
Vanha valta murtui kuntakentällä
Perussuomalaiset tekivät jälleen kerran historiaa Suomen politiikassa yli kaksinkertaistamalla edellisten kuntavaalien tuloksen. 12,3 prosentin äänisaaliilla puolue kasvoi kuntavaalien neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Tulos oli toki odotettu, ja voiton makeutta hieman himmensi se, ettei luku ollut aivan niin suuri kuin gallupien perusteella oli odotettu ja toivottu, mutta se ei muuta miksikään sitä tosiseikkaa, että perussuomalaiset on näiden vaalien ainoa todellinen suurvoittaja. Käytännössä kaikki muut puolueet joko hävisivät tai pysyivät vanhoissa lukemissaan.
Perussuomalaisten vaalivalvojaisissa Bottalla tunnelma oli jännittyneen odottava. Gallupit olivat lupailleet yli viidentoista prosentin, jossain vaiheessa jopa yli seitsemäntoista prosentin kannatusta jota nyt siis ei aivan saavutettu. Sitä on kuitenkin turha murehtia, sillä 12,3 prosentin kannatus on tasan seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2008 kuntavaaleissa. Tällaista nousua ei ole Suomen historiassa milloinkaan ennen nähty.
– Kyllä menon pitää Suomessa muuttua. Äänestäminen on demokraattinen tapa toteuttaa muutos, joka todella on tarpeen Suomessa. Kun kansa on puhunut, siinä ei ole kellään enää mitään sanomista, Timo Soini totesi Ylen haastattelussa.
Nukkuneilla peiliin katsomisen paikka
Mutta miksi vaalitulos jäi niin paljon alle kannatusmittausten perusteella odotetun? Syytä voi hakea ennätyksellisen alhaiseksi jääneestä 58,2 prosentin äänestysprosentista. Eduskuntavaaleissa perussuomalaisten kannatusprosentti oli kolmisen prosenttia korkeampi kuin kannatusmittauksissa luvattu, ja jos tilastotieteilijöiden selityksiin on uskominen, tämä johtui siitä, että laskennassa käytetyt korjauskertoimet eivät olleet osanneet ottaa huomioon sitä, että suuri osa nukkuvista oli intoutunut vaaliuurnille äänestämään.
Nyt kävi siis juuri päivastoin. Iso osa äänestäjistä oli jäänyt sohvalle loikoilemaan, eikä perussuomalaisten vielä tätäkin korkeampi kannatus koskaan realisoitunut annetuiksi ääniksi. Nyt onkin jokaisella näissä vaaleissa kotiin jääneillä peiliin katsomisen paikka.
Perussuomalaiset nousi suurimmaksi puolueeksi kahdessa kunnassa, Kihniössä (37 prosenttia) ja Uuraisilla (32,4 prosenttia), molemmat vahvoja perussuomalaisia kuntia, erityisesti jo pitkään ”Suomen perussuomalaisimmaksi kunnaksi” tituleerattu Kihniö, joka säilyttää asemansa näissäkin vaaleissa. Tästä on hyvä ponnistaa kohti seuraavia vaaleja, jotka ovat eurovaalit.
Teksti: Mika Männistö
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.