hän kysyi.
Suomessa vihdoin vastuullinen hallitus
Mäenpää huomautti <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2023/Sivut/PUH_59+2023+3+133.aspx">puheenvuorossaan</a>, että edellisen hallituksen tuhlailevaan linjaan täytyy saada muutos ja että sitä kansa vaaleissa halusikin. Hän myös muistutti, että Suomen julkinen talous on ollut kroonisesti alijäämäinen jo 15 vuoden ajan.
&#8211; Tuolla perusteluosassa todetaan, että nuorten laiminlyönnillä on paitsi inhimillinen seuraus myös suuri vaikutus yhteiskuntaan ja kansantalouteen. Arvoisat edustajat, olen tästä lauseesta täysin samaa mieltä, Mäenpää pamautti ja jatkoi:
&#8211; Siksipä mieltäni lämmittää se, että meillä on vihdoin vastuullinen hallitus, joka katsoo talouspolitiikassaan yli vaalikausien eikä tuijota lyhytnäköisesti poliittisten pikavoittojen toivossa vain seuraavaa äänestyspäivää.
Arjen turvallisuus huomioitava
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 selvitetyissä 2 200 ryöstössä alle 15-vuotiaita epäiltyjä oli 269. Nuorten tekemien ryöstörikosten uhrit ovat usein muita nuoria. Julkisuudessa on ollut myös tapauksia, joissa uhreiksi on joutunut aikuisia.
&#8211; Talouspolitiikka voi nuorista kuulostaa hyvin abstraktilta ja vaikeasti hahmotettavalta asialta, mutta sen sijaan turvallisuus, tai turvallisuuden puute, tuntuu konkreettisesti ja välittömästi nuorten arjessa. Kesäkuussa 2023 Iltalehti uutisoi, että ”Toimi näin, mikäli joudut ryöstelevän nuorisojoukon uhriksi”. Tämä on aika karua. Nuorten ryöstörikokset tunnustetaankin kasvavaksi ongelmaksi, Mäenpää harmitteli.
Hän otti esille myös erittäin väkivaltaisen ruotsalaisen katujengin, Dödspatrullenin, rantautumisen Suomeen. Asiasta uutisoitiin lokakuun alussa laajalti <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009894271.html">valtakunnan viestimissä</a>.
Opposition kyvyttömyys hahmottaa ongelmia
Mäenpää korosti, että edellä kuvattu todellisuus on se, missä moni nuori kasvaa tänä päivänä.
&#8211; Kyse ei ole sadusta vaan tosielämästä. Valoa on kuitenkin tunnelin päässä. Meillä on vihdoin Suomessa hallitus, joka ottaa myös nuorisoväkivallan tosissaan ja vähättelemättä. Hallitusohjelman mukaan vahva ja välittävä Suomi huolehtii kansalaisten turvallisuudesta kotona, kaduilla ja rajoilla. Tätä linjausta on perussuomalaisena helppo tukea, hän totesi tyytyväisenä.
&#8211; Nuorten tulevaisuudesta puhuttaessa ei voi jättää käsittelemättä katu- ja jengirikollisuuden kokonaisuutta. Jostain kumman syystä se kuitenkin loistaa poissaolollaan punavihreästä välikysymyksestä — kertoo paljon vihervasemmisto-opposition asenteesta nuorten ongelmia kohtaan tai kyvyttömyydestä hahmottaa niitä, Mäenpää päätti.
&nbsp;

Mäenpää tyytyväinen hallituksen vastuulliseen linjaan – vihdoinkin nuorisoväkivalta otetaan tosissaan

Korkotason nousu euroalueella on siivittämässä EU:n matkaa yhä pidemmälle kohti velka- ja tulonsiirtounionia. EU-komission heinäkuisen tiedonannon mukaan EU:n kaikkiaan noin 800 miljardin euron elvytyspaketin korkomenot ovat vuosina 2021–2027 jopa 17–27 miljardia euroa suuremmat kuin aiemmin on oletettu. Suomelle kohdistuva osuus elvytyspaketista on kutistunut sadoilla miljoonilla euroilla, mutta maksettavaa on tulossa enemmän.

Euroalueen korkotason nousulla voi olla erittäin suuri vaikutus EU-elvytyspaketin rahoitukseen. Asiantuntijoiden mukaan paketin hinta uhkaa nousta huomattavasti ennakoitua korkeammaksi.
EU-komissio antoi äskettäin heinäkuussa <a href="https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/BUDG-PR-751626_EN.pdf">tiedonannon</a>, jonka mukaan pelkästään kuluvalla budjettikaudella 2021–2027 paketin korkomenot ovat 17–27 miljardia euroa suuremmat kuin aiemmin on oletettu. Korkotason nousu tulee nostamaan merkittävästi Suomen EU-nettomaksua, minkä veronmaksaja tuntee lompakossaan.
Suomi on ollut vuosia 1996, 1997 ja 2000 lukuun ottamatta EU:n nettomaksaja. Nettomaksu kuvaa Suomen EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Vuonna 2021 Suomen nettomaksu EU:lle oli 970 miljoonaa euroa. Elvytyspaketin korkokulujen lisäksi Ukrainan auttaminen nostaa Suomen osuutta.
Sinä saat maksaa lisää
<a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/97a7eecf-c186-4879-9f71-ece1fe0c907c">Arvion mukaan</a> elvytyspaketista veronmaksajille korkopompusta tuleva lisälasku on nykykorkotasolla 75–80 miljoonaa euroa vuodessa. EU:n budjettikaudella 2021–2027 lisälasku korosta olisi siten 525–560 miljoonan euron luokkaa.
EU-elvytyspaketti on rahoitusinstrumentti, joka sisältää noin 800 miljardin euron rahoituksen jäsenmaille, karkeasti ottaen suunnilleen puolet avustuksina ja noin puolet lainoina. Suomen kannalta järjestely on koko ajan muuttunut epäedullisemmaksi, sillä ikävän korkojen nousun lisäksi Suomelle kohdistuva osuus paketista on kutistunut kerta toisensa jälkeen sadoilla miljoonilla.
Vuosi sitten valtiovarainministeriö tiedotti, että <a href="https://www.iltalehti.fi/talous/a/41b7f53b-2ed1-4804-afc5-e62bca59eec6">Suomen osuus</a> elvytyspaketin avustuksista pienenee noin 1,8 miljardiin euroon. Tällä hetkellä kenelläkään ei ole varmaa tietoa, mikä Suomen osuus loppujen lopuksi tulee olemaan.
Varmaa on vain se, että juuri sinä saat maksaa lisää. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän talouspoliittisen asiantuntijan Juhani Huopaisen arvio on synkkä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Elpymispaketti maksoi aluksi Suomelle n. 6 mrd ja siitä saatiin n. 2 mrd.
Oma arvaus lopputuloksesta: saadaan n. 1-1,5 mrd ja maksetaan 12 mrd.
&mdash; Juhani Huopainen (@Huopainen) <a href="https://twitter.com/Huopainen/status/1701121527578579052?ref_src=twsrc%5Etfw">September 11, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Elvytyspaketin rahojen käyttö on löysää, ja äskettäin <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d35de296-5f2a-41cd-b5fa-15352cee2775">uutisoitiin</a>, että italialaiset teettävät kodinremontteja elpymisrahoilla.
Elvytyspakettia hehkuttanut Marin häipyy eduskunnasta
Toukokuussa 2021 eduskunta hyväksyi EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja samalla elvytyspaketin. Päätös syntyi äänin 134-57. Päätös vaati 2/3-määräenemmistön, sillä perustuslakivaliokunta katsoi, että kyse on merkittävästä vallansiirrosta EU:lle.
Perussuomalaiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/miksi-kansanedustajat-puhuvat-nyt-yota-myoten-eduskuntatalolla-jos-et-tieda-niin-katso-tama-video/">vastusti</a> elvytyspakettia alusta saakka, mutta ei onnistunut kaatamaan pakettia, joka on viemässä Suomelta valtavasti rahaa ja itsemääräämisoikeutta.
Silloista pääministeriä Sanna Marinia ei toukokuussa 2021 ensin edes nähty eduskunnassa keskustelemassa EU-elvytyspaketista syyksi kerrotun omaehtoisen koronakaranteenin vuoksi.
Eduskunnassa Marin toisti jo aikaisemmin kuultuja fraaseja siitä, miten neuvottelu muiden EU-johtajien kanssa kesällä 2020 olisi ollut Suomelle menestys ja onnistuminen. Pääministerin mukaan Suomi onnistui neuvotteluissa. Marin ei puheenvuorossaan eduskunnalle ottanut mitään kantaa elvytyspakettia kohtaan esitettyyn kritiikkiin saati useisiin asiantuntijalausuntoihin, joissa on osoitettu virheelliseksi paketin puolesta esitetyt poliittiset argumentit.
Useat talousasiantuntijat, kuten eduskunnalle lausunnon antanut kansainvälisen makrotaloustieteen tutkija Juha Tervala, ovat osoittaneet, että elvytyspaketista ei ole mainittavaa hyötyä Suomen taloudelle.
Kuvaavaa on, että Marin itse on <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sanna-marin-siirtyy-tony-blair-instituten-strategiseksi-neuvonantajaksi-hakee-eroa-kansanedustajan-tehtavasta/d9c4f3af-dbf4-4d00-9b16-1e237f6d7efa">saanut</a> uuden tehtävän Tony Blair Instituten strategisena neuvonantajana Lontoosta ja hän jättää eduskunnan. Eduskunta myönsi tiistaina Marinille vapautuksen kansanedustajan tehtävästä.
Suomella omiakin korkoharmeja
EU-elvytyspaketin kohdalla on siis käymässä täysin samalla tavalla kuin Suomen valtiontaloudessa: korkopompusta seuraa raskas lisämaksu veronmaksajille. Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Sami Pakarisen arviolaskelman <a href="https://www.suomenuutiset.fi/vasenlaita-hullaantui-velkaan-holtiton-velanotto-antoi-vauhtia-korkopomppuun-jo-seuraavan-vuosikymmenen-taitteessa-valtion-velkojen-korkomenot-liki-seitseman-miljardia/">mukaan</a> ensi vuosikymmenen alussa valtion korkomenot olisivat jo 7 miljardia euroa, jos keskikorko olisi 3,5 prosenttia ja valtion lainakanta 200 miljardia euroa.
Marinin hallituskaudella Suomi on ottanut jatkuvasti uutta lainaa. Valtiovarainministeri Riikka Purra on viime aikoina useaan otteeseen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/valtiovarainministeri-purra-hallitus-toteuttaa-tyolinjaa-etta-tassa-maassa-tyon-tekeminen-kannattaisi-ja-etta-yrityksiin-syntyisi-uusia-tyopaikkoja/">muistuttanut</a>, että valtion velkakehityksen kääntäminen on työlästä ja samalla vuosien projekti.
&#8211; Mikäli hallitus pääsee tavoitteisiinsa tämän hallituskauden osalta ja saamme istua koko kauden, niin velan kasvu pystytään taittamaan. Mutta velkasuhteen kääntäminen laskuun edellyttää seuraavaa hallituskautta, joka kykenee tekemään vastaavia toimia, Purra sanoo.
EU:sta on kuitenkin tulossa lisää jäsenmaiden välisiä tulonsiirtoja, ja uutta yhteisvelkaa on jo väläytelty. Purra <a href="https://www.suomenuutiset.fi/suomen-eu-vaikuttaminen-on-usein-lyhytjanteista-ja-hampaatonta-purra-vaatii-valtiojohtoa-voimakkaasti-ajamaan-unionissa-suomen-intresseja/">korostaa</a>, että jatkossa Suomen on ajettava unionissa voimakkaammin omaa etuaan.
&nbsp;

Nyt tulee korkopomppu – Suomen veronmaksajia uhkaa satojen miljoonien lisälasku EU-elvytyspaketista