

Historioitsija, kansanedustaja Teemu Keskisarja puhetilaisuudessa Lahdessa 10.1.2025 / Suomen Uutiset
Teemu Keskisarja puntaroi kuolemanrangaistuksen syvintä olemusta
"Turun hovioikeus tiesi, ansaitseeko syytetty pyövelin kirves kirveen vai neljäkymmentä raipaniskua ja elinkautisen pakkotyöhön Viaporissa." Historioitsija-kansanedustaja Teemu Keskisarja tarttuu puheesaan menneen aikojen rikoshistoriaan, sen synkkiin yksityiskohtiin ja moraalisiin kysymyksiin. Keskisarja vie kuulijansa syvälle rikosten, rangaistusten ja oikeusjärjestelmän juurille. Hän kertoo nuoruudestaan ja tutkimusuransa alkutaipaleista – alkaen 1700-luvun seksuaalirikollisuutta koskevista pohdinnoista ja edeten 1900-luvun alun suomalaisten terroristeihin.
Kansanedustaja painottaa, että menneisyyden rikosarkistot tarjoavat ainutlaatuisen läpileikkauksen yhteiskunnasta, kulttuurista ja yksilön psyykestä. Hän nostaa esiin hurjat tapaukset, kuten Juhani Adaminpojan, Suomen ensimmäisen tunnetun sarjamurhaajan, ja Toivo Harald Koljosen, kirvesmurhaajan, joiden teot välittävät yhä voimakkaita viestejä oikeudenmukaisuudesta ja yhteiskunnan jännitteistä. Keskisarja kuvaa, kuinka rikosarkistojen sivut avaavat näkymiä siihen, miten jopa pienistä, arkisista tapahtumista syntyvät tarinat, jotka muovaavat kansakunnan kollektiivista muistia ja identiteettiä.
Katso video tästä:
Puheessa nousee esiin myös kuolemanrangaistuksen ajankohtaisuus – historian lavalla julmien rangaistusten kautta nähdään viesti yhteiskunnan arvoista ja ennaltaehkäisystä. Keskisarja pohtii, onko kuolemanrangaistus nyky-yhteiskunnassa enää ajankohtainen keino vastata äärimmäisiin rikoksiin vai ovatko nämä teot osa syvempää moraalikysymystä, joka vaatii pohdintaa niin menneisyydessä kuin nykyisyydessäkin. Hän haastaa kuulijat pohtimaan, mitä voimme oppia rikoshistoriasta ja miten se heijastaa nykypäivän yhteiskunnan arvoja, olipa kyse sitten oikeudenmukaisuudesta tai koston periaatteesta.
Keskisarja muistuttaa, että historia ei ole vain kaavamaista menneen kertomista, vaan se on elävä opetus siitä, miten ihmismielen syvimmät pimeydet ja kirkkaimmat valot kietoutuvat toisiinsa. Hänen mukaansa aikojen kuluessa muuttuvat muodot – väkivalta, rangaistus ja jopa huumori – säilyttävät perusajatuksen, jonka kautta yhteiskunta tarkastelee itseään ja sen rikkomuksia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi
Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä ryhmistä on sellainen, jota vasemmiston meppi Li Andersson on näkyvästi tukenut. Vasemmiston antama tuki äärivasemmistolaiselle väkivallalle ei kuitenkaan Suomen valtamediaa kiinnosta.

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?
Valtiontalouden tarkastusvirasto vahvistaa: Marinin hallitus suhtautui rahankäyttöön löperösti ja purki sääntöpohjaiset esteet rahankäytölleen. Laskua tästä maksetaan vielä pitkään. - Kun Marinin hallitus luopui finanssipoliittisista säännöistä, se kehitti itselleen uuden säännön: kaikki saavat aina jotain. Lopputuloksena oli menojen valtava paisuminen, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Vihreiden kunta- ja aluevaaliehdokas maahanmuuttotutkimuksen takana – Lehtinen ja valtiovarainministeriön finanssineuvos lyttäävät tutkimuksen
Viime viikolla valtamedioissa uutisoitiin laajasti tutkimuksesta, jonka johtopäätöksenä maahanmuuttajien vaikutus Suomen talouteen olisi positiivinen. Helsingin Sanomat kysyi valtiovarainministeriöltä tutkimuksesta. Valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattilan mukaan tutkimus on heikkolaatuinen ja siitä on tehty liiallisia johtopäätöksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää ihmeellisenä, että missään mediassa ei ole puhuttu tekijöiden taustoista.

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”
Mikä on oikea tai väärä tapa toimia, kun aiemmin täysin saksalaiset kaupungit muuttuvat silmiemme edessä muslimimaailman etuvartioiksi, kysyy Irakissa ja Afgnaistanissa palvellut brittiupseeri The Telegraphissa. Kotoutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että maahanmuuttajat räätälöivät uuden kotimaansa entisen kotipaikkansa kaltaiseksi. Kauniisti sanottuna ”moderni sekulaarin liberalismi perustuu kohtalokkaaseen virhearvioon”.

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen
Eduskunta päätti tänään liikennepolttoaineiden valmisteveron alentamisesta. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen selvin äänin, sillä vain SDP, vihreät ja vasemmistoliitto äänestivät vastaan.

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen
Eduskunta käsitteli eilen hallituksen esitystä terrorismilainsäädännön tiukentamiseksi. Hallitus aikoo tukkia terrorismilainsäädännön porsaanreiät, puuttua harmaalla alueella tehtäviin rikoksiin ja koventaa rangaistuksia. Laki on laaja kokonaisuudistus. Jatkossa esimerkiksi ISIS-äidit eivät pääse enää kuin koira veräjästä.

Purra: On syytä varautua siihen, että Suomi joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta
Perussuomalaisen valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan Suomi saattaa joutua liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta. Hän kommentoi asiaa eduskunnassa tiistaina velkajarrua koskevassa lähetekeskustelussa.

Trump aikoo haastaa BBC:n oikeuteen yhtiön anteeksipyynnöstä huolimatta – korvausvaatimus voi nousta yli neljään miljardiin euroon
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoo haastaa BBC:n hänen puheensa vääristelystä. Trump vaatii jopa neljän miljardin euron vahingonkorvauksia yhtiön anteeksipyynnöstä huolimatta.

Kolumni: Maahanmuutosta saa kaksi tarinaa, mutta vain toisella on merkitystä
Maahanmuutto on Euroopassa valtava tilastollinen ilmiö ja jotain, minkä toivotaan pelastavan harmaantuvan mantereen kansantalous. Kymmenen vuoden takainen ”pakolaiset ovat uusi Nokia” -ajattelu ei ole kadonnut mihinkään, vaikka se ei kestä kriittistä tarkastelua, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää













