

HELI-MARIA WIIK
Vantaalaisten vähävaraisten joululounaalla 1 000 osallistujaa: ”Monille tämä on joulun ainoa lämmin ateria”
Myrskyisä aatonaaton iltapäivä hämärtää, kun ihmisiä saapuu Vantaan Lumon pihan jonoon. Osa ihmisistä jonottaa sisälle tarjolla olevalle jouluaterialle, toiset ovat tulleet paikalle vain hakemaan ruoka-apua. He jäävät oven edessä haarautuvaan ulkojonoon odottamaan ruokajakelun alkamista.
Sisätilan jono ei rönsyile, se etenee tasaisesti. Jonon puolivälissä ovat vantaalaiset eläkeläisystävykset Kaija ja Bertta.
– Viime vuonna jäimme ilman ruokaa. Nyt tulimme hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua. Ja tämä uusi Lumon tila vaikuttaa hyvältä. Kaikki on sujunut paljon paremmin verrattuna aikaisempiin jouluihin, sanoo Kaija.
Kaija sanoo, että eläke riittäisi, jos nukkuisi ja pysyisi kotona.
– Emme suostu vielä siihen. Olemme vielä virkeitä – ainakin omasta mielestämme – ja haluamme myös nauttia vuosista lastenlasten seurassa, Bertta sanoo.
Kaija kertoo tinkivänsä kaikesta saadakseen matkustaa lastenlastensa luokse Tallinnaan kerran vuodessa.
– En ole edes koskaan ostanut kioskilta kahvia. Kaikki vajaa 200 euroa, mitä minulla jää kuukaudessa kuluu ruokaan ja välttämättömyyksiin. Eilen olimme Tikkurilassa käymässä ja katsoimme kuinka nuoret ostivat neljän euron hintaisia hedelmämehuja kioskilta. Minulle sellaisen hankinta olisi suuri synti, hän sanoo.
Eläkeläisiä ja vammaisia vuosi vuodelta enemmän
Jonon perällä juhlasalissa vastaan tulee Sari. Hän on ex-korsolainen ja nykyinen riihimäkeläinen.
– Olen ollut tapahtumassa mukana parikymmentä vuotta. Huolenaiheenani on eritoten eläkeläis- ja vammaisköyhyys. He ovat kaikkein heikommassa asemassa tällä hetkellä.
Sari kertoo, että tapahtumassa on vuosi vuodelta pidempi rollaattorien jono.
– Muutos on aivan selvä. Osa vanhuksista tosin on niin huonossa kunnossa, että he eivät pääse edes tänne tuntemaan joulua, hän pohtii.
Kuudenkymmenen hengen vapaaehtoisporukka
Jontte Roivas on mukana tapahtumassa toista kertaa. Hänen vastuullaan on tapahtuman varainhankinta.
– Työ alkaa loka-marraskuussa. Työtunteja en ole laskenut, mutta paljon aikaa tähän kuluu. Työnkuvani on pitkälti puhelinsoittoja yrityksiin. Tänä vuonna yrityksiä on mukana erityisen paljon ja avustuksia on saatu avokätisesti, hän sanoo ja näyttää kädessään olevaa tavarantoimittajalistaa.
Ulkona räntäsateessa urakoi kymmeniä vapaaehtoistyöntekijöitä. Elintarvikkeita on jaossa suuri määrä, kertoo tapahtuman järjestäjä Timo Valtonen.
– Täällä on joululaatikoita, perunoita, vihannespakasteita, pizzaa, karkkeja ja lukuisia muita ruokapakasteita, kertoo tapahtuman järjestäjä ja juontaja Valtonen.
Yrityksiä mukana ennätysmäärä
Hän kertoo, että lahjoittaneiden yritysten joukossa on paljon vantaalaisia yrityksiä ja kauppiaita, jotka haluavat tukea työttömiä ja heidän perheitään.
– Kaiken kaikkiaan yrityksiä ja yhdistyksiä on tänä vuonna mukana ennätysmäärä yli 50. Lisäksi on paljon yksityishenkilöitä, jotka ovat esimerkiksi lainanneet autojaan kuljetuksiin.
Valtonen sanoo, että eritoten Korson lähialueilla on paljon työttömiä ja syrjäytyneitä ihmisiä, joilla on monenlaista hätää ja puutetta.
– Monille juhlavieraille tämä on joulun ainoa lämmin ateria, hän sanoo.
Paljon ruokaa jäi vielä jaettavaksi
Lahjoitusten määrä ylitti kaikki odotukset, joten ruokaa jäi jaettavaksi vielä juhlan jälkeenkin. Valtonen toivoo yhteydenottoja puhelimitse kello 14-15 välisenä aikana numeroon 0400 635 860.
– Päivystän koko joulun, joten voi soittaa ja sopia, niin tulen varastollemme antamaan ruokaa. Jäljellä on paljon vihannes-peruna-pakasteita ja esimerkiksi pizzoja, hän sanoo ja kertoo varaston sijaitsevan Vantaalla.
Vantaan Korson Lumon joulujuhla järjestettiin tänä vuonna jo kahdettakymmenettäneljättä kertaa. Tilaisuuden järjestäjänä toimi Joosua Missio ry. Juhlaa tuki myös Vantaan kaupunki.
HELI-MARIA WIIK
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomalaisille kodittomille katto pään päälle – perussuomalaiset ehdottaa ”Katto kaikille”–ohjelmaa

Hallitus leikkasi ruoka-avun tuen nolliin – yli sata ruoka-apupistettä jää kokonaan vaille tukea
Viikon suosituimmat

Empatiataululle kävi huonosti Tampereen valtuustossa: Demaripormestari pakitteli ja siirsi ihmisiä lokeroivan DEI-häkkyrän pois käsittelystä
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Tampere haluaa alkaa etnisen, mielipide- ja sukupuolierottelun – DEI saapuu kaupungin palveluihin
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.

Rotat jättävät uppoavan laivan Britanniassa: Konservatiivit loikkaavat joukolla Nigel Faragen kansallismieliseen puolueeseen
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Kolumni: Kanariansaaret opettaa
Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Uusimmat

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”

Kolumni: Kallis kaksivuotinen esikoulukokeilu – laiha näyttö

Sisäministeriö julkaisi uudet väestönsuojien yleisoppaat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää









