Ulkomaalaisia opiskelijoita haalinut ammattiopisto joutui opetushallituksen suurennuslasin alle – erityisesti venäläiset opiskelijat kiinnostivat Jedua

Monet oppilaitokset ovat huomanneet maahanmuuton ikiliikkujaksi, jonka avulla laitos saa käytännössä loputtoman määrän opiskelijoita, joiden määrän perusteella valtio tukee oppilaitoksia rahallisesti. Tämä kyseenalainen toiminta on alkanut viime aikoina paljastua jo suurelle yleisöllekin.

Helsingin Sanomat kirjoittaa 15.2. etenkin venäläisiä opiskelijoita haalineen pohjoispohjanmaalaisen Jedu-ammattiopiston joutuneen opetushallituksen kiinnostuksen ja viranomaistoimien kohteeksi kyseenalaisen toimintansa takia. Seitsemän kunnan alueella Oulun eteläpuolella toimivan Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän eli Jedun epäillään muun muassa hyväksyneen suomea lainkaan osaamattomia opiskelijoita, vaikka sillä on lupa vain suomenkielisen opetuksen järjestämiseen.

Tammikuun alussa Helsingin Sanomat kertoi Jedun haalineen viime vuosina erityisesti venäläisiä opiskelijoita. Opetushallitus tekee vuoden loppuun mennessä ministeriön toimeksiannosta poikkeuksellisen toiminnan ja talouden tarkastuksen, joka koskee Jeduun kolmansista maista houkuteltuja opiskelijoita. Kolmansien maiden opiskelijat voivat saada Suomessa ilmaisten opintojen lisäksi ilmaisen asunnon ja opiskelijaruokailun.

Maahanmuuttobisneksen edunsaajat

Maahanmuuttobisneksen monista muodoista ja sen aiheuttamista yhteiskunnallisista ongelmista kirjoitti vuonna 2022 myös Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos analyysissään Ketkä hyötyvät maahanmuutosta? Grönroosin mukaan yhteiskunnalle haitallista maahanmuuttoa on vaikea saada järkeistettyä sen vuoksi, että liian monet tahot hyötyvät siitä.

– Myös monet oppilaitokset ovat huomanneet maahanmuuton olevan ikiliikkuja, jonka avulla laitos saa käytännössä loputtoman määrän opiskelijoita, sillä opiskeluperusteinen maahanmuutto on havaittu myös kehittyvissä maissa keinoksi saada jalka oven väliin eurooppalaisiin yhteiskuntiin. Vuonna 2022 ammattikorkeakoulujen hakijoista 85 prosenttia olikin Euroopan ulkopuolelta, Grönroos kirjoittaa.

– Koulut avaavat tätä nykyä jatkuvasti uusia englanninkielisiä koulutuslinjoja, joille on ulkomailta käytännössä loputon määrä hakijoita, joiden ensisijainen motiivi ei edes ole itse koulutus. Kouluja eivät opiskelijoiden motiivit kiinnosta, sillä niille oleellista on kasvattaa opiskelijoiden määrää, jonka mukaan valtio tukee oppilaitoksia ja laitos pystyy näin kasvattamaan toimintaansa.