LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansaedustaja Maria Tolppanen sanoo saaneensa lukuisia yhteydenottoja huolestuneilta ihmisiltä, jotka ihmettelevät työvoimatoimistojen tulkintoja palkkatukiasioissa.
– Ihmiset, jotka ovat vielä joulukuussa täyttäneet palkkatuen ehdon, eivät enää tammikuussa olleetkaan kelvollisia pitämään palkkatuettua työtään tai saamaan palkkatukea työllistyäkseen. Työvoimatoimiston virkailija on pakottanut ihmiset vielä 300 päiväksi työmarkkinatuelle, ennen mahdollisen tuen myöntämistä, Tolppanen ihmettelee.
Työvoimatoimiston kummallinen tulkinta
Lain mukaan palkkatukea voidaan myöntää elinkeinotoimintaa harjoittavalle yritykselle, jos se palkkaa 500 päivää työttömyyskorvausta tai -päivärahaa työttömyyden perusteella saaneen henkilön. Tukea voi saada kahdeksi vuodeksi.
– Varsin kummallinen on työvoimatoimiston tulkinta, jonka mukaan henkilön on oltava työtön 800 päivää ennen kuin tukea maksetaan. Siis ensin 500 päivää ja sitten vielä päälle 300 päivää, eli lähes vuosi. Mihin tämä perustuu? Tolppanen kysyy.
Virkailija päättää suvereenisti
Vuoden alusta astui voimaan uusi laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Siinä palkkatuen saantia helpotettiin.
– Palkkatuen tarkoitus on auttaa yrityksiä palkkaamaan työntekijöitä, se lähtee aina kuitenkin työntekijän tarpeesta. Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, eli työvoimatoimiston virkailija voi suvereenisti päättää kuka tukea saa, kuinka kauan ja kenen työllistämiseen, Tolppanen huomauttaa.
– Lain tarkoituksena ei kuitenkaan ole mielivallan käyttö, eikä ylimääräisen 300 työttömyyspäivän vaatiminen silloin, kun ihminen on jo ollut 500 päivää työmarkkinoiden käytettävissä, mutta ilman työtä. Tällainen menettely on työttömän sortamista ja halpamaista mielivaltaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
