Teiden korjausvelka räjähtää käsiin

Maanteiden korjausvelka kasvaa hallituksen toimettomuuden takia räjähdysmäisellä vauhdilla. Kun vielä Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen aloittaessa velka nousi vuositasolla 100 miljoonaa euroa, nyt nousua vuodessa on jo 300 miljoonaa euroa. Maanteiden korjausvelka on reilu miljardi euroa ja rautateiden myös yli miljardi. Kaikkien liikenneväylien korjausvelka on yli 2 mrd. Perussuomalaisten porilainen kansanedustaja Ari Jalonen kysyi asiasta eduskunnan kyselytunnilla hallitukselta. Jalonen on eduskunnan liikennevaliokunnan jäsen.

– Te olette vuosi toisensa jälkeen sanoneet, että vuonna 2016 lisätään perustienpitoon 100 miljoonaa. Se on ollut perusteenne sille, että “seuraava hallitus korjaa nämä virheet”. Kauden alussa tiestön korjausvelka kasvoi vuositasolla sadasta 150 miljoonaan euroon. Nyt korjausvelan kasvu on kiihtynyt 150 miljoonasta jopa 300 miljoonaan euroon vuodessa. Se on vuositasolla se, että tiestö pysyisi nykytilassa. Korjaatteko te tämän velan, Jalonen kysyi pääministeri Alexander Stubbilta.

Stubb vastasi, ettei hallitus halua leikata tienpidosta, mutta sillä ei ole valinnanvaraa: on pakko, jotta ei jatkettaisi lisävelkaantumisen tiellä. Hän muistutti opposition huomauttavan samaan aikaan, ettei lisävelkaa saisi ottaa. Emme saisi joutua tilanteeseen, jossa peruisimme jo tehtyjä säästöjä. Jalonen ei häkeltynyt tästä.

Korjausvelka ulottuu teiden runkoihin asti

– Perussuomalaiset ovat aina esittäneet oman vastuullisen vaihtoehtobudjettinsa. Olemme huomioneet tämän ja esittäneet oman vaihtoehtomme. Koska te ette ole korjanneet perusväylänpidon alibudjetointia, niin tästä tulee todella iso lasku tuleville sukupolville. Korjausvelka ulottuu nyt jo teiden runkorakenteisiin ja sen korjaaminen on kallista. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.), onko budjetissa mitään mahdollisuutta korjata tätä virhettä jo ensi vuonna, Jalonen kysyi.

– Nyt on kaivettu kivet ja kannotkin budjetin tulopuolelta ja sinne on laitettu se mitä on ollut laittaa, Rinne vastasi.

Liikenneministeri Paula Risikko (kok.) korosti tienpidossa tarvittavan pitkän linjan suunnittelua. Tienpito on paitsi liikenne- ja elinkeino-, myös turvallisuuspolitiikkaa: teistä pitää huolehtia kansalaisten turvallisuudenkin tähden. Jokainen teihin sijoitettu miljoona vastaa 17 henkilötyövuotta ja tiestö mahdollistaa niin yritysten sijoittumisen kuin vanhusten maalla asumisen.

Risikko puolusti hallitusta sillä, että se on kyennyt aloittamaan suunnilleen kaikki suuret hankkeet – vain Jalosen korostama perustienpito on jäänyt heikoille kantimille. Aiottua 100 miljoonan leikkausta kevennettiin 30 miljoonalla, jolloin leikkaus jäi 70 miljoonaan euroon ensi vuoden budjetissa, Risikko puolustautui.

Muutos 30.9.2014 klo 12:43: Uutisessa kerrottiin, että Kataisen hallituksen alkaessa velkaa oli noin 100 miljoonaa euroa, tänä talvena velka nousee jo 300 miljoonaan euroon. Maanteiden korjausvelka on reilu miljardi euroa ja rautateiden myös yli miljardi. Kaikkien liikenneväylien korjausvelka on yli 2 mrd.