

Raja-aitaa Asotthalomin kylän lähellä Unkarissa. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Unkarilaiset äänestivät murskaluvuin EU:n taakanjakoa vastaan, mutta äänestysaktiivisuus jäi maan tavan tapaan matalaksi
Unkarilaiset tyrmäsivät tämän päiväisessä kansanäänestyksessä selvin luvuin ajatuksen siitä, että EU voisi määrätä Unkarin vastaanottamaan maahanmuuttajia ilman maan parlamentin hyväksyntää. Ovensuukyselyiden mukaan jopa 95 prosenttia äänestäneistä äänesti taakanjakoa vastaan.
EU:n kaavaileman taakanjakosuunnitelman mukaisesti Unkariin olisi siirretty 1294 turvapaikanhakijaa.
Vaikka ”Ei”-äänet voittivat murskaluvuin, tulos jää pätemättömäksi koska äänestysaktiivisuus ei ylitä 50 prosenttia. Aktiivisuus ylsi ennakkotietojen mukaan noin 45 prosenttiin.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán on kampanjoinut ei-äänten puolesta. Tulos on Orbanille ja hallitsevalle Fidesz-puolueelle moniselitteinen.
Puolueen senioripoliitikot julistautuivat tulosten selvittyä voittajiksi. Varapuhemies Gergely Gulyasin mukaan tulos on ”ylivoimainen voitto kaikille niille jotka haluavat estää pakkomaahanmuuton”. Orban totesi jo aikaisemmin päivällä, että se ratkaisee, kumpia on enemmän – ”ei”, vai ”kyllä”-ääniä. Äänestysaktiivisuudelle hän ei pannut suurta painoa.
Tulosta on monin paikoin tulkittu myös Orbanin tappioksi.
Kilpailevan Jobbik-puolueen edustajat moittivat äänestystä fiaskoksi ja vaativat Orbanin eroa.
Äänestysaktiivisuus jäänyt ennenkin matalaksi
Unkarissa on aikaisemmin järjestetty EU- ja Nato-jäsenyyttä koskevat kansanäänestykset, mutta vaikka nämä olivat maan tulevaisuuden kannalta selvästi tämänpäiväistä merkittävämpiä, molemmissa äänestysaktiivisuus jäi alle 50 prosentin.
Vuonna 2003 järjestettyyn EU-kansanäänestykseen osallistui 45,6 prosenttia äänioikeutetuista. Liittymisen puolesta äänesti 83,8 prosenttia. Tuloksen katsottiin olleen kuitenkin sen verran selvä osoitus kansan tahdosta, että maa liittyi seuraavana vuonna EU:hun.
Niin ikään vuonna 1997 järjestetyssä Nato-kansanäänestyksessä äänensä antoi 49,2 prosenttia äänioikeutetuista. Maa liittyi Natoon maaliskuussa 1999.
Kirjoitukseen oli livahtanut virhe, korjattu 3.10.2016 klo 12:36. EU ei liittynyt EU:hun 2003 vaan kyseessä oli luonnollisesti Unkari.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Unkari vahvistaa raja-aitoja – voivat tarpeen vaatiessa pysäyttää satoja tuhansia maahan pyrkiviä

Luxemburgilaisministerillä kovat piipussa: Unkari ulos EU:sta

Bloomberg: Ruotsi haluaa rangaista jäsenmaita, jotka lipsuvat EU:n taakanjakosopimuksesta

Unkarin Orbán pitää kansanäänestystä selkeänä signaalina ja aikoo esittää lähipäivinä perustuslakiuudistusta

Konttiasunnot olivat liikaa YK:n pakolaisjärjestölle, vaatii EU:ta keskeyttämään turvapaikanhakijoiden Dublin-palautukset Unkariin

Eerola: EU-komissio haluaa avata uusia väyliä maahantulijoille – ehdotusta ei pidä hyväksyä
Viikon suosituimmat

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?
Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.

Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa
Julkisen sanan neuvoston tuoreen päätöksen mukaan Kaleva ei avannut riittävästi nimettömien lähteiden käyttöä jutussa, joka käsitteli kahden kansanedustajan väitettyä suhdetta.

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi
Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä ryhmistä on sellainen, jota vasemmiston meppi Li Andersson on näkyvästi tukenut. Vasemmiston antama tuki äärivasemmistolaiselle väkivallalle ei kuitenkaan Suomen valtamediaa kiinnosta.

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei ole vieläkään suostunut kommentoimaan Vasemmistonuorten ympärillä paisuvia kohuja.

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla
Ylen arabian- ja somalinkielisten uutisten toimitus vieraili huhtikuussa Qatarissa Al Jazeeran mediainstituutissa koulutusrahasto Kouran apurahan turvin. Vierailun käytännön järjestelyistä vastasi Al Jazeera.

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle
Dosentti ja yliopistonlehtori Arto Selkälä väittää, että feministisen yhteiskuntapolitiikan vakiintuminen on Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen virhe. Tämä näkyy Selkälän mukaan muun muassa siinä, että nuorten miesten syrjäytyminen on kasvanut tyttöjen ja naisten aseman parantamisen kustannuksella.

Suomi säästää yli sata miljoonaa euroa Afrikkaan suuntautuvasta kehitysavusta – Tavio: Yhteensä kehitysapu pienenee tällä vaalikaudella 1 305 miljoonaa euroa
Suomen hallitus hyväksyi esityksen, joka pienentää Afrikan kehitysrahaston lahjaosuuden 45 miljoonaan euroon ja lopettaa lainarahoituksen kokonaan. Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio painottaa, että ratkaisu tuo Suomelle 112 miljoonan euron säästön ja linjaa kehitysavun uudelleen hallituksen strategisten painopisteiden mukaisesti. Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa.

Kokenut opettaja pohtii: Kaunistelevatko koulut maahanmuuttajatietojaan?
Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?

Vihreiden kunta- ja aluevaaliehdokas maahanmuuttotutkimuksen takana – Lehtinen ja valtiovarainministeriön finanssineuvos lyttäävät tutkimuksen
Viime viikolla valtamedioissa uutisoitiin laajasti tutkimuksesta, jonka johtopäätöksenä maahanmuuttajien vaikutus Suomen talouteen olisi positiivinen. Helsingin Sanomat kysyi valtiovarainministeriöltä tutkimuksesta. Valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattilan mukaan tutkimus on heikkolaatuinen ja siitä on tehty liiallisia johtopäätöksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää ihmeellisenä, että missään mediassa ei ole puhuttu tekijöiden taustoista.
















