Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Oppositio teki uuden välikysymyksen itse luomastaan ongelmasta – Seppänen: Pelkästään pienituloisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut sadalla tuhannella

Tynkkynen: Kaupan ala väisti EU-luodin – kiitos oikeusministeri Leena Meren

Strandman: Keskustavasemmistohallituksen luoma YEL-malli on asettanut yrittäjiä kohtuuttoman maksutaakan alle

Kyberdesantit iskivät ruotsalaiseen lämpölaitokseen – reitittimet venäläisten kohteena Suomessa

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

woke-kapitalismi

2020-luvun johtamishaasteita käsittelevässä käsikirjassa ruoditaan woke-kapitalismia. Maailman johtavat bisnesprofessorit kirjoittavat, että woken myötä yritykset kilpailevat innovoinnin sijaan entistä enemmän hyvesignaloinnilla ja identiteettipoliittisella asemoitumisella. Globalisaation myötä nykytilanne on kärjistyneempi kuin menneiden vuosikymmenten kulttuurisodissa. Woke kuluttaa resursseja. Yrityksiin pesiytyneet aktivistit ja woke-teolliset konsultit hyötyvät, kun taas kokonaisuudessaan organisaatiot ovat allttiimpia häviämään ja kantamaan ylimääräisiä riskejä. Tavanomaiset kuluttajat ja epäpoliittiset työntekijät ovat todennäköisimpiä häviäjiä.

Keskustelu woke-kapitalismista on käynyt entistä kriittisemmäksi. Vuosi sitten Suomen uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/uudet-tuulet-puhaltavat-yhdysvalloissa-ennen-megabisnekset-wokettivat-innokkaasti-nyt-woke-kritiikki-alkaa-lyomaan-voimalla-lapi/">teki</a> koosteen kansainvälisissä medioissa orastavista soraäänistä. Arvostettu Newsweek-lehti <a href="https://www.newsweek.com/why-did-corporations-go-woke-its-not-about-free-market-opinion-1820373">julkaisi</a> nyt elokuussa tuoreen katsauksen woke-kapitalismin ongelmista.
Myös kansainvälinen tietokirjakustantaja Edward Elgar <a href="https://www.e-elgar.com/shop/gbp/strategy-in-a-turbulent-era-9781802201475.html">ilmoittaa</a> julkaisevansa käsikirjan 2020-luvun &#8221;turbulentin ajan&#8221; johtamishaasteista. Kirja erottuu tavanomaisista bisneskäsikirjoista sillä, että siinä <a href="https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=4399629">käsitellään</a> myös woke-kapitalismia.
Aiheesta kappaleen kirjoittaneet Nicolai Foss ja Peter G. Klein ovat maailman kuuluja bisnesprofessoreita. Hiljattain myös heidän artikkelinsa hyvävelikapitalismista ja akatemian vasemmistolaisuudesta <a href="https://twitter.com/petergklein/status/1688200181211095040">palkittiin</a> Yhdysvalloissa arvovaltaisen johtamistieteellisen foorumin parhaana julkaisuna.
Woke näyttäytyy historiallisen erottuvana ja merkittävänä ilmiönä länsimaisille organisaatioille. Huippuprofessoreiden analyysi on täysin vastakkainen niille journalisteille, poliitikoille ja tutkijoille, joiden mielestä wokea ei ole olemassakaan.
<h4>Mitä on woke ja woke-kapitalismi?</h4>
Kirjoittajat avaavat woken merkityksiä selväsanaisesti. Heidän mukaansa wokelle tyypillistä on henkilökohtaisen kokemuksen ylikorostaminen suhteessa yleiseen faktatietoon ja logiikkaan. Woke korostaa identiteettien merkitystä sortaja-uhri-hierarkiassa, moralisoi ja on taipuvainen marxilaiseen sekä postmoderniin ajatteluun.
<blockquote>Wokelle tyypillistä on henkilökohtaisen kokemuksen ylikorostaminen suhteessa yleiseen faktatietoon ja logiikkaan.</blockquote>
Woketuksen keskeisimpiä periaatteita on ajatus siitä, että kaikki toiminta on poliittista. Tällä ei enää viitata vain pelkkään perinteiseen poliittiseen lobbaamiseen. Aatteellisuus hivuttautuu sellaisille elämän osa-alueille, joille politiikka ei ole perinteisesti kuulunut. Tämän johdosta epäpoliittisten ja poliittisten strategioiden väliset erot hämärtyvät.
Uuden aatteellisuuden ytimessä ovat identiteettipoliittiset uskomukset mm. rakenteellisesta rasismista, seksismistä, sukupuolen moninaisuudesta ja näitä teemoja iskostavasta uudelleenkoulutuksesta. Muutosta ajavat erityisesti keskijohto, henkilöstöhallinto ja yritysten välillä hääräävät konsultit.
<h4>Miksi korporaatiot wokettavat?</h4>
Tutkijat muistuttavat, että organisaatiot mukailevat tietyissä asioissa toisiaan tavoitellakseen ulkopuolista hyväksyntää. Woke näyttäytyy päällisin puolin poliittisena mielikuvapelinä. Sen ympärille on syntynyt jopa kokonainen teollisuudenala. Kutsuttakoon sitä paremman puutteessa termillä woke-teollinen kompleksi. 
<blockquote>Joissain yhtiöissä saatetaan myös uskoa, että woketus olisi kannattavaa.</blockquote>
Kirjoittajien mukaan yhtiöt ovat antaneet valtaa markkinoinnista ja yhteiskuntasuhteistaan keskijohdolle ja henkilöstöjohdolle, joiden parissa esiintyy enemmän aatteellista intoilua. Joissain yhtiöissä saatetaan myös uskoa, että woketus olisi kannattavaa. Se on myös voitu nähdä edullisena keinona liehitellä ajan henkeen uskovia asiakkaita.
Kun yritykset kohtaavat ympäröivän maailman epävarmuutta, ne voivat reagoida jäljittelemällä kilpailijoitaan. Ajatellaan, että yleiset käytännöt ovat toimivia, parhaita käytäntöjä. Vastaavasti poikkeaminen valtavirrasta nähdään riskinä. Kirjoittajat muistuttavat, ettei tämä ole niin yksioikoista. Yhden kohderyhmän myötäily voi ärsyttää toista kohderyhmää. Lisäksi jopa tavoitellun kohderyhmän myötäily voi epäonnistua.
Monissa tapauksissa suuret brändiyhtiöt ovat olleet ylintä johtoa myöten aktiivisia wokettajia. Esimerkiksi Disney, Netflix, Nike ja Gillette ovat tulleet surullisenkuuluisiksi woke-kampanjoiden edelläkävijöinä.
Aatteellinen intoilu altistaa bisneksen uudenlaisille riskeille. &#8221;go woke, go broke&#8221; (suom: valitse woke, valitse konkurssi). Yhdysvaltalaisen olutbrändi Bud Lightin <a href="https://finance.yahoo.com/news/bud-light-may-never-recover-222812540.html">arvioidaan</a> menettäneen jopa 400 miljoonan dollarin edestä liikevaihtoa uhkarohkean <a href="https://www.suomenuutiset.fi/olutbrandi-bud-light-ryhtyi-wokettamaan-emoyhtion-osake-rommasi-tuohtuneet-asiakkaat-vaihtoivat-toiseen-kaljamerkkiin/">woke-henkisen kampanjan</a> myötä.
Kirjoittajat pitävät todennäköisenä, että markkinoilla tapahtuu eriytymistä arvojen suhteen. He muistuttavat viimeaikaisesta bränditutkimuksesta. Sen mukaan suosituimmat kansainväliset brändit ovat sellaisia, jotka välttelevät wokettamista.
<blockquote>Woke-ilmapiirissä yhtiöiden on yhä hankalampi ennakoida, mistä heitä saatetaan ylipäätään syyttää.</blockquote>
Identiteettipolitiikka muodostaa joka tapauksessa uuden ulottuvuuden markkinoilla. Se pakottaa yhtiöt valitsemaan oman puolensa woken suhteen.
Ajan hengen myötä syntyy kannustimia tekopyhälle hyvesignaloinnille ja muille symbolisille eleille. Kirjoittajat käyttävät esimerkkiä pride-kampanjoita, sateenkaari-, ja pinkkipesua. Kun yhä useampi yritys liputtaa muodin vuoksi sateenkaariviestiä, on myös hankalampi sanoa, miten yhtiöt ovat tosiasiassa edes sitoutuneet woke-agendoihin.
Seurauksena voi olla loputonta ja kuluttavaa puhdasoppisuudessa kilvoittelua. Woke-ilmapiirissä yhtiöiden on yhä hankalampi ennakoida, mistä heitä saatetaan ylipäätään syyttää. Hyvesignaloivaltakin yhtiöltä voi aina löytyä epäkohtia, jotka altistavat sen kohulle tai boikotille. Wokettavat yhtiöt saattavat tällöin tukeutua yhteistyöhön julkishallintojen tai järjestökentän kanssa. Dynamiikasta tulee mieleen anekauppa, lunnaat ja suojelurahat.
Kirjoittajien mukaan nämä haasteet johtavat todennäköisesti resurssien hukkaan sellaisiin asioihin, jotka eivät paranna varsinaisia tuotteita tai palveluja asiakasnäkökulmasta saati hyödytä osakkeenomistajia kuten eläkesäästäjiä. Toimialojen välillä voi myös ilmetä eroja.
Huippututkijat näkevät woketuksen vaikuttavan siihen, miten yksilöt ja työyhteisöt hahmottavat todellisuutta. Kirjoittajat ehdottavat, että woke-henkisten koulutusten vastapainoksi yhtiöt panostaisivat myös koulutuksiin, jotka valistavat woken kääntöpuolista ja politisoituneen bisneksen kääntöpuolista.
<h4>Wokettaminen aiheuttaa lieveilmiöitä</h4>
Kirjoittajien mukaan kiistanalaisimpia piirteitä wokessa on suvaitsemattomuuden kasvaminen ja valtavirrasta poikkeavien näkemysten syynääminen, &#8221;cancel-kulttuuri&#8221;. He nostavat esille Googlen James Damoren tapauksen, jossa monimuotoisuuskäytäntöjä kritisoinut insinööri <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tyontekija-kritisoi-googlen-erilaisuutta-hehkuttavaa-henkilostopolitiikkaa-enemmistoa-syrjivaksi-keskustelua-tukahduttavaksi-google-todisti-syrjinnan-antamalla-tyontekijalle-potkut/">sai potkut</a>. Arvokkaat henkilöstöresurssit kuten ohjelmistokehittäjät voivat muuttua yhtiöille taakaksi yhdessä yössä pelkkien sosiaalisen median päivitysten vuoksi. Yhtiöt joutuvat puuttumaan entistä hanakammin työntekijöidensä vapaa-ajan toimintaan ja &#8221;väärinajatteluun&#8221;.
Yhdenmukaisuus on tyypillistä wokelle. Kirjoittajat pitävät tätä taloudellisena riskinä. Woke-henkiset työntekijät muistuttavat toisiaan työpaikasta riippumatta. Tämä heikentää sitoutumista ja panostusta työpaikan kannalta erityisten taitojen omaksumiseen.
Woken myötä ryhmäpaine yleistyy. Valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä edustavat työntekijät pelkäävät esittää ajatuksiaan leimaamisen ja paitsioon joutumisen pelossa. Yllä mainitut seikat ovat kirjoittajien mukaan yhteydessä heikompaan innovointiin ja alhaisempaan tuottavuuteen.

Kansainvälinen bisneskäsikirja varoittaa wokesta – yritysten on päätettävä, irtisanotaanko taitava työntekijä jos hän ajattelee väärin

Venäjän hyökkäyssota ja energiapula ovat osoittaneet puutteita liiketoiminnan &#8221;vastuullisuutta&#8221; mittaavassa ESG:ssä. Viime vuosina bisnesmaailman muoti-ilmiöksi nousseet kolme kirjainta viittaavat yrityksen vaikuttavuutta ympäristön, yhteiskuntavastuun ja hallintotavan osalta. Vastuullisuudesta on tullut suurta konsulttibisnestä, jolla on myös poliittisia ulottuvuuksia. Suuntausta onkin kritisoitu ”woke-kapitalismista” ja hyvesignaloinnista.

Kolmelle kirjaimelle on luovutettu maailmassa paljon valtaa. Vastuullisuusluokitukset ajoivat finanssimaailman välttelemään energiantuotannon panostuksia ja vaikeuttamaan eurooppalaisen aseteollisuuden rahoittamista. Sodan ja energiapulan myötä on kuitenkin huomattu, että länsimainen aseteollisuus ja fossiiliset energiamuodot voivatkin olla yhteiskunnalle hyödyllisiä ja kriittisen tärkeitä asioita. Tämä on osoittanut, että korkeista odotuksista ja ylevistä vastuullisuuspuheista huolimatta ESG ei ole toiminut yksiselitteisesti yhteiskuntaa hyödyttävänä voimana.
Ennen kuin Moskovasta tuli käsky hyökätä Ukrainaan helmikuun 24. päivänä 2022, valmiiksi kansainvälisten sanktioiden kohteena ollut Venäjän valtionyhtiö Sberbank nautti yhä korkeista länsimaisista ESG-vastuullisuusluokituksista.
ESG tulee sanoista environmental, social &amp; governance (ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hallintotapa). Nämä ovat liiketoiminnan osa-alueita, joita länsimaissa on alettu mittaamaan viime vuosina orjallisesti. Ne vaikuttavat yrityksen vastuullisuusimagoon, yhteiskuntakelpoisuuteen ja mm. rahoitusasemaan.
&#8221;Vastuullisuudesta&#8221; on syntynyt uusi toimiala
Vielä joulukuussa 2021 länsimaiset instituutiot, kuten MSCI ja Sustainalytics, paransivat Venäjän suurimman pankin ESG-luokitusta vedoten sen parannuksiin yksityisyysdatan käsittelyssä. Sustainalyticsin silmissä venäläispankki ehti nauttia jopa korkeammasta pisteytyksestä kuin JPMorgan ja Deutsche Bank. Vasta Venäjän hyökkäyssota sai vastuullisuusalan luokittajat muuttamaan näkemystään ja pelkäämään maariskejä.
&#8221;Vastuullisuudesta&#8221; on syntynyt uusi toimiala. Kriitikot ovat varoitelleet ESG-muotiin linkittyvästä hyvesignaloinnista, viherpesusta ja woke-kapitalismista. ESG:n on nähty altistavan organisaatioita politisoitumiselle ja uusvasemmistolaiselle aktivismille. Viime keväänä Tesla-johtaja Elon Musk kutsui ESG:tä jopa &#8221;huijaukseksi&#8221;.
Reuters uutisoi, että Venäjän hyökkäyssota paljasti puutteita ESG-vastuullisuusmuodissa. Artikkelin mukaan finanssialalla viime vuosina hehkutetut kriteerit ovat olleet mitäänsanomattomia geopolitiikan ja todellisten ihmisoikeuskysymysten kohdalla.
Sota on kiihdyttänyt keskustelua erityisesti siitä, voiko länsimaista puolustusteollisuutta sovittaa yhteen &#8221;vastuullisten&#8221; sijoitusstrategioiden kanssa. Konfliktin pitkittyminen pahensi myös energiapulaa. Valtiot ja yritykset kipuilevat nyt ilmastotekojen ja energiaomavaraisuuden ristipaineessa. Tämän seurauksena finanssialalla on käyty kiivasta keskustelua myös öljyn ja kaasun sopivuudesta instituutioiden, kuten eläkerahastojen, sijoitussalkkuihin.
Onko energiapulan aiheuttaminen &#8221;vastuullista&#8221;?
Länsimaiset rahastot, jotka ovat ottaneet käyttöönsä ympäristöä, yhteiskuntavastuuta ja hallintotapaa koskevat ESG-vastuullisuuskriteerit ovat tyypillisesti vältelleet öljy- ja kaasuosakkeita. Sodan ja energiakriisin myötä on kuitenkin nähtävissä muutoksia asennoitumisessa. Financial Times uutisoi kesällä, että aiemmin vastuullisuuskriteereitä orjallisesti seuranneet instituutiot alkoivat lämpenemään fossiiliselle energialle.
Bank of American mukaan kuusi prosenttia eurooppalaisista ESG-rahastoista omistaa nyt Shellin osakkeita, kun vasta vuodenvaihteessa öljy-yhtiö ei kuulunut yhdenkään ESG-rahaston salkkuun. Myös muiden energiasektorin osakkeiden suosio on kasvanut huimasti rahastoissa, jotka aiemmin välttelivät niitä &#8221;vastuullisuuden&#8221; nimissä.
Vaikka länsimaiset poliitikot syyttelevät mielellään Ukrainan sotaa energiakriisistä, itse aiheutetusta energiapulasta varoiteltiin jo ennen sotaa. Tutkimus- ja konsulttiyhtiö Energy Aspectsin perustaja ja johtaja Amrita Sen näkee, että sodan sijaan korkeiden öljyn hintojen taustalla on vuosikausia jatkunut investointipula.
Energiapolitiikan epävarmuudet ja ESG-huolet siitä, että öljy- ja kaasuinvestoinnit uhkaisivat hiilineutraalisuustavoitteita, ovat vähentäneet panostuksia perinteisten energiamuotojen tarjontaan.
ESG voi aiheuttaa maailmantalouden kriisin
Taloussivusto Seeking Alphan artikkelissa varoitettiin jo ennen Ukrainan sotaa, että ESG pahentaa energiakriisiä ja voi aiheuttaa maailmantalouden kriisin.
Taloudellista dataa tuottavan Util-firman johtajan Patrick Wood Uriben mukaan kriisi on herätellyt kriittistä keskustelua vastuullisuutta mittaavien ESG-pisteytysten mielekkyydestä sijoituspäätösten tukena.
Vastuullisuuden mittaamisessa yhdistyy kolmen kategorian vaikuttavuus: ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hallintotapa. Käsillä oleva kriisi on osoittanut, että kategorioiden välillä voi olla perustavanlaatuisia ristiriitoja. Vastuullisuuden tavoittelu fossiilisia energiamuotoja demonisoimalla voi johtaa omavaraisuus- ja kustannusongelmiin:
&#8211; Viimeaikaiset tapahtumat muistuttavat siitä, miten kohtuuhintainen energia on yhteiskunnallinen välttämättömyys.
Wood Uriben mukaan on mahdotonta löytää firmaa, jolla olisi absoluuttisesti positiivinen tai negatiivinen vaikutus ympäröivään maailmaan.
&#8211; Sijoittajien on käytettävä omaa harkintaa ja poliitikkojen on joustettava, kun tavoitellaan väistämätöntä, mutta ei niin suoraviivaista tietä kohti hiilineutraalisuutta.
Onko länsimaisen puolustussektorin alasajo &#8221;vastuullista&#8221;?
Helmikuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan Bloomberg uutisoi, että Eurooppa joutuu miettimään uudestaan näkemyksiään aseteollisuuden vastuullisuudesta ja sisällyttämisestä ESG-listoille. Euroopan unionin koolle kutsuma toimielin kehittelee parhaillaan taksonomiaa yhteiskuntavastuullisesta rahoittamisesta. Sen luokituksilla on ratkaiseva rooli erityisesti kyseenalaisen aseteollisuuden rahoituksen ja toimintakyvyn kannalta.
Saksalaisen aseteollisuuden etujärjestö BDSV:n mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa haastaa miettimään yhteiskuntavastuukysymyksiä Euroopassa. Järjestön johtaja Hans Christoph Atzpodien toivoi Euroopan unionin tunnustavan aseteollisuuden myönteiseksi yhteiskunnan kestävyyden kannalta.
Aiemmin aseteollisuudesta on ilmoitettu rahoituksen saamisen olleen hankalaa, koska vastuullisuusluokitukset ovat rajoittaneet rahoitussektorin yhteistyötä alan kanssa. Leopard-panssarivaunuistaan tunnetun saksalaisen Rheinmetall AG:n toimitusjohtaja Armin Papperger kertoi tammikuussa, että saksalaiset luotonantajat LBBW ja BayernLB irtisanoutuivat yhteistyöstä asevalmistajan kanssa &#8221;ESG-huolien vuoksi&#8221;.
Euroopan unioni on ilmaissut halukkuuttaan kuunnella puolustussektoria. Helmikuussa julkaistussa poliittisessa luonnoksessa EU:n alainen vastuullisen rahoituksen työryhmä esitti, että puolustussektorilla tulisi olla pääsy rahoituspalvelujen pariin ja pääomamarkkinoille.
ESG:n tulevaisuus?
ESG:stä on syntynyt pienessä ajassa suuri konsulttibisnes. Länsimaiset instituutiot ovat seuranneet ESG-luokituksia ja -pisteytyksiä mm. hiilidioksidipäästöjen, palkkauksen, sukupuolten tasa-arvon, etnisen monimuotoisuuden ja toimitusketjujen ihmisoikeuskysymysten kohdalla.
Todellisen kriisin tullen vastuullisuustoimiala petti. Harvardin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ylläpitämässä yrityshallintofoorumissa julkaistussa artikkelissa ESG:n todettiin olleen kyvytön tarjoamaan selkeitä suosituksia Ukrainan sodan kaltaiseen tilanteeseen.
Tarvittiin sota, energiapula ja taantuma, jotta vastuullisuuspöhinästä hullaantunut korkeakoulutettu asiantuntijaeliitti muisti, että lopulta puolustusteollisuudesta ja fossiilisesta energiasta voi olla yhteiskunnalle yhä hyötyä. Tällä hetkellä kriisien runtelema maailma on heräämässä siihen, miten paljon valtaa on annettu kolmelle kirjaimelle, joiden merkityksiä sen puolestapuhujat eivät aina itsekään ymmärrä.
&nbsp;

Ukrainan sota ja energiakriisi osoittivat puutteita finanssimaailman ESG-vastuullisuuskriteereissä

woke-kapitalismi

Kansainvälinen bisneskäsikirja varoittaa wokesta – yritysten on päätettävä, irtisanotaanko taitava työntekijä jos hän ajattelee väärin

Ukrainan sota ja energiakriisi osoittivat puutteita finanssimaailman ESG-vastuullisuuskriteereissä

Uusimmat

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Oppositio teki uuden välikysymyksen itse luomastaan ongelmasta – Seppänen: Pelkästään pienituloisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut sadalla tuhannella

Tynkkynen: Kaupan ala väisti EU-luodin – kiitos oikeusministeri Leena Meren

Strandman: Keskustavasemmistohallituksen luoma YEL-malli on asettanut yrittäjiä kohtuuttoman maksutaakan alle

Kyberdesantit iskivät ruotsalaiseen lämpölaitokseen – reitittimet venäläisten kohteena Suomessa

Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026