Vasemmistoliiton tunnetun ehdokkaan blackface puhuttaa, ei nähnyt itse asiassa ongelmaa – ”ei vahvista mitään stereotypioita tai halveeraa ketään”

Munamiehenä tunnettu vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Riku Nieminen on joutunut lyhyen ajan sisällä jo toistamiseen somekohun keskipisteeksi. Mutta onko blackface rasismia?

Riku Niemisen ensimmäinen kohu nousi viime viikolla hänen esitettyään kansanedustajien palkan kymmenkertaistamista.

Nyt kertaa puhuttaa Niemisen ns ”blackface”-esiintyminen aiemmin MTV3:n ohjelmassa. Ohjelman esittämisestä on jo ehtinyt kulua jo joitain vuosia, mutta se silmäkulmia nostattava esiintyminen nousi nyt uudelleen julkisuuteen. Samalla nousee keskusteluun vääjäämättä pohdiskelu siitä, ovat yhteiskunnan säännöt kaikille samat.

1001 Rikua -ohjelman katkelma löytyy MTV3:n twiitistä:

https://twitter.com/mtv3suomi/status/605714610449195008

Niemisen esiintymistä moitittiin heti alusta pitäen. Hän puolustautui:

– Koska ”blackface” tarkoittaa törkeän rasistista kuvausta tummasta ihmisestä, tuo ei ole ”blackface”.

Ylen Jälkiviisaissa aikanaan esiintynyt Maryan Abdulkarim ei tuolloin niellyt selitystä. Hän kirjoitti kolmessa eri twiitissä (1, 2, 3) Niemiselle:

– Ymmärränkö oikein että määrittelet hahmon ei-blackfaceksi koska et omaa rasistista maailmankuvaa. Ja sun tekemänä hahmona sitä ei näinollen voi tulkita kuuluvan blackfacen rasistiseen traditioon? Erona intentio? Itsehän aina kysyn itseäni lähinnä olevalta valkoiselta cis-tyypiltä mikä loukkaa minua.

Nieminen vastasi:

– Ei. Vaan että mainos ei vahvista mitään stereotypioita tai halveeraa ketään. Itsehän olen uusnatsi.

Vihervasemmiston omalla retoriikalla käyty keskustelu voitaisiin summata näin: Niemisen kommenteissa on kyse sorrettuun vähemmistöön kuuluvan naisen kokemuksen mitätöinnistä.

Iiris Suomela mustatuin kasvoin

Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela tempaisi hänkin, niin ikään vuonna 2015. Verkossa on jo pitkään kiertänyt kuva Suomelasta, joka osallistui vihreiden edustajana kaupunkisuunnittukseen, naama mustattuna.

Nimimerkki twiittaa kuvan Iiris Suomelan tempauksesta:

Ei munamies ole ainoa, Iiris Suomela teki myös sellaisen "eri asia" blackfacen.pic.twitter.com/5R8YBN50GU

— pasimysiini 🇺🇦 (@mysiini) February 18, 2023

Vihreät tunnetusti kertoo vastustavansa rasismia. Haluttomuus puuttua ”omien” toimijoiden tekemisiin on kuitenkin huomionarvoista.

Kuka määrittelee, onko blackface rasismia vai ei?

Blackfacen sopivuudesta on keskusteltu paljon. Vihervasemmiston tuomio on ehdoton – ei ole mitään syytä, jonka nojalla blackfacen saisi tehdä. Se on kiellettävä tiernapoikia esittäviltä pikkulapsilta ja kaikilta muiltakin.

Globaalin viherasemmistoleirin äänenkannattajan CNN:n mukaan valkoiset artistit ovat jo 200 vuoden ajan maalanneet kasvonsa mustaksi mustia pilkatakseen. Tällainen toiminta oli aikoinaan rasismia ja hyökkäävää, ja se on sitä edelleen.

Tuomio on selvä – Riku Niemisen blackface oli rasistinen. Ainakin vihervasemmiston omilla standardeilla. Mutta koska hän on vasemmistoliiton aktiivi, mediaksikin kutsuttu cancel-koneisto ei jauha häntä tuhannen murskaksi. Vasemmiston organisoimat kohut toteutetaan ainoastaan silloin, kun ei-vasemmistolaiset ”syyllistyvät” niihin.

Kokoomusnuoriin kuuluva Mats Uotila kiteyttääkin:

– Jos jonkun muun puolueen kuin vasemmistoliiton ehdokas olisi maalannut naamansa mustaksi ja esittänyt televisiossa afrikkalaista Masimbaa mehustellen negatiivisia stereotypioita niin olisi kova metakka. Nyt on hiljaista kuin huopatossutehtaalla.

Jos jonkun muun puolueen kuin vasemmistoliiton ehdokas olisi maalannut naamansa mustaksi ja esittänyt televisiossa afrikkalaista Masimbaa mehustellen negatiivisia stereotypioita niin olisi kova metakka. Nyt on hiljaista kuin huopatossutehtaalla. #kaksoisstandardi pic.twitter.com/HGIo5abnPw

— Mats Uotila (@MatsUotila) February 18, 2023

Pohdintaa

Kielitieteilijä Erkki Seppänen (ps.) puntaroi tapausta.

– Riku Niemisen eduskuntavaaliehdokkuuden myötä uudelleen keskustelunaiheeksi 8 vuoden takaa noussut blackface-sketsi on hyvä tapaustutkimus samalla tarkastella woke-asenteiden kehitystä ja toimintalogiikkaa Suomessa.

– Heinäkuussa 2015 Suomen Kuvalehden kolumnissa oli kriittinen sävy. Nieminen kommentoi, että hänellä ei ollut pahaa tarkoitusta, syytökset olivat ”absurdeja” ja syytöksiä hän piti ”sädekehänkiillotuksena”. Rasismia hän ei asiassa nähnyt.

Heinäkuussa 2015 Suomen Kuvalehden kolumnissa oli kriittinen sävy. Nieminen kommentoi, että hänellä ei ollut pahaa tarkoitusta, syytökset olivat "absurdeja" ja syytöksiä hän piti "sädekehänkiillotuksena". Rasismia hän ei asiassa nähnyt. 2/x pic.twitter.com/UA5qQAzp5B

— Erkki Seppänen (@miliisimusic) February 19, 2023

Seppänen jatkaa:

– Nieminen on vuonna 2021 sittemmin pyytänyt vitsiä anteeksi Apu-lehdessä. Hän toisti, ettei tarkoitus ollut paha ja pyysi anteeksi ihmisiltä, ”jotka kokevat, että blackface normalisoi rasismia”, eikä ulkonäölle nauraminen ole ok.

– Anteeksipyynnössä on kaksi mielenkiintoista seikkaa. Ensinnäkin Nieminen nimenomaan pyysi anteeksi ”kokemusta”. Hän ei ottanut kantaa siihen normalisoiko blackface tosiasiallisesti rasismia. Eli onko se aina tuomittavaa kontekstista riippumatta vai ei.

– Toisekseen, on huomattava, että Nieminen korosti sitä, ettei hänellä ollut pahaa tarkoitusta, mitä pidän itsekin ilmiselvänä. Wokeen-liittyvissä rasismikeskusteluissa kuitenkin yleensä korostetaan subjektiivista kokemusta rasismista. Tarkoituksella ei ole väliä.

– On siis mielenkiintoista nähdä, miten keskustelu kehittyy vuonna 2023. Suomi on yhtäältä muuttunut yhä ”wokemmaksi” sitten vuoden 2015. Erilaisia ja erikoisia rasismikohuja on nähty intiaanipäähineistä, jäätelöpuikoista, joulukuvaelmista ja jopa lasten lautapeleistä.

– Toisaalta Niemisen tapaus voi osoittaa, että moni on jo kyllästynyt absurdeilta vaikuttaviin rasismikohuihin. On vaikea perustella mikä niissä oikeasti on haitallista ilman empiirisesti kiistanalaisia käsitteitä ”normalisoinnista”, ”sisäistämisestä” tai ”piilorakenteista”.

– USA:ssa, josta woke-kulttuuri on lähtöisin, ajatellaan paikoin, että ilmiö on jo ohi. Vastareaktiot ovat näkyviä niin mediassa kuin akatemiassakin (esim. Heterodox Academy). Suomeen ilmiö saapui jälkijunassa, joten sen huippukin saattaa vasta olla edessä päin. Aika näyttää.

USA:ssa, josta woke-kulttuuri on lähtöisin, ajatellaan paikoin, että ilmiö on jo ohi. Vastareaktiot ovat näkyviä niin mediassa kuin akatemiassakin (esim. Heterodox Academy). Suomeen ilmiö saapui jälkijunassa, joten sen huippukin saattaa vasta olla edessä päin. Aika näyttää. 8/8 pic.twitter.com/ngCFctTtTQ

— Erkki Seppänen (@miliisimusic) February 19, 2023