

PS ARKISTO
Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi yhä sitoutunut tukemaan Ukrainaa – ”Uudet ongelmat maailmalla eivät saa vaikuttaa siihen, että Ukrainan tilanne unohdettaisiin”
Valtiovarainministeri Riikka Purra edusti alkuviikosta Suomea euroryhmässä maanantaina sekä EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa Ecofinissa tiistaina. Molemmat kokoukset järjestettiin Luxemburgissa. Kokouksissa esillä olivat myös maailman kriisipesäkkeet. Purra sanoo olevansa huolissaan siitä, että Ukrainan sodasta käytävän keskustelun ja puheen sävyn osalta on havaittavissa väsymyksen merkkejä.
EU-maiden valtiovarainministerit käsittelivät neuvostossa EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistamista.
Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan suuria näkemyseroja liittyi yhteisiin turvalausekkeisiin, jotka olivat runsaasti esillä keskusteluissa. Maiden välillä on suuria näkemyseroja lausekkeista, joista jotkut maat haluavat varsin tiukkoja, toiset taas haluavat enemmän liikkumavaraa.
– Suomen kanta on se, että turvalausekkeet ovat hyvin tärkeitä. Korostin puheenvuoroissani, että turvalausekkeiden on oltava riittäviä suunnitelluille nettomenourille, jotta saavutetaan se, että alijäämät menevät alaspäin ja että velkatasot saadaan laskemaan.
Puheenjohtajamaa Espanjan taustoituksen pohjalta käsiteltävät muut aiheet koskivat investointeja ja uudistuksia, instituutionaalista tasapainoa sekä uskottavaa toimeenpanoa ja omistajuutta.
Suomi pitää esillä sitoutumista Ukrainaan
Ecofinissa käsiteltiin myös Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Purra vakuuttaa, että Suomi on edelleen sitoutunut tukemaan Ukrainaa sekä sanoilla että teoilla.
Purra kuitenkin sanoo olevansa huolissaan siitä, että Ukrainan sodasta käytävän keskustelun ja puheen sävyn osalta on havaittavissa väsymyksen merkkejä.
– Suomi haluaa vahvasti pitää kiinni siitä, että käytämme niitä sanoja, joita on käytettävä, kun kuvaamme Venäjää ja sen hyökkäyssotaa. Me kerromme sitoutumisestamme Ukrainan auttamiseen niin kauan kuin siihen on tarvetta.
Vesitetty viesti tilanteesta ei käy Suomelle
Purra painottaa, että eri puolilla maailmaa syntyneet uudet ongelmat ja kriisipesäkkeet eivät saa vaikuttaa siihen, että Ukrainan tilanne unohdettaisiin.
Viime viikolla valtiovarainministeri Purra edusti Maailmanpankin ja IMF:n vuosikokouksissa Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiriä sekä Maailmanpankin ja IMF:n yhteisen kehityskomitean että kansainvälisen valuutta- ja rahoituskomitean kokouksissa.
Kokouksissa ei päästy yhteisymmärrykseen yhteisistä julkilausumista. Keskeisimmät näkemyserot koskivat Ukrainaan kohdistuvan Venäjän hyökkäyssodan tuomitsemista.
– Ukrainan sodasta haluttiin julkilausumissa viestiä hyvin vesitetysti, G20-maiden julkilausuman mukaisesti niin, että Venäjän rooli hyökkääjänä oli poistettu. Se ei käynyt meidän vaalipiirillemme, ja tämä näkemysero myös väritti kokouksia. Viikon kuluessa meidän kantamme puolelle tuli muitakin maita Pohjoismaiden ja Baltian ulkopuolelta. Ukraina piti linjaustamme tärkeänä ja kiitti siitä useita kertoja, Purra sanoo.
Turvallisuusympäristö on muuttunut
Purran mukaan Suomi on yhä avoin myös Ukrainan rahoitusratkaisuille.
– Tuemme rahoituksen kohdentamista Ukrainaan osana MMF-välitarkistusta. Suhtaudumme myönteisesti erityisvälineeseen nimenomaan Ukrainan tukemiseksi.
Ecofinissa oli esillä myös joidenkin maiden elpymis- ja palautumissuunnitelmia. Euroryhmässä keskusteltiin myös pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden tulevaisuudesta.
Eilisessä euroryhmän kokouksessa alkuosassa oli mukana USA:n valtiovarainministeri Janet Yellen.
– Keskustelu koski transatlanttista dialogia ja geopoliittisia jännitteitä. Itse toin keskustelussa esille kriittisen infrastruktuurin, erityisesti Suomen ja Viron välistä kaasuputkea, tietoliikennekaapelia sekä näihin liittyvää akuuttia tilannetta. Totesin, että tapaukset osoittavat turvallisuusympäristön muuttuneen merkittävästi. Kriittisen infran kestävyys vaatii kaikilla tasoilla, myös rahoitussektorilla, tarkkaa huomiota ja yhteistyötä, Purra sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Venäjän hyökkäyssota Ecofin turvallisuusympäristö Maailmanpankki Janet Yellen rahoitusmarkkinat EU-rahoitus Euroopan unioni Riikka Purra Ukraina IMF finanssipolitiikka talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Itämeren energiaturvallisuus on keskeinen osa Suomen turvallisuutta – ”Tiiviimpi yhteistyö alueen maiden kanssa parantaa kriisivalmiuttamme ja varautumistamme”

Puhemies Halla-aho: Ukrainan tueksi tarvitaan yhteistyötä ja investointeja materiaalituotantoon

Huhtasaari: Köyhä EU ei pysty puolustamaan länsimaisia arvoja – ”Mikään rahamäärä ei riitä, jos maassa on huono hallinto ja tukivarojen käyttö on tehotonta”

Ukrainalaiset antoivat Jussi Halla-aholle poikkeuksellisen kunnianosoituksen

Halla-aho: Meidän täytyy tehdä Putinille selväksi, että aika ei ole hänen puolellaan
Viikon suosituimmat

Empatiataululle kävi huonosti Tampereen valtuustossa: Demaripormestari pakitteli ja siirsi ihmisiä lokeroivan DEI-häkkyrän pois käsittelystä
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.

Tampere haluaa alkaa etnisen, mielipide- ja sukupuolierottelun – DEI saapuu kaupungin palveluihin
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.

Rotat jättävät uppoavan laivan Britanniassa: Konservatiivit loikkaavat joukolla Nigel Faragen kansallismieliseen puolueeseen
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Brittihallitus aikoo korvata islamofobian uudella sanalla – edessä sanavapauden ongelma
Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Kolumni: Kanariansaaret opettaa
Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Uusimmat

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”

Kolumni: Kallis kaksivuotinen esikoulukokeilu – laiha näyttö

Sisäministeriö julkaisi uudet väestönsuojien yleisoppaat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää









