

PS ARKISTO
Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi yhä sitoutunut tukemaan Ukrainaa – ”Uudet ongelmat maailmalla eivät saa vaikuttaa siihen, että Ukrainan tilanne unohdettaisiin”
Valtiovarainministeri Riikka Purra edusti alkuviikosta Suomea euroryhmässä maanantaina sekä EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa Ecofinissa tiistaina. Molemmat kokoukset järjestettiin Luxemburgissa. Kokouksissa esillä olivat myös maailman kriisipesäkkeet. Purra sanoo olevansa huolissaan siitä, että Ukrainan sodasta käytävän keskustelun ja puheen sävyn osalta on havaittavissa väsymyksen merkkejä.
EU-maiden valtiovarainministerit käsittelivät neuvostossa EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistamista.
Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan suuria näkemyseroja liittyi yhteisiin turvalausekkeisiin, jotka olivat runsaasti esillä keskusteluissa. Maiden välillä on suuria näkemyseroja lausekkeista, joista jotkut maat haluavat varsin tiukkoja, toiset taas haluavat enemmän liikkumavaraa.
– Suomen kanta on se, että turvalausekkeet ovat hyvin tärkeitä. Korostin puheenvuoroissani, että turvalausekkeiden on oltava riittäviä suunnitelluille nettomenourille, jotta saavutetaan se, että alijäämät menevät alaspäin ja että velkatasot saadaan laskemaan.
Puheenjohtajamaa Espanjan taustoituksen pohjalta käsiteltävät muut aiheet koskivat investointeja ja uudistuksia, instituutionaalista tasapainoa sekä uskottavaa toimeenpanoa ja omistajuutta.
Suomi pitää esillä sitoutumista Ukrainaan
Ecofinissa käsiteltiin myös Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Purra vakuuttaa, että Suomi on edelleen sitoutunut tukemaan Ukrainaa sekä sanoilla että teoilla.
Purra kuitenkin sanoo olevansa huolissaan siitä, että Ukrainan sodasta käytävän keskustelun ja puheen sävyn osalta on havaittavissa väsymyksen merkkejä.
– Suomi haluaa vahvasti pitää kiinni siitä, että käytämme niitä sanoja, joita on käytettävä, kun kuvaamme Venäjää ja sen hyökkäyssotaa. Me kerromme sitoutumisestamme Ukrainan auttamiseen niin kauan kuin siihen on tarvetta.
Vesitetty viesti tilanteesta ei käy Suomelle
Purra painottaa, että eri puolilla maailmaa syntyneet uudet ongelmat ja kriisipesäkkeet eivät saa vaikuttaa siihen, että Ukrainan tilanne unohdettaisiin.
Viime viikolla valtiovarainministeri Purra edusti Maailmanpankin ja IMF:n vuosikokouksissa Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiriä sekä Maailmanpankin ja IMF:n yhteisen kehityskomitean että kansainvälisen valuutta- ja rahoituskomitean kokouksissa.
Kokouksissa ei päästy yhteisymmärrykseen yhteisistä julkilausumista. Keskeisimmät näkemyserot koskivat Ukrainaan kohdistuvan Venäjän hyökkäyssodan tuomitsemista.
– Ukrainan sodasta haluttiin julkilausumissa viestiä hyvin vesitetysti, G20-maiden julkilausuman mukaisesti niin, että Venäjän rooli hyökkääjänä oli poistettu. Se ei käynyt meidän vaalipiirillemme, ja tämä näkemysero myös väritti kokouksia. Viikon kuluessa meidän kantamme puolelle tuli muitakin maita Pohjoismaiden ja Baltian ulkopuolelta. Ukraina piti linjaustamme tärkeänä ja kiitti siitä useita kertoja, Purra sanoo.
Turvallisuusympäristö on muuttunut
Purran mukaan Suomi on yhä avoin myös Ukrainan rahoitusratkaisuille.
– Tuemme rahoituksen kohdentamista Ukrainaan osana MMF-välitarkistusta. Suhtaudumme myönteisesti erityisvälineeseen nimenomaan Ukrainan tukemiseksi.
Ecofinissa oli esillä myös joidenkin maiden elpymis- ja palautumissuunnitelmia. Euroryhmässä keskusteltiin myös pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden tulevaisuudesta.
Eilisessä euroryhmän kokouksessa alkuosassa oli mukana USA:n valtiovarainministeri Janet Yellen.
– Keskustelu koski transatlanttista dialogia ja geopoliittisia jännitteitä. Itse toin keskustelussa esille kriittisen infrastruktuurin, erityisesti Suomen ja Viron välistä kaasuputkea, tietoliikennekaapelia sekä näihin liittyvää akuuttia tilannetta. Totesin, että tapaukset osoittavat turvallisuusympäristön muuttuneen merkittävästi. Kriittisen infran kestävyys vaatii kaikilla tasoilla, myös rahoitussektorilla, tarkkaa huomiota ja yhteistyötä, Purra sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Venäjän hyökkäyssota Ecofin turvallisuusympäristö Maailmanpankki Janet Yellen rahoitusmarkkinat EU-rahoitus Euroopan unioni Riikka Purra Ukraina IMF finanssipolitiikka talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Itämeren energiaturvallisuus on keskeinen osa Suomen turvallisuutta – ”Tiiviimpi yhteistyö alueen maiden kanssa parantaa kriisivalmiuttamme ja varautumistamme”

Puhemies Halla-aho: Ukrainan tueksi tarvitaan yhteistyötä ja investointeja materiaalituotantoon

Huhtasaari: Köyhä EU ei pysty puolustamaan länsimaisia arvoja – ”Mikään rahamäärä ei riitä, jos maassa on huono hallinto ja tukivarojen käyttö on tehotonta”

Ukrainalaiset antoivat Jussi Halla-aholle poikkeuksellisen kunnianosoituksen

Halla-aho: Meidän täytyy tehdä Putinille selväksi, että aika ei ole hänen puolellaan
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.
Uusimmat

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää








