PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Purran budjettiehdotus: verokannustimia työlle ja yrittäjyydelle, puolustukseen ja turvallisuuteen lisäpanostuksia

Sisäministeri Rantanen: Espanja sai varauksettoman tuen — EU:n sisäinen linjaero jatkuu

Espanjan tapahtumat ovat karu muistutus rajaturvallisuuden merkityksestä – Seppänen: ”Kun rajat pettävät, koko valtio pettää”

Verotuotot kasvussa – samalla veronkevennykset tukevat taloutta ja ostovoimaa

Valtiovarainministeri Riikka Purran kommentit oppositiojohtajien talouspuheisiin: ”Uskomatonta tuubaa”

Vantaan kaupunginvaltuutettu Lundell: Lapset eivät voi olla väline segregaation ehkäisyyn

Purra: Kaasua kasvulle, jarrua menoille – tätä linjaa tarvitaan yhä lisää

Varapuheenjohtaja Joakim Vigelius: ”Jos EU:n ulkorajat eivät pidä, koko Schengenin idea murenee”

22 EU-maata haastaa Espanjan löysän maahanmuuttolinjan – uppiniskainen sosialistipääministeri ei taivu

Käräjäoikeus katsoi pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehneen maahanmuuttajan alaikäiseksi – THL:n ikäarvio jäi ristiriitaiseksi

Razmyar ja Vigelius kiivaina Espanjan kriisistä – ”SDP levittää laittomille siirtolaisille punaista mattoa”

Kymmenet tuhannet afrikkalaiset tunkeutuivat väkisin Eurooppaan – Espanjan Ceutassa ”täysi kaaos”

Iranin vallankumouskaarti uhoaa: Näin tapamme Melanie Trumpin

Antikainen: Espanjan raja murtui – tätäkö Lindtman haluaa Suomelle?

Kielimuuri suojaa: Maahanmuuttajalapset eivät kelpaa ruotsinkielisiin kouluihin

Heinäluoma selittää koulushoppailun asuntopolitiikalla – tilastot kertovat toista

Nizzan terroristi tappoi 86 ihmistä – pikkuveli rehenteli veriteolla ennen karkotustaan

Islamisaatiolle vauhtia Britanniassa – koko poliisikunta paastolle solidaarisuussyistä

Kolumni: Sokea suvaitsevaisuus islamismille tappaa

vihreä diili

Perussuomalaisten käyttämässä EU-vaalisloganissa ”Uudenlainen Eurooppa on mahdollinen” kiteytyy erinomaisesti sunnuntaina järjestettävien EU-vaalien suuri merkitys mantereemme tulevaisuudelle.

Monessa EU-maassa kansallismieliset puolueet ovat lyöneet itsensä lopullisesti läpi 2010- ja 2020-luvuilla. Kansallismielisten voimien menestys unionin jäsenvaltiotasolla ei ole kuitenkaan heijastunut merkittävällä tavalla Euroopan parlamenttiin, jossa vasemmistoliberaali agenda on dominoinut parlamentin toimintaa viime vuodet.
Eurooppa-neuvostossa on enää neljä sosiaalidemokraattista valtionpäämiestä jäljellä, mutta Euroopan parlamentissa sosiaalidemokraattien vaikutusvalta on ylikorostunut, sillä sosialistit ovat useimmissa kysymyksissä muodostaneet enemmistön keskusta-oikeistolaisen EPP:n ja liberaaliryhmän kanssa näiden ryhmien vuonna 2019 tekemän yhteistyösopimuksen perusteella.
Sosialistit voivat lisäksi lähes poikkeuksetta luottaa tulitukeen äärivasemmiston ja vihreiden ryhmiltä, kun parlamenttiryhmät keskenään käyvät neuvotteluja eri lainsäädäntöesityksistä. Erityisesti maahanmuuttoa ja ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa koskevista parlamentin raporteista on vaikeaa löytää selvää kädenjälkeä keskusta-oikeistolaisilta ryhmiltä, vaan sisältö on usein kuin suoraan sosialistien kynästä.
Sosiaalidemokraattien ristiretki &#8221;laitaoikeistoa&#8221; vastaan
Euroopan sosiaalidemokraatit ovat päättäneet reagoida puolueryhmänsä kannatuksen heikentymiseen käynnistämällä ristiretken niin kutsuttua ääri- ja laitaoikeistoa vastaan. Sosialistit kuorruttavat ristiretkeään kauniilla sanoilla arvojen ja demokratian puolustamisesta, mutta tälle retoriikalle ei voida antaa paljoa totuusarvoa.
Pelottelukampanjallaan ääri- ja laitaoikeistosta sosialistit yrittävät epätoivoisesti mobilisoida demoralisoituneen äänestäjäkuntansa uurnille niin sanottuja pahuuden voimia vastaan.
Vähemmän EU-demarit haluavat keskustella siitä, että he ovat isossa vastuussa maahanmuuton lukuisista negatiivisista yhteiskunnallisista vaikutuksista maasta toiseen tai siitä, että hollantilainen sosialisti Frans Timmermans oli syksyyn 2023 asti pääarkkitehtina tavallisten eurooppalaisten elinkustannukset pilviin nostaneessa ”vihreässä diilissä”.
Timmermansin ilmastoradikalismi on myös saanut aikaan Euroopan laajuisen maanviljelijöiden protestin, sillä maanviljelijöiden elinkeinon tukahduttaminen on ollut keskeistä EU:n vasemmistoliberaalien ilmastoutopioissa. Euroopan sosialistien pelottelukampanjan taustalla on lisäksi sosiaalidemokraateille tyypillinen ajattelu, jossa sosialistit näkevät vallan kuuluvan itseoikeutetusti heille. Tällöin ”väärää mieltä” olevat puolueet vaalituloksesta riippumatta eristetään.
Demariryhmän sisällä Venäjän myötäilijöitä
Perussuomalaisten EU-yhteistyökuvioista on käyty vaalikampanjan aikana värikästä keskustelua. Vaikka perussuomalaisten toiminnassa ei ole ollut tällä vaalikaudella mitään moitittavaa, ovat etenkin sosiaalidemokraatit yrittäneet leimata perussuomalaiset epäilyttäviksi PS:n edellisen parlamenttiryhmän vuoksi.
Samalla sosiaalidemokraatit ovat vaienneet siitä, että heidän omat meppinsä ovat Venäjää koskevissa parlamenttiäänestyksissä useamman kerran olleet eri linjoilla kuin muut Suomen mepit.
Demareiden sosialistiryhmän sisällä on lisäksi pehmeää Venäjä-linjaa ajavia puolueita, kuten Saksan sosiaalidemokraatit ja Bulgarian sosialistit. Perussuomalaisten ECR-ryhmä taas EPP:n ohella kuuluu parlamentin Venäjä-kriittisimpiin ryhmiin. ECR ei tule vaalien jälkeen kasvamaan ryhmän omien periaatteiden kustannuksella.
Tämä koskee etenkin Unkarin Fidesz-puolueen mahdollista liittymistä ECR:ään. Perussuomalaiset tulee toimimaan aktiivisesti ECR:n kumppanipuolueidensa kanssa sen eteen, että ryhmän länsimyönteinen linja ja identiteetti säilyy kaikissa olosuhteissa.
Syntyykö parlamenttiin EU-skeptikkojen ryhmä?
EU-vaalikampanjan alla on puhuttu siitä mahdollisuudesta, että EP:hen syntyisi yksi iso EU-skeptikkojen ryhmä vaalien jälkeen. Tällaisen kansallismielisten ”superryhmän” muodostamisen todennäköisyyttä on sanottu lisänneen erilaisissa skandaaleissa ryvettyneen ja voimakkaasti radikalisoituneen AfD:n ulossulkeminen ID-ryhmästä. Kokonsa puolesta EU-skeptikkojen ryhmä nousisi sosialistiryhmän ohi, joka teoriassa tarkoittaisi suurta vaikutusvaltaa Euroopan parlamentissa.
Tosiasiassa kuitenkin moni asia puhuu uuden ”superryhmän” muodostamista vastaan. Isoin ero ID- ja ECR-ryhmien välillä on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. ECR:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimessä on Yhdysvaltain ja EU:n välisen turvallisuuspoliittisen yhteistyön tiivistäminen ja Naton säilyttäminen iskukykyisenä. ID:ssa taas on laajaa kannatusta sille ajatukselle, että perinteinen länsivaltojen välinen yhteistyö on aikansa elänyt ja tulevaisuus löytyy idästä, Kiinasta ja Venäjältä.
Eräissä ID-puolueissa jopa nähdään, että Venäjän ja Kiinan kaltaiset valtiot voisivat toimia eräänlaisina ”antiglobalistisina” liittolaisina EU:n ja Yhdysvaltain edustamaa liberalismia vastaan.
RN:n, Legan ja FPÖ:n kaltaiset puolueet nähdään ei pelkästään vasemmistoliberaaleissa ryhmittymissä, vaan myös EPP-ryhmässä, Eurooppa-vastaisina ja ulkopoliittisesti epäluotettavina. Ison EU-skeptikkojen ryhmän muodostaminen johtaisi siis ID:ta koskevan eristämispolitiikan ulottamiseen ECR-puolueisiin.
On lisäksi vaikeaa nähdä sitä, että ECR:n ja ID:n isot puoluedelegaatiot saisivat sovittua vallan tasapuolisesta jaosta, vaikka hyvin erilaiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset kannat ECR:n ja ID:n välillä saataisiin soviteltua.
Kilpailu siitä, kuka saa toimia eurooppalaisen kansallismielisyyden keulakuvana, on ankara, mikä entisestään vähentää ECR:n ja ID:n fuusion mahdollisuutta.
On aika kumota vasemmistoliberaali hegemonia
Sunnuntain EU-vaaleissa on aika kumota vasemmistoliberaali hegemonia, joka on aivan liian pitkään vallinnut Brysselissä. Suurin osa eurooppalaisista ei kannata sosialistien, vihreiden ja äärivasemmiston ajamia avoimia rajoja, eurooppalaisen teollisuuden romuttavaa ilmastopolitiikkaa ja polarisoivaa identiteettipolitiikkaa.
Perussuomalaisten ja muiden ECR-puolueiden on saavutettava sellainen vaalivoitto, joka pakottaa maltillisen oikeiston etsimään keskusta-oikeistolaista enemmistöä Euroopan parlamentissa.
Vasemmistoliberaalien toimijoiden vaikutusvalta EP:ssa pitää painaa alas sille tasolle, mikä se on neuvostossa, jossa he ovat selvässä vähemmistössä. Euroopan parlamentti ei enää saa jatkossa toimia ohituskaistana vasemmistoliberaaleille edistää omaa agendaansa voimakkaasti samalla, kun he ovat poissa vallasta valtaosassa EU-maita.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/mikael_lith.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-117866" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/mikael_lith.png" alt="" width="1000" height="667" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/mikael_lith.png 1000w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/mikael_lith-300x200.png 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/mikael_lith-768x512.png 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/mikael_lith-100x67.png 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2024/06/mikael_lith-57x38.png 57w" sizes="auto, (max-width: 1000px) 100vw, 1000px" /></a>
MIKAEL LITH 
valtiovarainministerin erityisavustaja

Kolumni: Euroopan parlamentissa tarvitaan vallan uusjako

&#8211; Mikäli perussuomalaisten ECR-ryhmän puolueet saavuttavat kesäkuun EU-parlamenttivaaleissa vahvan tuloksen, on ensimmäistä kertaa historiassa mahdollista, että parlamentissa haetaan pysyvää enemmistöä ainakin tietyissä asiakysymyksissä keskusta-oikeisto-pohjalta, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra arvioi Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan, että kesäkuun EU-parlamenttivaaleissa aito muutos on mahdollinen.
&#8211; Parlamentin työtä ovat viime vuosikymmenet dominoineet federalistiset ryhmät. Tämä on johtanut vaihtoehdottomaan politiikkaan, jossa ei ole otettu huomioon kriittisiä näkemyksiä. Perussuomalaiset on valmis muuttamaan Euroopan suuntaa yhteistyössä isänmaallisten länsimaista sivilisaatiota puolustavien puolueiden kanssa.
&#8211; Mikäli perussuomalaisten ECR-ryhmän puolueet saavuttavat kesäkuun EU-parlamenttivaaleissa vahvan tuloksen, on ensimmäistä kertaa historiassa mahdollista, että parlamentissa haetaan pysyvää enemmistöä ainakin tietyissä asiakysymyksissä keskusta-oikeisto-pohjalta, Purra huomauttaa.
Maataloustuottajien syyllistämiselle stoppi
Suomi on tunnettu kuuliaisena EU:n sääntöjen noudattajana. Purra kuitenkin huomauttaa, että Suomen EU:hun liittymisestä on pian kulunut jo 30 vuotta.
&#8211; On korkea aika karistaa viimeisetkin mallioppilaan rippeet pois. Suomi on ollut tiedeperusteisen metsänhoidon kärkimaita jo yli vuosisadan, emmekä tarvitse Brysselin ohjeita siihen, miten tässä maassa harjoitetaan kestävää biotaloutta.
&#8211; Maataloutta taas on EU:ssa tarkasteltava yhä enemmän keskeisenä huoltovarmuuskysymyksenä, eikä maataloustuottajia saa syyllistää päästöistä. EU:n vihreän diilin suhteen tarvitaan seuraavalla kaudella säätelytauko. Ilmastonmuutos on globaali ongelma, johon tarvitaan globaaleja ratkaisuja.
Lue Purran kolumni <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/3c1d0f01-fda9-4ac4-a9ce-ea314a34b777">täältä</a>.
&nbsp;

Purra: Suomen on korkea aika karistaa EU-mallioppilaan rippeet pois

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari tyrmäsi Euroopan parlamentin täysistuntokeskustelussa Strasbourgissa EU:n suunnittelemien ympäristöohjelmien mielekkyyden.

Huhtasaaren mukaan kestävä investointiohjelma, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, sosiaalisen Euroopan etenemissuunnitelma ja koko vihreä diili ovat osoitus EU:n pyrkimyksestä vetää kansallisvaltiot harjoittamaan suunnitelmataloutta.
Huhtasaaren mukaan reilun siirtymän rahasto kanavoidaan lähinnä Itä-Eurooppaan, jos sen koko asettuu arvioituun 100 miljardiin euroon. EU ostaa näin hänen mielestään vihreän diilinsä taakse ne jäsenmaat, jotka ovat yhä riippuvaisia fossiilisista energianlähteistä.
– Vihreä diili tulee Suomelle kalliiksi. Suomi maksaa muidenkin päästövähennyksiä samalla kun Suomen omat päästövähennykset heikentävät teollisuutemme kilpailukykyä. Suomella on pitkät etäisyydet, kylmä talvi ja pienet sisämarkkinat, joten haasteita riittää ilman EU:n tuomaa lisätaakkaa, selittää Huhtasaari.

Huhtasaari: Vihreä diili tulee Suomelle kalliiksi