Työtaistelujen tulisi olla suhteessa tavoitteisiin ja vahingoittaa vain työriidan osapuolia – Ronkainen: Onko ay-liike kehityksen vauhdittaja vai jarru?

Perussuomalaisten kansanedustaja, hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja Jari Ronkainen ihmettelee ay-johtajien poliittisia työtaisteluja, jotka aiheuttavat merkittävää haittaa niin kansalaisille, kansantaloudelle kuin yrityksillekin. Kun ay-johtajat yrittävät laittaa päättäjät polvilleen, kärsijöiksi joutuvat sivulliset.

Ammattiyhdistysliikkeen synty ulottuu 1800-luvulle, jolloin jo sovittiin paikallisia ja alakohtaisia sopimuksia. Ay-liikkeen historiassa on muiden muassa sellaisia saavutuksia kuin vuosilomat, työterveys ja viisipäiväinen työviikko.

– Keskusjärjestöjen osallistuessa työelämän lainsäädännön kehittämiseen on ammattiliittojen tärkein tehtävä neuvotella työnantajaliittojen kanssa työehtosopimuksista. Ilman ay-liikettä meillä Suomessakin saattaisi olla järjestelmä, jossa työelämässä poljettaisiin jopa ihmisoikeuksia, työehdoista puhumattakaan, sanoo kansanedustaja Jari Ronkainen.

Painostuskeino kansan valitsemia päättäjiä kohtaan

Poliittiset lakot ovat politiikkaa. Poliittisten työtaistelujen tavoitteena on vastustaa hallituksen tai eduskunnan päätöksiä, eikä niillä pyritä vaikuttamaan työehtosopimuksiin. Poliittinen lakko on painostuskeino demokraattisesti valittuja poliittisia päättäjiä kohtaan, pyrkimys vaikuttaa siihen, minkälaisia päätöksiä kansan valitsema eduskunta tekee.

– Hallitusohjelmassa sitouduttiin uudistamaan työmarkkinoita ja työllisyyttä. Muissa Pohjoismaissa vastaavat uudistukset on jo tehty vuosikymmeniä sitten. Nyt vihdoin on Suomen vuoro. Suomen linja on ollut poikkeuksellisen salliva poliittisille työtaistelutoimille, joiden kestoakaan ei ole rajoitettu. Kun ay-johtajat yrittävät laittaa päättäjiä polvilleen, kärsijöinä on sivulliset. Vertauskuvallisesti voidaan sanoa, että Antti suuttuu Pentille, mutta kiukuttelee Jannelle.

– Poliittiset lakot aiheuttavat merkittävää haittaa kansalaisille, kansantaloudelle ja yrityksille. Tehtaita päätetään nyt sulkea päiväksi tai kahdeksi. Sehän ei ole vain kahden päivän ongelma, vaan tehtaan alasajo ja takaisin toimintaan saaminen kestää vuorokausia pysäytyksen lisäksi. Yritykset joutuvat kantamaan tappiot demokraattisesti valittujen päättäjien toimien vastustamisesta.

Ay-johtajien tulisi kunnioittaa kansan tahtoa

Huoltovarmuus on tässä maailmanajassa päivän sana. Se on toimintaa, jolla yhteiskunta ja elinkeinoelämä toimivat ja ihmiset voivat turvallisesti elää arkeaan. Nyt tällaiset puhtaasti poliittiset työtaistelutoimet ulotetaan mm. satamiin, energiateollisuuteen, jopa puolustusteollisuuteen. Puolustussektorilla, jossa työtä tehdään tehostetusti useammassa vuorossa, jokainen tehtaasta ulos tuleva tavara tulee tarpeeseen.

– Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, ja kansaa edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Hakaniemen ay-johtajien tulisi kunnioittaa kansan tahtoa. Poliittinen aktivismi on ihailtavaa, mutta ay-pomoilla se kuuluu vapaa-ajalle.

– Pitää muistaa myös se, että hallitus ei ole rajoittamassa työntekijöiden oikeutta painostaa omaa työnantajaa. Vahva perustuslain suojaa nauttiva lakko-oikeus on jatkossakin. Työtaisteluiden olisi silti oltava suhteutettuna tavoitteisiin, ja vahinkojen tulisi kohdistua vain työriidan osapuoliin.

– Olemme kaikki samassa veneessä. Veneessä, jonka pitää pysyä pinnalla. Mitä enemmän venettä keikutetaan tai ajetaan karille, sitä kauemmin matka perille kestää, Ronkainen toteaa.